Vancouver Canucks 2012-2013

[Moustache Dave #44]

Eipä kauaa kestänyt top 9 kasassa, Chris Higginsiltä on ilmeisesti polvi vääntynyt ja hän on kai vähintään runkosarjan sivussa. Chris Tanevin vamma on myös astetta pahempi (ilmeisesti jonkinlainen murtuma jalassa) ja hänenkin pelaamisensa enää runkosarjassa on epävarmaa.

Higgins & Roy vaikutti heti toimivalta kaksikolta, mutta lyhytaikaiseksi tuo ilo jäi. Yksi Kassian top 9:ssä ehkä menisi, mutta tämän myötä sinne nousee varmaankin Weise isompaan rooliin, joten taas ajaudutaan varmaan puolustusvoittoisempaan pelaamiseen. Täytyy toivoa, että äijiä saataisiin playoffeihin takaisin ja enemmiltä loukkaantumisilta nyt vältyttäisiin.

 

[Moustache Dave #44]

Canucks voitti edellisessä ottelussaan keskiviikkona Calgaryn 4-1. Luongo sai yllättäen aloituksen, kun aloittajaksi aiemmin nimetty Schneider oli sairastunut. Pitkän tauon jälkeen tositoimiin palannut Luongo näytti läpi ottelun äärimmäisen keskittyneeltä ja varmalta, sijoittumiset ja rebound-hallinta olivat viimeisen päälle kohdillaan. Muun joukkueen keskittyminen olikin sitten pääosin jossain muualla, sen verran puolivaloilla Canucks ottelun veti. Flames vyörytti 41 laukausta kohti Luongoa ja hallitsi peliä vielä kolmannessa erässä 1-1 tasatilanteessa. Erän puolivälin jälkeen Canucksin jalka lipsahti vahingossa kaasulle, Canucks teki vajaaseen viiteen minuuttiin tarvittavat 3 lisämaalia ja peli oli selvä.

Etenkin Keslerin ketju (tehoista huolimatta) oli heikko. Kesleriltä itseltään puuttui nyt se into, joka hänellä paluuottelussaan oli. Kassian pelasi myös melko aneemisen hälläväliä pelin, en tiedä onko Kassianilla selkä yhä hajalla, mutta hän on jäällä varsinainen Jekyll & Hyde tyyppi. Välillä Kassian painaa sata lasissa hullunkiilto silmissä näyttäen aivan Jack Nicholsonin roolihahmolta Hohto-elokuvassa. Seuraavassa pelissä voidaan sitten nähdä varovaisesti neppaileva Kassian, yrittämässä jotain taitokisasooloja, kuin hän olisi jäällä yksin jossain avoimessa luistelutapahtumassa, vailla minkäänlaista tappamisen meininkiä, vailla minkäänlaista pelitajua.

Erikoistilanteista on viimepeleissä saatu onnistumisia hieman aiempaa tiheämmin. Calgaryä vastaan nähtiin Sedineiltä klassinen give-and-go YV-maali. Alivoimakin toimi hyvin, etenkin Burrows & Lapierre kaksikko oli aktiivinen ja pääsi vaarallisiin vastahyökkäyksiin alivoimalla.

Luongolle mennyt maali pomppi Canucks-luistinten kautta sisään. Burrowsin 1-1 tasoitus oli räkämaalien aatelia, kiekko pomppi maalinedustalla, Burrowsin maila oli sidottu, eikä kiekkoa saa potkaista, joten Burrows heittäytyi maahan ja yritti ilmeisesti ujuttaa kiekkoa polvellaan maaliin (joka ei sekään ole sallittua), kiekko päätyi lopulta Burrowsin alta Denis Widemanin mailan kautta Calgaryn verkkoon. Videotarkastelujen jälkeen maali hyväksyttiin.

Vaikka pisteitä on nyt tullut ja kaula Minnesotaan kasvaa, täytyy sen verran laittaa jäitä hattuun, että Canucks on tässä päässyt napsimaan pisteitä sarjassa pelejä, joissa vastassa on ollut playoff-viivan alapuolella majailevia joukkueita. Kova testi on ensi viikon tiistaina, kun vieraissa back-to-back pelissä kohdataan pelottavassa vireessä oleva St. Louis. Kauden viimeisissä kotipeleissä 20-25.4. vastassa on myös kova kolmikko, Detroit-Chicago-Anaheim, joista etenkin Detroitilla voi olla panosta ottelussa, Detroit on muutenkin ollut tällä kaudella Canucksille todella hankala vastus.

Kokoonpanosta sen verran, että Weise tosiaan otti Higginsin paikan ja Sestito pääsi kehiin. Kolmospari on ilman Tanevia toiminut melko hyvin nyt Ballard-Alberts kaksikkona.

 

[Moustache Dave #44]

Pieni kooste viime päivien tapahtumista:

13.4. @ Colorado (3-4 L)
Coloradossa pelattu aamupeli oli yhtä kiekonmenetyskavalkadia ja ketjulottoa. Canucks ei saanut pelistä otetta missään vaiheessa, mutta meinasi kaikesta huolimatta päästä pisteille, ennen kuin Colorado rankaisi ansaitusti kahdeksan sekuntia ennen ottelun loppua ja vei pisteet.

15.4. @ Nashville (5-2 W)
Nashvillen AHL-ryhmä kaatui aavistuksen paremmalla pelillä, johon siihenkin mahtui edellisen ottelun kaltaista koomailua. Tähän peliin Vigneault oli lyönyt Derek Royn Keslerin laitaan, toisessa laidassa pelasi Jannik Hansen. Ebbett sentteröi kolmosketjua laidoillaan Raymond ja Kassian. Pinizzotto pääsi vaihteeksi pelaamaan nelosessa Sestiton paikalle. Luongo pääsi maalille ja pelasi hyvin.

Keslerin ketju toimi varsin hyvin ja Roy sai ensimmäisen Canucks-maalinsa tehtyä. Kevin Bieksan pelaaminen näytti vaikealta, eikä siihen nähden ollutkaan yllätys, että pelin jälkeen hänet otettiin day-to-day jalkavaivan takia joukkueen vahvuudesta sivuun.

16.4. @ St. Louis (1-2 O)
St. Louisissa pelattu selkä-selkä oli Canucksin kovin mittari tällä vieraskiertueella. Cory Schneider hoiti matsista pisteen, mutta Canucks ei vakuuttanut. Blues hallitsi ja tappoi torikokousten täyteistä peliä raastavalla tyylillään, johon Canucksilta ei tuntunut löytyvän lääkkeitä. Viime peleissä kohdilleen osunut ylivoima onnistui kuitenkin jälleen maalinteossa.

Canucksin materiaali näyttää huolestuttavan ohuelta parempia joukkueita vastaan, yksi loukkaantuminen (Chris Higgins) ja kolmosketjussa on Andrew Ebbett tai Dale Weise, jotka eivät vain mitenkään riitä näissä karkeloissa tuohon rooliin. Keslerin ketju ei myöskään toiminut kuten Nashvilleä vastaan. Neloseen palannutta Sestitoa ei uskallettu peluuttaa edes neljää minuuttia. Kevin Bieksa kun oli jalkavaivaisena sivussa, oli kokoonpanossa samanaikaisesti Barker, Alberts & Ballard, eikä tuosta yhdistelmästä näytä saavan riittävän laadukasta puolustusta kasaan. Canucks ilmoitti ottelun jälkeen kutsuneensa ylös puolustaja Derek Joslinin. En tiedä onko häntä tarkoitus kokeilla, vai halusiko joukkue vain varapuolustajan ylös, nyt kun Bieksa & Tanev ovat molemmat sivussa.

-- --
Viime matseissa on ollut tavallista enemmän ylimääräistä rähinää, joista parista kohtaa oli vähän ajatus hukassa. Pinizzotton tappelu Nashvillessä oli surkeasti ajoitettu ja Burrowsin väliintulo St. Louisissa oli käsittämätön. Ei Ballard varmastikaan olisi Backesin käsittelyssä kuollut (ovat itse asiassa tapelleet keskenään aiemminkin) ja parempi olisi ollut antaa Backesin ottaa viisiminuuttinen Ballardin kanssa, kuin saattaa oma joukkue täysin turhaan alivoimalle.
-- --

Frankie Corradon ja Evan McEnenyn Kitchener putosi OHL:n playoffeista ennakkosuosikki Londonin viedessä sarjan voitoin 4-1. Corrado on jo liittynyt Chicago Wolvesin miehistöön ja saalisti ensimmäisessä pelissään tiistaina syöttöpisteen. Wolves hävisi Milwaukeelle 2-3 ja tuo tappio taisi ikävä kyllä romahduttaa joukkueen playoff mahdollisuudet. Corradon syöttö tuli viivavedosta, jonka Bill Sweatt ohjasi maaliin. Takaiskumaaleista ensimmäinen kimposi Yann Sauven luistimesta, toinen lähti Jordan Schroederin karmeasta kiekonmenetyksestä ja kolmannessa Yann Sauve oli taas mukana häviämällä kaksinkamppailun. Wolvesin toisen maalin juonivat ylivoimalla AHL-jyrät Haydar ja Sterling, Schroeder sai myös maalista syöttöpisteen tililleen.

Jordan Schroederilla on AHL:stä tällä kaudella 31 tehopistettä 40:een peliin, mikä on PPG-mittarilla (0.78) selvä parannus edelliskauteen (0.58). Schroederilla on mielestäni mahdollisuuksia saada Canucksin paidassa peliaikaa playoffeissa, jos Vigneault aikoo peluuttaa Royta ja Kesleriä samassa ketjussa. Corrado saattaa myös saada näyttöpaikan ylhäältä tavanomaista nopeammin, sillä hän on ainoa oikealta laukova Canucks-pakki, kun Bieksa & Tanev ovat sivussa.

Nicklas Jensenin toinen AHL-stintti on ollut edellistä hiljaisempi. Hänellä on nyt 17:ssa pelissä tehot 2+2 ja tehotilastossa -6.

Brendan Gauncen kausi jatkuu OHL:n playoffeissa kolmannelle kierrokselle, jossa Belleville kohtaa Barrien, sarja alkaa perjantaina. Barrie on sweepannut molemmat sarjansa, Gaunce saanee vartioitavakseen kovavireisen Mark Scheifelen.

 

[Moustache Dave #44]

Juuri kun haukuin Ebbettin riittämättömyyttä kolmosketjuun ja kolmea heikompaa pakkiamme, niin sopivasti Ebbettin ketju yleispaskuudellaan ja mainitut pakit henkilökohtaisilla virheillään konkreettisesti häviävät pelin. Dallasissa siis 1-5 lukemin turpaan.

Canucks ei ollut aivan niin huono kuin numeroista voisi luulla. Dallasilla oli toki kamppailuissa ja irtokiekkoihin menoissa enemmän pakkovoiton meininkiä, mutta Canucks pelasi silti pari erää kohtalaisen hyvin, ykkös- & kakkosketjut oikeastaan hallitsivat omia vastakkain peluutuksiaan. Erikoistilanteissa Stars oli parempi, myös Kari Lehtosella oli varsin hyvä päivä. Peli menetettiin kuitenkin tuon ohuemman osaston luokattoman huonoon pelaamiseen.

Luotan Minnesotaan niin paljon, etten usko Canucksin välttämättä edes tarvitsevan lisäpisteitä kolmossijaan, joten sikäli se on samantekevää miten nyt pelaillaan, mutta kyllä ihmetellä täytyy, jos Ebbett jatkaa kolmosen keskellä ja Barker Edlerin parina.

 

[Mr. Smith]

Juuri kun haukuin Ebbettin riittämättömyyttä kolmosketjuun ja kolmea heikompaa pakkiamme, niin sopivasti Ebbettin ketju yleispaskuudellaan ja mainitut pakit henkilökohtaisilla virheillään konkreettisesti häviävät pelin. Dallasissa siis 1-5 lukemin turpaan.

Tuo bottom-6 on kyllä ollut heikko jo vähän aikaa. Ei siellä montaa pelaajaa ole, jotka tällä hetkellä loistaisivat tai edes täyttäisivät paikkansa. Pakkohan Schroeder on AHL:stä ottaa ylös viimeistään playoffeihin.

Barker on ollut nyt surkea ja Bluesiakin vastaan ainoan maalissa huitoi sopivasti ohi ja päästi vielä Bouwmeesterin maalintekoon. Jos tuo kolmossija alkaa varmistua niin omasta mielestä pakistossa pitäisi testata Joslinia, Vandermeeria, Corradoa tai jopa Polasekia. Ainakin näyttöhaluja pitäisi löytyä noilta pelaajilta ja nykyisiä pelaajia ei olisi edes vaikea syrjäyttää. Eihän tuo Polasek toki mikään Radko Gudas ole, mutta mielenkiintoista olisi nähdä onko mitään saumaa NHL:ään.

 

[HTEspi]

Näissä Canucksin tappiopeleissä olen pistänyt merkille, että todella monessa Vancouver on mennyt ensin yhden tai kahden maalin johtoon, mutta sen jälkeen päästänyt häviäimiseen tarvittavat maalit. Olenko tehnyt oikean havainnon ?
Onko Canucksilla ongelmia johtoasemassa pelaamisessa, vai mistä kyseinen ilmiö mahtaa johtua?

 

[Moustache Dave #44]

Detroit voitettiin rankkareilla, lähes yksinomaan Cory Schneiderin ansiosta. Canucks ei saanut oikeastaan paikkoja kuin ylivoimalla, jolla ainoa maalikin syntyi, Edlerin onnistuttua voitetun aloituksen jälkeen viivalta. Maxim Lapierre teki rankkukisan ainoan maalin Patrcik Kane -tyylisellä salibandyetanaveivillä.

Melkoisen epätavallista takalukkoa havaittavissa Detroitin pelissä. Pääsivät kyllä hyvin paikoille, jotka sitten päättyivät monesti huonoon tai epätarkkaan laukaukseen. Detroit vaikeutti omaa peliään myös kiekonmenetyksin ja käsittämättömän turhalla jäähyllä (Brendan Smith). Siellä taidetaan puristaa mailaa nyt sormet sinisinä.

kyllä ihmetellä täytyy, jos Ebbett jatkaa kolmosen keskellä ja Barker Edlerin parina.

Odottamani muutokset tehtiin, kovin radikaalisti kokoonpano ei kuitenkaan muuttunut. Kesler otti Ebbettin paikan Kassianin ja Raymondin sentterinä. Derek Roy siirtyi takaisin sentteriksi, saaden laidoilleen Hansenin ja Ebbettin. Ebbettin siirtäminen laituriksi ei ikävä kyllä ratkaise materiaalin kapeusongelmaa. Detroitin tasoitusmaali syntyi 20 sekuntia ennen ensimmäisen erän loppua, maaliin johtaneessa vaihdossa Ebbett hävisi kaksi laitakamppailua, jos olisi niistä toisenkin voittanut, olisi erätauolle luultavasti ehditty johtoasemassa. Vaihto kuvasi Ebbettin laidassa pelaamista muutenkin hyvin, yhtään kiekkoa hän ei saa itselleen kaivettua, melkein parempi kun ei edes luistelisi kulmiin ollenkaan, niin turhauttavaa tuo on kun kilometrin päästä jo näkee, että tämä kiekko hävitään.

Pakistossa Hamhuis-Garrison -pari pelasi tavallista heikommin, heidän Datsyukin ylipelaamisella oli osansa Detroitin maaliin. Edlerin parina pelasi Barkerin sijaan Alberts, joka pelasi paikassa huomattavasti paremmin kuin kolmospariin pudotettu Barker. Keith Ballardin loukattua selkänsä, Barker ei saanut hirveästi peliaikaa, kun Canucks pelasi paljon vain kahdella pakkiparilla.

Näissä Canucksin tappiopeleissä olen pistänyt merkille, että todella monessa Vancouver on mennyt ensin yhden tai kahden maalin johtoon, mutta sen jälkeen päästänyt häviäimiseen tarvittavat maalit. Olenko tehnyt oikean havainnon ?
Onko Canucksilla ongelmia johtoasemassa pelaamisessa, vai mistä kyseinen ilmiö mahtaa johtua?

Johtoasemassa on pelattu nyt paria viime kautta heikommin. Passiivinen pelityyli johtoasemassa on perus Vigneaultia (eikä mitenkään poikkeuksellista liigassa muutenkaan), joten sen suhteen ei ole tapahtunut mitään näkyvää muutosta, jota voisi syyttää. Luulen, että syynä on pikemminkin materiaalin kapeus tuon pelitavan toteuttamiseen. Canucksilla ei ole ollut riittävästi (terveitä) laadukkaita puolustavia / peliä kääntäviä pelaajia. Samalla aloittajien laatu on heikentynyt radikaalisti, pelin jäädyttäminen on heti vaikeampaa, kun kiekko annetaan järjestäen aloituksissa vastustajalle. Lisäksi hyvin harva Canucks-pelaaja pelasi työsulun aikana missään, alkukaudesta varsinkin välillä tuntui, että kuntoa vielä haettiin, eikä Canucks ollut pelien loppuhetkillä ainoastaan taktisen passiivinen, vaan yksinkertaisesti poikki. Oma roolinsa on myös isoilla henkilökohtaisilla näkyvillä virheillä, joita jotenkin tuntuu tulleen joukkueelle paljon, vaikkei näistä mitään tilastoa tuntumani tueksi löydykään.

Voittoprosentit johtoasemassa antavat ihan hyvän kokonaiskuvan kauden ”ilmiöstä”.

Canucksin voittoprosentti, kun joukkue on johtanut kahden erän jälkeen:
2012 - 2013 / 77.3% (liigan 24.)
2011 - 2012 / 91.4% (7.)
2010 - 2011 / 92.7% (6.)
2009 - 2010 / 97.0% (2.)
2008 - 2009 / 90.9% (7.)


Canucksin voittoprosentti, kun joukkue on johtanut ensimmäisen erän jälkeen:
2012 - 2013 / 73.7% (liigan 17.)
2011 - 2012 / 80.6% (12.)
2010 - 2011 / 91.4% (2.)
2009 - 2010 / 83.9% (4.)
2008 - 2009 / 73.5% (19.)

Pelinhallinta johtoasemassa, tarkasteltuna Fenwick%:lla. (Fenwick on periaatteessa sama kuin Corsi, mutta ei huomioi blokattuna vetoja, eli vain laukaukset+laukaukset ohi+maalit.) Tässäkin pudotus näkyy varsinkin tuossa yhden maalin johdossa pelatessa, jossa sekä ranking että % on tällä kaudella tarkastelujakson huonoin.

Kun Canucks johtaa kahdella maalilla:
2012 - 2013 / 42.86% (16.)
2011 - 2012 / 45.25% (10.)
2010 - 2011 / 43.91% (15.)
2009 - 2010 / 42.34% (17.)
2008 - 2009 / 41.63% (25.)

Kun Canucks johtaa yhdellä maalilla:
2012 - 2013 / 45.51% (18.)
2011 - 2012 / 47.30% (9.)
2010 - 2011 / 49.11% (5.)
2009 - 2010 / 46.23% (16.)
2008 - 2009 / 46.19% (12.)

-- -- --

Chicago Wolvesin kausi päättyi ja samalla päättyi seuran lyhyeksi jäänyt Canucks-yhteistyö. Aluksi hieman perverssiltä kuulostanut Chicago-Vancouver yhdistelmä toimi lopulta yllättävän hyvin ja hieman tuo kuvion päättyminen nyt harmittaakin. Suurin syy harmitukseen on Wolvesin pelien runsaat televisioinnit, joiden kautta farmia intoutui seuraamaan tavallista enemmän (toki NHL-työsulkukin asiaan vaikutti). Pitkällä tähtäimellä oman farmijoukkueen ostaminen palvelee Canucksin tarpeita kuitenkin varmasti paremmin, farmista voi nyt tehdä puhtaan pelaajahautomon.

Wolvesin GM Wendell Young totesi, että heillä on nyt hieman hankala tilanne, kun eivät voi tehdä pelaajasopimuksia, ennen kuin seuraava yhteistyökumppani (todennäköisesti St. Louis Blues) on virallistunut. Joukkueella on voimassa ainoastaan yksi pelaajasopimus ensi kaudelle (Brad Hunt). Myös koko valmennustiimi vaihtuu, sillä Arniel, Baumgartner & Foligno ovat kaikki Canucksin palkkalistoilla.

Chicagosta tullee täysi litania äijiä Canucksin ryhmään, kun rosterirajoitusta ei ole. Pari ”merkityksetöntä” otteluahan tässä olisi vielä, joissa voisi kokeilla vaikka Frank Corradoa.

 

[lunde]

22 D. Sedin - 33 H. Sedin - 14 Burrows
20 Higgins - 15 Roy - 17 Kesler
21 Raymond - 40 Lapierre - 36 Hansen
29 Sestito - 25 Ebbett - 9 Kassian

2 Hamhuis - 5 Garrison
23 Edler - 26 Corrado
41 Alberts - 18 Barker

35 Schneider 24/25 - 96,0%
(1 Luongo)

Canucksilta varsin suvereeni esitys vaisua Blackhawksia vastaan. Kotijoukkue tuli ensimmäiseen erään terävämmin ja sai lopulta palkinnon ylivoimalla. Isännät tulivat toiseen erään taklaten Hawks-päädyssä todella aktiivisesti ja ratkaisivat ottelun tekemällä kaksi maalia. Hawks pääsi rikkomaan hyvin pelanneen Schneiderin nollan kolmannessa erässä, mutta voittotaisteluun vieraat eivät enää yltäneet.

 

[Mr. Smith]

2 Hamhuis - 5 Garrison
23 Edler - 26 Corrado
41 Alberts - 18 Barker

Canucksilta varsin suvereeni esitys vaisua Blackhawksia vastaan. Kotijoukkue tuli ensimmäiseen erään terävämmin ja sai lopulta palkinnon ylivoimalla.

Tuossa ne tärkeimmät. Esitys oli yksi parhaista tällä kaudella ja paikkoja oli useampaankin maaliin. Peli antoi vähän lisää luottoa playoffeihin vaikka nyt Chicagolta puuttui panos pelistä kokonaan.

Sitten tuohon pakistoon. Ennen kauden alkua ei pitänyt noiden bottom3-pakin olla kehissä ollenkaan ja niin siellä viilettää pakkipari Alberts-Barker. Tietysti kuvaavinta, että Corrado on ensimmäisessä NHL-pelissään parempi kuin Alberts tai Barker. Tuossa ainoassa Chicagon maalissakin Alberts-Barker kaksikko on täysin hukassa ja hienosti antavat Carcillon iskeä kiekon sisään. Playoffeissa ei voi oikeasti kaksikko olla kentällä - ainakaan yhtä aikaa. Alberts menee vielä fyysisenä kutospakkina, mutta rinnalla pitää olla parempi pakki kuin Barker.

Corrado vastaavasti pelasi ihan hyvän ekan matsin. Nyt varmastikin lepuutetaan Bieksa - Tanev - Ballard kolmikkoa playoffeja varten, mutta ilman muuta seuraavaan peliinkin Corrado kentälle ja mieluusti joku toinenkin farmista kokeileen.

 

[Moustache Dave #44]

Vähän sellaista “ihan epistä, kun jätkät pelaa tosissaan” -asennetta oli tuossa Chicagon pelissä tosiaan havaittavissa. Siitä huolimatta, oli piristävää nähdä pitkästä aikaa Canucks liikkeellä ihan kunnon sykkeellä.

Ryan Kesler pelasi todellakin laiturina Derek Royn sentteröimässä ketjussa, jossa toista laitaa pelasi kokoonpanoon palannut Chris Higgins. Ketju toimi erinomaisesti. Vigneaultilla riittää pohdittavaa tuossa, pitääkö Keslerin & Royn yhdessä vai jakaako sentterileveyttä kolmeen ketjuun. Chicago pelasi nyt Bollandin loukkaannuttua aika ohuella keskustalla, jos vastassa olisi useampi kovempi sentteri, epäilen ettei Canucksin leveys keskellä välttämättä riitä tuohon ”kaikki munat top6:een” -taktiikkaan.

Nyt ottelun hallinta oli pitkälti juuri top6:n hallintaa. Olihan Lapierre toki tykinkuulapäällä yhdeksällä taklauksellaan, mutta kiekollisessa pelissä bottom6 ei täysin vakuuttanut. Toki Kassian ja Hansen tekivät maalit, mutta nämä eivät tulleet varsinaisesti bottom6:sta, kun Kassian onnistui saadessaan vaihdon Sedinien kanssa ja Hansen puolestaan hieman onnekkaasti ylivoimalla, kun kiekko kimposi hänen luistimestaan maaliin. Maali oli muuten Hansenin uran ensimmäinen ylivoimamaali NHL:ssä.

En myöskään tiedä tarvitseeko Royn ketju toimiakseen välttämättä Kesleriä, sillä jotenkin tuntuu, että tuo Higgins-Roy akseli on ketjun dynamo ja kaksikko toimi Hansenin kanssa hienosti ennen Higginsin loukkaantumista. Jos Kesler & Roy kuitenkin pidetään yhdessä, sitten voisi suosiolla todeta, että kahdella ketjulla mennään ja ladata bottom6:een tykinkuulia, eikä yrittää mitään ”monipuolista” (ts. paska kaikessa) Ebbettiä siellä.

Corrado vastaavasti pelasi ihan hyvän ekan matsin. Nyt varmastikin lepuutetaan Bieksa - Tanev - Ballard kolmikkoa playoffeja varten, mutta ilman muuta seuraavaan peliinkin Corrado kentälle ja mieluusti joku toinenkin farmista kokeileen.

Corrado säväytti parilla voimakkaalla taklauksella ja hyvillä puolustuspään ratkaisuillaan, hyvä liike, hyviä katkoja, kiekollisena varma, fyysisesti vaikutti jo ammattipelaajalta eikä juniorilta. Corrado käynnisti Kassianin maaliin johtaneen tilanteen hyvällä katkolla ja avauksella, mutta ehti juuri vaihtoon ennen maalin syntymistä, joten ei saanut plussaa, jonka ehti kirjauttamaan itselleen Cam Barker. Pienenä miinuksena kaikki Corradon vetoyritykset blokattiin ja pari yksittäistä kertaa mies hieman hukkui omassa päässä, mutta kokonaisuutena vakuuttava debyytti. Vastakkain peluutukset eivät olleet mitenkään helppoja, ja jos nyt Hossan tai Kanen tasoinen pelaaja joskus jää vapaaksi, niin saattaa siinä hyökkääjän hyvyydelläkin olla osansa asiaan.

Corradossa on potentiaalia Chris Tanevin paremmaksi versioksi. Hänellä on puolustuspäässä samanlainen kylmäpäisen varmaotteinen tyyli, joka johtuu siitä, että Corrado lukee peliä nopeasti, hänen ei tarvitse hätäillä. Corradolla on Tanevia enemmän hyökkäyspään potentiaalia, hän on myös Tanevia fyysisempi ja ärhäkkäämpiotteinen pelaaja. Ja edellä puhuin siis potentiaalista, en tarkoita, että Corrado tässä vaiheessa olisi vielä Tanevia parempi.

Corradon osalta on hieman harmi se, että jos hän pelaa 5 peliä (playoff-pelitkin lasketaan mukaan) tulee siinä entry levelin ensimmäinen vuosi syödyksi. Corrado on nyt kokoonpanon ainoa oikealta laukova pakki ja peliesityksiltään ansaitsisi tässä loukkaantumistilanteessa paikkansa vaikka olisi leftikin. Vigneault varmasti mielellään miestä peluuttaisi, mutta kyllähän se harmittaa, jos sopimusvuosi poltetaan ja pudotaan ekalla kierroksella, toisaalta jos Corrado auttaa jengiä ekalta kierrokselta jatkoon, niin silloin tuo hinta kannattaa maksaa.

Cam Barkerin alamäki jatkuu siihen tahtiin, että sinne voisi todellakin laitta nyt Joslinia ja kumppaneita kehiin, kun sijoituskin on varma. Barkerille ei kuitenkaan ole playoffeissa käyttöä, jos sinne edes joku noista kolmesta potilaasta saadaan takaisin.

-- --
Daniel Sedin ohitti Chicago-ottelussa Markus Näslundin Canucksin all-time pistepörssissä ja siirtyi nyt Henrik Sedinin johtamassa tilastossa toiseksi. Daniel ohitti Näslundin uransa 905:ssä ottelussa, täsmälleen sama pelimäärä meni Henrikiltä Näslundin ohittamiseen.

 

[Mr. Smith]

Nyt kun alkaa playoff-joukkueet varmistumaan niin vähän voisi pohtia mahdollisia vastuksia. Vancouverin vastus tulee sijalta 6 ja sijat 4-7 näyttävät nyt tältä:

Kings 47 - 57 (24)
Sharks 47 - 57 (17)
Blues 46 - 56 (22)
Wild 46 - 53 (21)

Wildin nousu kuudenneksi vaatisi heiltä kahta voittoa ja samalla joko Sharksin tai Bluesin pitäisi hävitä loput ottelut. Wild todennäköisesti onkin ulkona tuosta ja pelaa Detroitin ja Columbuksen kanssa lähinnä sijoista 7-9.

Bluesilla kaikki on omissa käsissä ja kahdella voitolla Blues nousisi neljänneksi. Tämä passaisi hyvin sillä Blues on omasta mielestä vittumaisin kohdattava ensimmäisellä kierroksella. Hyvä puolustus, laaja hyökkäys ja periaatteessa hyvät maalivahdit sekä vielä pirun tarkka puolustuspelitaktiiikka. Luotetaan siis siihen, että Blues nousee sijoille 4-5.

Jäljelle jää Kings ja Sharks. Kingsiltä Brown puuttuu vielä seuraavasta pelistä, joka on sopivasti Sharksia vastaan. Tässä pelissä siis ratkotaan hyvinkin todennäköisesti sijat 5-6. Toinen tulee Vancouveria vastaan ja toinen Bluesia vastaan. Tiedä sitten kumpaa vastaan joukkueet mieluummin lähtevät pelaamaan. Jos puhtaasti saisi valita niin itse valitsisin Vancouverin vastustajaksi Sharksin, vaikka tuossa otteluparissa voi käydä ihan miten vain.

 

[Moustache Dave #44]

Jos puhtaasti saisi valita niin itse valitsisin Vancouverin vastustajaksi Sharksin, vaikka tuossa otteluparissa voi käydä ihan miten vain.

Kyllä Sharks ehdottomasti, jos valita saisi. Sharks-ketjun puolellakin toivotaan tätä paria, joten Jatkoajasta ei pitäisi homman jäädä kiinni. Chicago, LA ja St. Louis ovat mielestäni konferenssin ennakolta selvästi pahimmat jengit, joten jos toiselle kierrokselle päästäisiin, siellä mieluisin vastus olisi selkeästi Anaheim.

Sharksin pelityyli sopii Canucksille parhaiten ja he eivät ole 5vs5 pelissä aivan niin hallitsevia kuin tuo kovempi kolmikko. Schneiderin mystinen loukkaantuminen hieman askarruttaa, mutta jos Cory on playoffien alkaessa kunnossa, uskoisin hänen pystyvän vastaamaan kovavireisen Niemen peliin. San Josea vastaan on myös usein saatu ihan viihdyttäviä pelejä aikaan. Vaikea vastus San Josekin joka tapauksessa olisi.

St. Louis on minunkin mielestäni vähiten toivottava vastus (joten se sieltä varmasti vastaan lopulta tulee). Blues imee elämänhalun, särkee silmiä ja sattuu aivoihin, mutta muuten pelaavat ihan hyvää jääkiekkoa. Kokoonpano on yhtä myrkkyä Canuckseille kuin Kings, mutta pelityyli on vielä astetta kuolettavampi.

 

[Moustache Dave #44]

Anaheim-pelin merkityksettömyys näkyi otteissa ja kokoonpanoissa. Vigneault peluutti ketjuja tavallista tasaisemmin, Anaheim oli liikkeellä suunnilleen kakkosjoukkueellaan. En jaksanut koko matsia katsoa, kun pelaaminen ei joukkueita näyttänyt kiinnostavan. Loukkaantumisilta vältyttiin ja se taisi olla ottelun päätavoite.

Voittomaali meni helposti muuten hyvin pelanneelle Luongolle. Ballard pelasi nelosketjussa hyökkääjänä Sestiton tilalla ja surkealta tuo Ballard-Ebbett-Kassian ketju näytti, mutta eipä tästä matsista hirveästi voi johtopäätöksiä tehdä. Joslin pelasi pakkina Barkerin tilalla ja hänen pelissään näkyi alkuun hermostuneisuutta, mutta pelin edetessä pääsi paremmin peliin mukaan. Corrado pelasi paljon, ehkä enemmän kuin mihin taidot tällä hetkellä riittää, mutta hyvähän se nyt on kokeilla mahdollisimman kovissa paikoissa, jotta tiedetään uskaltaako miestä playoffeissa käyttää.

Ainoa hämmentävä seikka tässä ”harjoituspelivaiheessa” on, ettei Jordan Schroederia ole peluutettu, jos hän ei Edmontonissa pääse pelaamaan, alkaa mietityttämään olisiko hänellä jokin loukkaantuminen, en muuten käsitä tuota Ebbettin loputonta peluuttamista.

 

[HTEspi]

Mitä ihmettä Edmontonissa tapahtui ? Kolmannen erän lopulla muutamaan minuuttiin 5 kassia omiin. Vähän vetelältä näytti Canucksin pelaaminen videocenterin maalikoosteesta katsottuna. Toivottavasti pleijjareihin löytyisi taas vähän taistelevampi ilme.

 

[Napsteri]

Itse asiassa 53min oli ihan ok peliä B-luokan rosterilla. Sit alko totaalinen sulaminen Luongosta lähtien. Jos Luongolla joudutaan aloittaan pleijjarit niin ollaan kusessa. Itseluottamus on varmasti maissa parin viime pelin jälkeen. Toisaalta Luongo on ollut aina hyvä kasaamaan itsensä seuraavaan peliin.

 

[Moustache Dave #44]

Pari prospect uutista.

Brendan Gauncen kausi loppui, kun Belleville hävisi OHL:n pudotuspelien kolmannella kierroksella Barrielle voitoin 3-4. Playoffeissa Gaunce saalisti 17:ta pelissä 22 tehopistettä, kaksi edellistä runkosarjakautta hän on pelannut tasan PPG tahtia. Gaunce liittynee loppukaudeksi haistelemaan NHL-tunnelmia Canucksin toiseen (AHL-pelaajista koostuvaan) treeniryhmään. Ensi kaudella olettaisin Gauncen jatkavan junioreissa, hänellä on vielä tekemistä luistelunsa kanssa, mutta muuten työteliään kahdensuunnan sentterin otteet ovat olleet todella lupaavia. Ensi kauden päätähtäin Gauncelle voisi olla paikan saaminen Kanadan U20-joukkueesta.

Alexandre Grenier teki Canucksin kanssa kolmevuotisen tulokassopimuksen (AHL-palkka $67,500 / cap hit ylhäällä $635,000). Grenier on Canucksin kolmannen kierroksen varaus vuodelta 2011, hän pelasi tällä kaudella alkukauden Itävallassa, josta palattuaan vietti aikaa lähinnä ECHL:ssä. Grenierille ei ole Canuckseissa välitöntä käyttöä, sopimus tehtiin luullakseni vain koska oikeudet olisivat muuten umpeutuneet. Grenier on isokokoinen laituri, jollaisia on taipumus yleensä katsoa hieman pidempään. Ensi kaudella olisi toivottavaa, että mies pystyisi vakiinnuttamaan paikkansa AHL:ssä.

Canucksin listoilla on Grenierin jälkeen vielä muutama varaus, joidenka oikeudet umpeutuvat, mikäli sopimuksia ei toukokuun aikana tehdä. Tällaisia ovat ainakin heikon QMJHL-uran pelannut tšekkimaalivahti David Honzik, (kaksoiveljensä Ponthuksen kanssa) Allsvenskan tasolle jämähtänyt taitava ruotsalaishyökkääjä Pathrik Westerholm, melko lupaavasti Elitserienissä esiintynyt kiekollinen puolustaja Henrik Tömmernes sekä yliopistouransa päättänyt, jo vuonna 2009 varattu, puolustaja Jeremy Price.

 

[Moustache Dave #44]

Canucksin listoilla on Grenierin jälkeen vielä muutama varaus, joidenka oikeudet umpeutuvat, mikäli sopimuksia ei toukokuun aikana tehdä. Tällaisia ovat ainakin heikon QMJHL-uran pelannut tšekkimaalivahti David Honzik, (kaksoiveljensä Ponthuksen kanssa) Allsvenskan tasolle jämähtänyt taitava ruotsalaishyökkääjä Pathrik Westerholm, melko lupaavasti Elitserienissä esiintynyt kiekollinen puolustaja Henrik Tömmernes sekä yliopistouransa päättänyt, jo vuonna 2009 varattu, puolustaja Jeremy Price.

Tömmernes sai Canucks.comin mukaan sopimuksen. Capgeekistä ei vielä löytynyt detaileja, mutta entry-level sopimus on joka tapauksessa kyseessä.

Tässä Expressenin jutussa (på svenska) Tömmernes kertoo lähtevänsä Pohjois-Amerikkaan ja olevansa valmis AHL-peleihin, jos NHL-paikkaa ei heti tule. Mielenkiintoista nähdä miten isoa roolia Frölundassa pelannut pakki kapeisiin kaukaloihin sopeutuu.

Pistetään viimekuun highlight linkki vielä (YouTube):
Canucks Top 5 Plays of the Month, April 2013

 

[HTEspi]

Jaaha, Canucksin kausi on paketissa. 4-0 pataan haiparvelta ekalla kierroksella. Eipä paljoa seliteltävää jäänyt, viimeinen terä tuntui puuttuvan Canucksin tekemisestä.

Millaisiakohan aatteita johtoportaassa on kesän varalta? Luongo kaupataan ja Ballard ostetaan ulos? Tuskin häntä ketään nykyisellä sopimuksella huolii joukkueeseensa.
Edler saisi kesällä vetää kunnon (motivaatio?)treeniä ja nousta taas omalle tasolleen.
Tälläisenaan ensi kauden cap hit on täynnä, eikä varaa uusille hankinnoille ole.

Ballard ainakin on täysi turhake ja rasite Canucksin miehistössä. Mitä miehelle mahtoi tapahtua Canucksiin tullessaan? Kuitenkin edelliset kaudet ennen Vancouveria Ballard takoi 20-40 pistettä per kausi. Surkealta hänen tekeminen on näyttänyt, siitä ei pääse mihinkään. Johtuuko sitten roolista vai mistä, sitä en tiedä.

 

[Timbit]

Mielenkiintoista nähdä lähteekö omistukselta kesällä mopo käsistä, vai vieläkö edetään maltillisin muutoksin. Jännä myös seurata toipuuko Schneider näistä kahdesta heikosta pelistä koskaan, vai viekö maalivahtien hautuumaa samalla kaudella peräti kaksi maalivahtia.

Lainaus on siirretty tuolta VAN-SJ -ketjusta, kun se sopii tässä yhteydessä vähän paremmin tänne.

Nimittäin, minä toivon, että mopo lähtee käsistä. Tämä yksinkertaisesti sen takia, että tuo joukkueen runko ja tuo valmennus on nyt antanu kaiken, mitä sillä on annettavaa. Kahden vuoden takaisen finaalitappion jälkeen tuloksena on kaksi ponnetonta esitystä pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Ei se nyt oikein tunnu enää sujuvan.

Maalivahteina jatkanee Schneider ja joku muu. Oma toive on, että se joku muu nostetaan farmista korkoa kasvamaan (Lack?), mutta todennäköisesti on ostomies. Schneiderin toipumista en epäile hetkeäkään, häneen on vahva luotto.

Kenttäpelaajia en lähde sen kummemmin analysoimaan, kun kauden loppu jäi henkilökohtaisesti kokonaan näkemättä. Alkukaudesta tuo ryhmä vaikutti enemmän joukolta pelaajia kuin joukkueelta. Ei kai Keslerin loukkaantuminen voi noin paljon vaikuttaa? Leveyttä joukkueessa on jo liikaakin, ja se on kärjen kustannuksella. Kun top6/4-pelaajista enemmän kuin yksi pelaa vaisusti, ei kukaan lähde paikkaamaan. Tämä puoli pitää saada kuntoon.

AV ilmeisesti jatkaa edelleen valmentajana. En ole varma, onko se hyvä.

 

[Hiisi_van_Holten]

Kenttäpelaajia en lähde sen kummemmin analysoimaan, kun kauden loppu jäi henkilökohtaisesti kokonaan näkemättä. Alkukaudesta tuo ryhmä vaikutti enemmän joukolta pelaajia kuin joukkueelta. Ei kai Keslerin loukkaantuminen voi noin paljon vaikuttaa? Leveyttä joukkueessa on jo liikaakin, ja se on kärjen kustannuksella. Kun top6/4-pelaajista enemmän kuin yksi pelaa vaisusti, ei kukaan lähde paikkaamaan. Tämä puoli pitää saada kuntoon.

Niin en oikein tiedä tuosta leveydestäkään. Kyllä periaatteessa kolmeen kenttään riitti laadukkaita pelaajia, mutta loukkaantumisten tullessa piti ylöspäin nostella kaiken maailman Weisejä ja Ebbettejä, niin sikäli leveyttä puuttui, toki Booth oli loukkaantuneena. Lisäksi myös puolustuksessa sohasi Barkerin kaltaisia epelejä, niin eihän tilanne sielläkään optimaalinen ollut. Tuo puolustus ei olisi kestänyt enää yhtään loukkaantumisia.

Itse olen nähnyt, että joukkuetta rakennettaessa pitäisi joukkueeseen varata ennemminkin liikaa kuin liian vähän senttereitä. Koko kauden joukkueessa oli heikko tilanne senttereiden osalta. Roy ei ainakaan playoffsien kannalta ollut se oikea ratkaisu sentteriosastolle. Kaipaisimme ehdottomasti väkevän kolmosen sentterin ensi kaudeksi, mielellään fyysisen joka osaisi alottaa. Lisäksi se paljon puhuttu rightin pakki olisi kova sana ensi kaudeksi, jotta Edleriä voitaisiin koko ajan peluuttaa vasemmalla.

Lisäksi esimerkiksi Mason Raymond taitaa olla käännetty kortti. Hän oli kyllä playoffseissa melkoisen vaisu ja välillä häntä tökkäiltiin sivuun kuin pikku poikaa.

Gillisin puolustukseksi annetaan hivenen anteeksi. Kyllä tämä oli aika vaikea kausi työsulkuineen ja loukkaantumisiin. Nyt vielä enemmän keskittymistä siihen kuinka joukkueesta saadaa playoffseissa pärjäävä joukkue, niin ei tässä mun näkemyksen mukaan olla kaikkia arpoja vielä raaputettu tämän rungon osalta.

 

[Mr. Smith]

Nimittäin, minä toivon, että mopo lähtee käsistä. Tämä yksinkertaisesti sen takia, että tuo joukkueen runko ja tuo valmennus on nyt antanu kaiken, mitä sillä on annettavaa. Kahden vuoden takaisen finaalitappion jälkeen tuloksena on kaksi ponnetonta esitystä pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Ei se nyt oikein tunnu enää sujuvan.

Leveyttä joukkueessa on jo liikaakin, ja se on kärjen kustannuksella. Kun top6/4-pelaajista enemmän kuin yksi pelaa vaisusti, ei kukaan lähde paikkaamaan. Tämä puoli pitää saada kuntoon.

AV ilmeisesti jatkaa edelleen valmentajana. En ole varma, onko se hyvä.

Ensimmäisestä samaa mieltä eli että mopo saa lähteä käsistä ja että runko ja valmennus on nyt antanut sen mitä annettavaa oli. Näin ollen tuon kolmannen kohdan pitää olla, että AV ei jatka valmentajana. Kyllä on sen verran täysin AV:n eväät syöty, että omasta mielestä ei ole mitään mahdollisuuksia jatkaa. Hän ei saanut peliä toimimaan oikeastaan ollenkaan koko kauden aikana. Toki siinä voittoputkea tuli, kun Schneider hehkui punaisena ja piti nollia, mutta ei tuota voi valmentajan hyvyydeksi laskea, kun peli oli tuolloinkin melkoista kuraa. Siis kuraa verrattuna parin-kolmen vuoden takaisiin otteisiin.

Tuo leveys ja kärki onkin sitten vaikeampi kohta. Omasta mielestä meiltä puuttuu edelleen leveyttä, mutta sen lisäksi meiltä puuttuu kärkipelaajia. Itse lasken, että meillä on 4 hyvää (Sedins, Burrows, Kesler) TOP6-pelaajaa ja kaksi hyvää kolmosketjun pelaajaa (Hansen, Higgins) ja yksi hyvä nelosen pelaaja (Lapierre). Sitten vemppatykki Booth, epätasainen Kassian ja pikakiituri Raymond, joiden varaan on todella vaikea laskea oikeastaan mitään. Kassian voidaan alustavasti laittaa rosteripelaajaksi, mutta ehkä kumminkin täysi AHL-kausi isolla vastuulla sopisi hänellekin paremmin. TOP9:ään tarvitaan joka tapauksessa kolme pelaajaa ja neloseenkin mielestäni parempaa laatua kuin Weise, Pinizzotto tai Sestito. Joku noista edellä mainituista menee toki nelosessa, mutta ketjukavereiden pitää olla heitä selvästi parempia eikä huonompia (kuten Ebbett). Derek Roy oli pelkkä loppukauden stuntti ja mitään hän ei oikeastaan esittänytkään, joten tervemenoa ottamaan kovat liksat jostain muualta.

Hyökkäyksen osalta itse satsaisin maksimin noihin TOP6-paikkoihin eli kahteen hyvään laituriin. Jos tämän jälkeen "kassa" on tyhjä niin kolmoseen Schroeder ja ketju Hansen - Schroder - Higgins menee varmasti kolmosena, kunhan kärkiketjut ovat laadukkaat. Tuo kolmonen pystyy tekemään maalejakin ja puolustamaan tunnollisesti. Nelosena sitten Weise - Lapierre - "konkari". Kassian joutuu pelaamaan itselleen paikan samoin kuin Pinizzotto tai Sestito.

Pakisto on ehkä hyökkäystäkin huonommassa jamassa, kun meillä on mielestäni vain kaksi TOP4-pakkia. Hamhuis ja Edler - vaikkakin Edlerin kausi oli paha pettymys. Garrison toki paransi kauden edetessä huimasti ja häneen toiveet nyt kohdistuvat, että hänestä saataisiin yksi TOP4-pakki lisää. Bieksaan ei vaan usko meinaa enää riittää, sen verran sekavaa on ollut miehen peli. Hyvin hän on onnistunut sekoittamaan pakkiparinsa pelit, on siinä vierellä ollut kuka tahansa. Tanev oli odotuksiin nähden paras pakki ja pelasi roolinsa hyvin ja nousi lopulta (ennen loukkaantumistaan) tuonne TOP4:ään. Tanev on hyvä kolmospakkiparin pakki, mutta vierellä pitää olla joku muu kuin Ballard, vaikka heillä kohtuullisesti parina tämä kausi menikin. Lisäksi sitten kaikki Alberts, Barker, Joslin, (Vandermeer) muualle. Samoin kuin Bieksa ja Ballard, jos heidät saadaan johonkin siirrettyä vaikka pienellä palkanmaksun jättämisellä itselle. Tarvittaisiin siis yksi TOP4-pakki ja yksi kolmosparin pakki. Corrado on jo hyvä tuuraaja, mutta mielellään hänelle täysi AHL-kausi ykköspakkina siellä.

Maalivahdeista tuskin tarvii muuta sanoa, kuin että Luongo lähtee kesällä. Nyt on varmaan hänellä itselläänkin riittävä motivaatio lähteä.

Pois siis:
- AV
- Roy
- Raymond
- Booth
- Malhotra
- (Pinizzotto, Sestito)
- Bieksa
- Ballard
- Alberts
- Barker
- (Joslin, Vandermeer)
- Luongo

Tilalle:
- valmentaja
- kaksi TOP4 laituria
- kolmosen sentteri (tai Schroder)
- nelosen kokenut laituri
- TOP4-pakki
- kolmospakkiparin pakki
- seiskapakki (tai Alberts menisi puolitetulla palkalla)
- kakkosmoke (tai Läck)

On siinä Gillisillä hommaa. Tai katsotaan nyt saako tuon Gillis tehtäväksi vai joku muu. Ei meinaan Gilliskään täysin puhtaita papereita saa, kun ei saanut Luongo ja Ballardia myytyä ja sitä kaivattua sentteriä hankittua jo alkukaudesta. Kovasti joutui Gillis jo selitteleen tekemisiään ja puolustautumaan, että "on sitä yritetty" (linkki TSN:n juttuun): "We've tried offer sheets and trades at deadline. We're going to have to find a bold move."

Canucks GM Gillis ready to make changes after playoff exit

 

[nuck]

Pakisto on ehkä hyökkäystäkin huonommassa jamassa, kun meillä on mielestäni vain kaksi TOP4-pakkia. Hamhuis ja Edler - vaikkakin Edlerin kausi oli paha pettymys. Garrison toki paransi kauden edetessä huimasti ja häneen toiveet nyt kohdistuvat, että hänestä saataisiin yksi TOP4-pakki lisää.

Garrison on top4-puolustaja. Hän oli mielestäni meidän paras pelaaja playoffeissa ja koko kausi huomioiden yhdessä Hamhuisin kanssa paras puolustajamme, vaikka tuskailikin alkukaudesta uuteen joukkueeseen sopeutumisen kanssa. Miehen mailapuolustaminen on erinomaista ja hän pelasti kauden aikana usein vaarallisen tilanteen tuon mailansa avulla. Pakeista selvästi paras tehosaldokin (+18) kertoo omalta osaltaan onnistumisesta puolustuspäässä.

Hyökkäyspäässä tuli kahdeksan maalia ja hän olisi tehnyt "täyden kauden tahdilla" 14 osumaa, eli vain kaksi maalia vähemmän kuin viime kaudella Floridassa monen mielestä ns. "nappikaudella". Ikävä kyllä valmennus ei osannut antaa joukkueen kovimmalle laukojalle sitä ylivoimavastuuta mikä hänelle olisi kuulunut. Joka tapauksessa Garrison osoitti ainakin sen, että viime kauden onnistuminen hyökkäyspäässä ei ollut 'sattumaa'. Odotan häneltä paljon jatkossa, kun mies on tottunut nyt joukkueen pelitapaan ja saa vielä toivottavasti enemmän vastuuta ylivoimilla.

Hamhuis, Garrison ja Edler on hyvä puolustuksen kolmikko, mutta Bieksasta ei sen sijaan osaa sanoa mitään varmaa. Bieksa on todella ailahteleva on/off puolustaja, joka voi olla parhaimmillaan erittäin tehokas (teki viime kaudella NHL:n kaikista puolustajista toiseksi eniten pisteitä tasakentin - vain Ottawan Erik Karlsson oli tehokkaampi), mutta toisaalta kova riski. Kun tällä kaudella ei tullut tehojakaan, niin Bieksan kausi oli pettymys. Valmennukselle hän näytti edelleen olevan luottopakkeja, mitä ihmettelin usein kauden aikana, kun mielestäni Hamhuisin ja Garrisonin peli oli selvästi varmempaa.

Syvyyspakeista Tanev otti taas askeleita ylöspäin, mikä on kokonaisuudelle arvokas asia. Harmi vaan, kun hänen kautensa jäi kesken. Mielestäni Tanevilla on lahjoja nousta top4-ryhmään parin kauden sisään. Corradon urakehitys oli puolestaan huikea - OHL:stä parin pelin kokeilun jälkeen suoraan NHL:ään ja siellä pudotuspeleihin. Nuorella pakilla on hyvä tulevaisuus, mutta en tiedä onko häntä järkevää peluuttaa jo ensi kaudella pysyvästi NHL:ssä vai isossa roolissa AHL:ssa. Ballard ja Alberts (vaikka pelasikin ihan kohtalaisesti playoffeissa) urat saisivat jatkua jossain muualla, mutta Ballardia ei taideta saada kaupattua. Barkerilla ei saisi olla puolestaan mitään jakoa jatkolle.

Hyökkäyksessä Canucks kärsi koko kauden ailahtelevasta pelistä. Sedinit pelasivat tilastojen mukaan parasta puolustuspeliään koskaan, mutta eivät olleet hyökkäyspäässä ihan totutun tehokkaita (lieneekö noilla sitten yhteyksiä..). Ihan parasta ei nähty myöskään Burrowsilta. Kesler on joukkueen arvokkain pelaaja ja hänen puuttumisensa melkein koko kauden näkyi selvästi vähän joka sektorilla. Booth oli jälleen kerran loukkaantumisten vuoksi pois kentiltä, eikä hänen tulevaisuutensa näytä ollenkaan hyvältä tällä hetkellä.

Positiivista hyökkäyksessä oli Hansenin hyökkäyspelin tehokkuus ja jälleen kerran Higginsin kiekoton peli. Higginsin riistojen ja menetysten välinen ero viiden viime kauden sisällä viidestä eri seurasta on +136 (210-74) ja hän on voittanut Canucksinkin sisäisen riistöpörssin nyt kaksi peräkkäistä kautta. Erittäin arvostettu pelaaja joukkueen sisällä. Hieno juttu, kun hänen kanssaan saatiin pitkä jatko kauden aikana. Minä pidin myös Weisen asenteesta ja liikkeestä. Ikävä kyllä niin Higgins kuin Weisekin kärsivät loppukauden olkapäävammoista.

Muista hyökkääjistä Raymond ja Ebbett saavat lähteä. Molemmat ovat sellaisia rimpuloita, että kun playoffeissa laitetaan kunnon takavyö kiinni, miehistä ei ole mitään hyötyä. Kassian on edelleen projekti, joka otti mielestäni pieniä askelia eteenpäin, mutta vielä olisi paljon kehitettävää (voimahyökkääjissä on se hyvä puoli, että tuo voi tapahtua nopeastikin jos palaset loksahtavat paikoilleen - vrt. Todd Bertuzzi). Lapierre oli puolestaan omassa hommassaan tutun hyvä. Sestito, Pinizzotto ja Schroeder menevät syvyyshyökkääjinä. Schroeder kilpailee ensi kaudella kolmossentterin paikasta, kaksi muuta nelosketjun paikoista.

Kokonaisuutena tämän kauden hyökkäys oli enemmän irrallaan olevia palasia kuin muutaman kauden sisään on totuttu. Vancouverilla ei ollut kunnollista kolmosketjua, minkä merkityksen näki hyvin etenkin playoffeissa. Finaalikaudella kaksi vuotta sitten Canucksilla oli kova ja v-mäinen kolmonen Hansen-Lapierre-Torres, jota vastaan kukaan ei halunnut pelata. Nyt siellä oli taidoltaan parempi Hansen-Roy-Raymond, mutta roolitukseen tuo ei osunut ollenkaan eikä kolmosesta saatu mitään apuja. Kun Kesler vielä puuttui kakkosesta melkein koko kauden (oliko missään vaiheessa edes normaalilla tasollaan pitkän leikkauksesta toipumisen jälkeen, mielestäni ei) ja Booth istui sivussa, myös kakkosketju ei toiminut.

Iso puute joukkueen hyökkäyksissä oli aloituksissa. Vancouver oli pudotuspelijoukkueista runkosarjassa toiseksi huonoin kehnolla 47.6%:n aloitustehokkuudella. Iso tasonlasku kahden edelliskauden lukemista - viime kaudella Canucks oli runkosarjan kolmanneksi paras aloituksissa ja finaalikaudella NHL:n paras. Keslerin ja Malhotran varaan oltiin laskettu (Malhotran vammataustasta huolimatta) paljon, mutta kumpikin missasi melkein koko kauden.

Keskelle tarvitaan nyt ehdottomasti aloitusapua, jotta kiekossa saadaan olla enemmän kiinni ja noita tulivoimaisia pakkeja hyödynnettyä. Etenkin Vancouverin tapainen kiekollinen joukkue menettää ihan älyttömästi jos aloitukset hävitään pääosin. Derek Roy oli Gillisilta mielestäni kaikesta huolimatta hyvä haku, mutta siinä ei nyt onnistuttu. Itse keskittyisin jatkossa ennen kaikkea tuon keskustan vahvistamiseen. Ikävä kyllä nuori Schroeder ei oikein istu tuohon palettiin keskitasoa huonommalla aloittamisella.

 

[Moustache Dave #44]

Nuckilta erinomaiset pelaaja-arviot kauden osalta. Olen kauttaaltaan samaa mieltä joka kohdasta, mutta naputtelen siitäkin huolimatta tuonne alemmas vielä omat pelaaja-arvioni subjektiivisin kouluarvosanoin.

Kautta leimasivat tosiaan loukkaantumiset, maalivahtitilanne, heikko ylivoima ja aloittajien puute. Runkosarjan kohokohtina jäi päällimmäisinä mieleen kauden lopun Chicago-voitto ja Steve Pinizzotton debyyttiottelu Nashvillessä maaliskuussa, kahjo 11-maalin Predators-peli, jossa mm. Henrik Sedin teki rangaistuslaukauksella maalin. Tilastopuolen merkittävin milestone taisi olla Sedinien pyyhällys Markus Näslundin ohi Canucksin all-time pistepörssissä.

Pudotuspeleissä luotettiin kapeaan kärkeen, syvyyspelaajien tehtävänä taisi olla taklata niin maan perkeleesti ja tulla vaihtoon. Sharks otti taklaukset vastaan, muttei juuri joutunut luopumaan niiden seurauksena kiekosta, sillä Canucksilta ei löytynyt kärkikarvaajille mitään tukea. Vlasic himmensi Sedinit, Kesler ja Roy hävisivät peluutuksensa Sharksin syvyyshyökkääjille, jäähyjä otettiin sikäli hyvin, että Sharks teki pelkästään ylivoimista jo 7 maalia, kun Canucks teki kaikkinensa koko sarjassa vain 8 maalia.

Ensi kautta koskien ketjusta löytyy jo hyvää pohdintaa. Taidan itse palata asiaan ensi kauden osalta vasta uudessa kausiketjussa sitten aikanaan. Lyhyesti voisin kuitenkin mainita päällimmäiset ajatukseni ensi kautta koskien:

- Vigneaultin aika saattaa olla ohi. Hyvä valmentaja, enkä tiedä onko absoluuttisesti parempaa vaihtoehtoa markkinoilla, sopivampi vaihtoehto voisi kenties kuitenkin jostain löytyä. Canucks on ajautunut nyt jotenkin liian staattiseen ja ennalta arvattavaan tilaan.

- Tämä staattisuus ei ole ainoastaan Vigneaultin aiheuttama ongelma, vaan myös Gillisin. Canucksin pelaajarunko on ihan laadukas, mutta se on vanhentunut ja kallistunut. Missä on seuraava Alex Burrows tai Alex Edler 2.0, missä on meidän Logan Couture tai Brandon Saad? Canucksilla on nyt hyvillä pelaajilla myös hyvä palkka, mutta mestaruusjoukkueen tulisi löytää myös halpoja seuraavan aallon ratkaisupelaajia, Canucksilta tämä seuraava ratkaisusukupolvi puuttuu, jota ilman joukkuetta on palkkakattoaikana vaikea vahvistaa.

- Jotain on pakko tapahtua, kun periaatteessa pelaajasopimuksia on 16 ja capissa tilaa alle miljoona. Pääasia, että saataisiin sitä caphittiä nyt pelaaviin pelaajiin kiinni, eikä kakkosmaalivahtiin ja seiskapakkiin ja LTIR-listaan.

-- --

Tässä sitten vielä pelaajakohtainen tilastokatsaus ja arviot, joista ei kannata vetää hernettä nenään, nämä ovat vain omia näkemyksiäni ja ajanvietettä, arvioihin vaikuttavat myös pelaajiin kohdistamani ennakko-odotukset.

MAALIVAHDIT

Cory Schneider
Runkosarja: 17-9-4 (W-L-OT) / GAA 2.11 / Sv% 0.927 / 5vs5_Sv% 0.929
Playoffs: 0-2 / GAA 4.62 / Sv% 0.88 / 5vs5_Sv% 0.939

Schneiderilla oli paikka ottaa ykkösveskarin viitta ja juosta, mutta varsinaista härkää sarvista -efektiä ei miehen otteissa nähty. Schneiderin taso heitteli paljon, eikä hänestä ollut vaikean kauden pelastajaksi. Joukkueella oli toki paljon Schneideria isompia ongelmia ja Cory pelasi paikoin loistavasti, viimekausiin nähden Schneiderin otteet olivat kuitenkin pieni pettymys. Arvio: runkosarja 8+ / playoffit 7-

Roberto Luongo
Runkosarja: 9-6-3 / GAA 2.56 / Sv% 0.907 / 5vs5_Sv% 0.921
Playoffs: 0-2 / GAA 2.57 / Sv% 0.915 / 5vs5_Sv% 0.918

Luongo asennoitui kauteen projektina ja omaksui esimerkillisen hienosti itseironisen kakkosmaalivahdin roolin. Runkosarjaan mahtui muutama heikompi peli, mutta tärkeissä paikoissa Luongo pysyi skarppina ja antoi joukkueelleen mahdollisuuden voittaa. Arvio: runkosarja 8- / playoffit 8½

PUOLUSTAJAT

Dan Hamhuis
Runkosarja: 47GP 4+20= 24 (+9) PIM 12, TOI/G 23:23, Osuus YV:stä 38% / Osuus AV:stä 52%
Taklausfrekvenssi (min) 23:23 / Laukausfrekvenssi 18:01 / Pistefrekvenssi 45:48
Off zone start rank 5. (49.7%) / Quality of Competition rank 1. (-0.219) / Relative corsi rank 1. (6.6)
(ranking sijoitukset Canucks-pakeista)

Playoffs: 4GP 1+1= 2 (0) PIM 8, TOI/G 25:13, Osuus YV:stä 31% / Osuus AV:stä 47%
Taklausfrekvenssi (min) 11:12 / Laukausfrekvenssi 14:25 / Pistefrekvenssi 50:26
Off zone start rank 5. (49%) / Quality of Competition rank 2. (-9.603) / Relative corsi rank 3. (-3.1)

Hamhuis oli totutusti runkosarjassa Canucksin varmin puolustaja ja hieman yllättäen myös hyökkäyspäässä tehokkain. Arvio: runkosarja 9+ / playoffit 8+

Alexander Edler
Runkosarja: 45GP 8+14= 22 (-5) PIM 37, TOI/G 23:50, Osuus YV:stä 61% / Osuus AV:stä 34%
Taklausfrekvenssi (min) 13:56 / Laukausfrekvenssi 9:29 / Pistefrekvenssi 48:45
Off zone start rank 2. (56.6%) / Quality of Competition rank 4. (-0.579) / Relative corsi rank 3. (0.5)

Playoffs: 4GP 1+0= 1 (-1) PIM 2, TOI/G 26:57, Osuus YV:stä 56% / Osuus AV:stä 40%
Taklausfrekvenssi (min) 13:29 / Laukausfrekvenssi 8:59 / Pistefrekvenssi 107:48
Off zone start rank 4. (49%) / Quality of Competition rank 3. (-10.963) / Relative corsi rank 5. (-5.8)

Kausi oli Edlerille vaikea, oikealle puolelle siirtyminen ei lopulta toiminut, eikä peli tuon kokeilun jälkeenkään suureen nousuun lähtenyt. Ei yltänyt ihan odotettuihin tehoihin ja +/- tilastoon jäi ensimmäistä kertaa Edlerin uralla miinusmerkkinen luku. Playoffeissa vastuun lisääntyminen vain lisäsi tuskaa. Arvio: runkosarja 8- / playoffit 7-

Jason Garrison
Runkosarja: 47GP 8+8= 16 (+18) PIM 28, TOI/G 21:41, Osuus YV:stä 40% / Osuus AV:stä 40%
Taklausfrekvenssi (min) 28:19 / Laukausfrekvenssi 10:51 / Pistefrekvenssi 63:42
Off zone start rank 4. (51.4%) / Quality of Competition rank 2. (-0.402) / Relative corsi rank 2. (5.9)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (+1) PIM 2, TOI/G 23:43, Osuus YV:stä 36% / Osuus AV:stä 49%
Taklausfrekvenssi (min) 31:37 / Laukausfrekvenssi 6:19 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 6. (45.9%) / Quality of Competition rank 1. (-7.916) / Relative corsi rank 1. (15.9)

Hitaasti kuvioihin sisälle päässyt Garrison pelasi lopulta vahvan kauden. Selkeä Canucks-pakiston +/- ykkönen nousi playoffeissa vieläkin puolustavampaan rooliin. Viime kauden maalivainu säilyi maltillisesta YV-peluutuksesta huolimatta, eikä vaatinut mitään poikkeuksellisia laukaisuprosenttejakaan. Arvio: runkosarja 9- / playoffit 8½

Kevin Bieksa
Runkosarja: 36GP 6+6= 12 (+6) PIM 48, TOI/G 21:56, Osuus YV:stä 35% / Osuus AV:stä 34%
Taklausfrekvenssi (min) 13:10 / Laukausfrekvenssi 10:15 / Pistefrekvenssi 65:48
Off zone start rank 7. (49.2%) / Quality of Competition rank 5. (-0.891) / Relative corsi rank 6. (-5.0)

Playoffs: 4GP 1+0= 1 (-1) PIM 8, TOI/G 25:50, Osuus YV:stä 12% / Osuus AV:stä 43%
Taklausfrekvenssi (min) 20:40 / Laukausfrekvenssi 17:13 / Pistefrekvenssi 103:20
Off zone start rank 2. (53.8%) / Quality of Competition rank 4. (-11.994) / Relative corsi rank 6. (-16.0)

Bieksalta on ilmeisesti mahdoton saada kahta hyvää kautta putkeen, tämä kausi oli vaihteeksi alamäkeä. Ihmeellisen paljon tuli puolikuntoiselle Bieksalle playoff-vastuuta. Bieksa on harvinainen pelaajatyyppi nyky NHL:ssä, omilla reaktioilla seikkaileva irvileuka ei hirveästi pelisysteemeistä perusta, mutta tuottaa toisinaan ison kertoimen onnistumisia, jos riskit osuvat kohdilleen. Tarkan markan joukkueet nollaavat harmi kyllä Bieksan kaltaiset pelaajat yhä useammin. Arvio: runkosarja 7½ / playoffit 6½

Christopher Tanev
Runkosarja: 38GP 2+5= 7 (+4) PIM 10, TOI/G 17:17, Osuus YV:stä 2% / Osuus AV:stä 28%
Taklausfrekvenssi (min) 46:55 / Laukausfrekvenssi 32:50 / Pistefrekvenssi 93:49
Off zone start rank 8. (46.9%) / Quality of Competition rank 7. (-1.388) / Relative corsi rank 5. (-2.8)

Playoffs: ei pelannut

Tanevin kehitys etenee ja kuormitustakin tuli lisää. Kolmosparissa erittäin hyvä, mutta top4 minuutteihin ei ehkä siltikään vielä aivan valmis. Arvio: 8+

Keith Ballard
Runkosarja: 36GP 0+2= 2 (-2) PIM 29, TOI/G 15:28, Osuus YV:stä 4% / Osuus AV:stä 18%
Taklausfrekvenssi (min) 12:22 / Laukausfrekvenssi 15:55 / Pistefrekvenssi 278:24
Off zone start rank 6. (49.3%) / Quality of Competition rank 6. (-1.066) / Relative corsi rank 4. (-1.7)

Playoffs: ei pelannut

Jäi taas lopulta kokoonpanon ulkopuolelle. Kyky pelata on jossain, mutta Ballard tarvitsisi maisemanvaihdon kaivaakseen sen esiin. Ballard ei pysty Vigneaultille pelaamaan luontaista peliään, joten pelistä paistaa hirveä yritys tehdä oikeita asioita, mutta kun nämä asiat eivät tule selkärangasta, on seurauksena ylipelaamista ja reagointitilanteissa lukkiutumista. Arvio: 6½

(jatkuu seuraavassa viestissä…)

 

[Moustache Dave #44]

(…pelaaja-arvioiden jatkoa.)

Cam Barker
Runkosarja: 14GP 0+2= 2 (-3) PIM 4, TOI/G 14:11, Osuus YV:stä 7% / Osuus AV:stä 5%
Taklausfrekvenssi (min) 12:25 / Laukausfrekvenssi 10:27 / Pistefrekvenssi 99:17
Off zone start rank 3. (55.2%) / Quality of Competition rank 8. (-2.326) / Relative corsi rank 7. (-7.3)

Playoffs: ei pelannut

Yksipuolinen ja riskialtis Barker syvyyspakkina oli heti alkujaan outo ajatus. Barker oli ehkä kuitenkin maineettaan parempi, hän ei ole kaikessa niin huono kuin legendat kertovat, kun omalla joukkueella on kiekko, Barker voi olla jopa ihan hyödyllinen, mutta hän on jäänyt pelaajana raakileeksi. Ehkä vuosi jossain alemmassa sarjassa / Euroopassa voisi auttaa. Nyt Barker on ihan väärässä paikassa istumassa viikkotolkulla katsomossa ja pelaamassa kylmiltään silloin tällöin, kun peruspuolustuspelaamisesta ei ole mitään hajua / tuntumaa. Arvio: 6+

Andrew Alberts
Runkosarja: 24GP 0+1= 1 (-7) PIM 32, TOI/G 15:10, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 25%
Taklausfrekvenssi (min) 9:20 / Laukausfrekvenssi 24:16 / Pistefrekvenssi 364:00
Off zone start rank 9. (42.3%) / Quality of Competition rank 3. (-0.477) / Relative corsi rank 8. (-10.1)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (-2) PIM 2, TOI/G 13:04, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 17%
Taklausfrekvenssi (min) 5:14 / Laukausfrekvenssi 52:16 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 1. (54.5%) / Quality of Competition rank 6. (-17.889) / Relative corsi rank 4. (-4.0)

Sai pelipaikan puolustuspään ja alivoiman erikoisosaamisten kautta ja hoitikin ne alkuvaikeuksien jälkeen ihan perushyvällä seiskapakin tasolla. Pudotuspeleissä häntä ei kuitenkaan yhtä puolustavassa roolissa uskallettu käyttää, joten anti jäi vähän kyseenalaiseksi. Arvio: runkosarja 7- / playoffit 6½

Frank Corrado
Runkosarja: 3GP 0+0= 0 (-1) PIM 0, TOI/G 19:24, Osuus YV:stä 19% / Osuus AV:stä 18%
Taklausfrekvenssi (min) 7:17 / Laukausfrekvenssi 14:33 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 1. (57.1%) / Quality of Competition rank 9. (-3.080) / Relative corsi rank 9. (-21.9)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (-1) PIM 0, TOI/G 12:18, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 1%
Taklausfrekvenssi (min) 49:12 / Laukausfrekvenssi 24:36 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 3. (50.0%) / Quality of Competition rank 5. (-17.137) / Relative corsi rank 2. (5.2)

Hienon juniorikauden jälkeen yllättävä nousu NHL-kokoonpanoon. Sai saman tien juonesta kiinni ja sopivilla minuuteilla peli näytti varsin hyvältä. Ei kuitenkaan ollut vielä valmis kovin isoa kuormaa kantamaan. Pudotuspelien fyysisyys taisi hieman yllättää, Corrado ei kuitenkaan hötkyillyt ja hoiti pienet minuuttinsa varmasti. Arvio: runkosarja 7½ / playoffit 7½

Derek Joslin
Runkosarja: 2GP 0+0= 0 (-2) PIM 0, TOI/G 16:59, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 21%
Taklausfrekvenssi (min) 8:30 / Laukausfrekvenssi 16:59 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 10. (40.9%) / Quality of Competition rank 10. (-9.201) / Relative corsi rank 10. (-27.2)

Playoffs: ei pelannut

Ei saanut kunnollista näyttöpaikkaa. Pari peliä hivenen hermostunutta omassa päässä pyörimistä. Arvio: 6½

HYÖKKÄÄJÄT

Henrik Sedin
Runkosarja: 48GP 11+34= 45 (+19) PIM 24, TOI/G 19:20, Osuus YV:stä 61% / Osuus AV:stä 3%
Taklausfrekvenssi (min) 42:11 / Laukausfrekvenssi 13:15 / Pistefrekvenssi 20:37
Off zone start rank 3. (63.7%) / Quality of Competition rank 4. (0.183) / Relative corsi rank 2. (28.7)
Aloitusvoitot 49.4% (891:stä)
(ranking sijoitukset Canucks-hyökkääjistä)

Playoffs: 4GP 0+3= 3 (0) PIM 4, TOI/G 20:44, Osuus YV:stä 67% / Osuus AV:stä 3%
Taklausfrekvenssi (min) 11:51 / Laukausfrekvenssi 16:35 / Pistefrekvenssi 27:39
Off zone start rank 4. (66.7%) / Quality of Competition rank 3. (-10.411) / Relative corsi rank 7. (6.0)
Aloitusvoitot 46.6% (88:sta)

Joutui pelaamaan pitkiä pätkiä lähes joukkueen ainoana sentterinä ja kaivamaan kahdensuunnanpelaajaa itsestään. Olisi ehkä saanut enemmän arvostusta kalastelemalla highlightpaikkoja, mutta päätti vetää joukkueen mukanaan pahimpien rosterikapeikkojen yli tekemällä näkymätöntä rividuunia. Arvio: runkosarja 8½ / playoffit 7½

Daniel Sedin
Runkosarja: 47GP 12+28= 40 (+12) PIM 18, TOI/G 19:01, Osuus YV:stä 63% / Osuus AV:stä 1%
Taklausfrekvenssi (min) 59:35 / Laukausfrekvenssi 6:29 / Pistefrekvenssi 22:21
Off zone start rank 2. (66.0%) / Quality of Competition rank 5. (0.031) / Relative corsi rank 1. (30.7)

Playoffs: 4GP 0+3= 3 (-2) PIM 14, TOI/G 20:42, Osuus YV:stä 66% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 20:42 / Laukausfrekvenssi 7:32 / Pistefrekvenssi 27:36
Off zone start rank 3. (68.0%) / Quality of Competition rank 4. (-10.540) / Relative corsi rank 8. (5.8)

Kärsi toki veljensä lailla taustatuen puutteesta, mutta se tuskin yksin selittää maalivainun katoamista ja laukauksen säästelyä. Nämä aiheuttivat etenkin ylivoimaan päänvaivaa. Laukaisuprosentti oli kylläkin Danielin uran heikoin sitten kauden 2001-2002, joten kenties taustalla oli aavistuksen verran huonoa tuuriakin. Arvio: runkosarja 7½ / playoffit 7

Jannik Hansen
Runkosarja: 47GP 10+17= 27 (+12) PIM 8, TOI/G 17:33, Osuus YV:stä 29% / Osuus AV:stä 37%
Taklausfrekvenssi (min) 15:00 / Laukausfrekvenssi 8:20 / Pistefrekvenssi 30:33
Off zone start rank 8. (52.3%) / Quality of Competition rank 7. (-0.366) / Relative corsi rank 8. (-2.0)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (0) PIM 2, TOI/G 18:11, Osuus YV:stä 32% / Osuus AV:stä 33%
Taklausfrekvenssi (min) 4:51 / Laukausfrekvenssi 8:05 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 12. (33.3%) / Quality of Competition rank 6. (-11.024) / Relative corsi rank 6. (6.1)

Pystyi runkosarjassa paikkaamaan top6:tta ja ottamaan lisää erikoistilannevastuuta. Tärkeitä tehoja kapean kärjen taustalla. Pudotuspeleissä jäi kuitenkin pisteittä, vaikka herättelikin Sedineitä viimeisessä pelissä. Arvio: runkosarja 9+ / playoffit 7+

Alexandre Burrows
Runkosarja: 47GP 13+11= 24 (+15) PIM 54, TOI/G 18:54, Osuus YV:stä 48% / Osuus AV:stä 35%
Taklausfrekvenssi (min) 17:05 / Laukausfrekvenssi 6:21 / Pistefrekvenssi 37:01
Off zone start rank 5. (62.3%) / Quality of Competition rank 3. (0.246) / Relative corsi rank 3. (18.9)

Playoffs: 4GP 2+1= 3 (+1) PIM 6, TOI/G 20:35, Osuus YV:stä 54% / Osuus AV:stä 44%
Taklausfrekvenssi (min) 16:28 / Laukausfrekvenssi 7:29 / Pistefrekvenssi 27:27
Off zone start rank 5. (56.5%) / Quality of Competition rank 2. (-9.622) / Relative corsi rank 4. (15.1)

Joukkueen tehokkain maalintekijä, vaikka laukaisuprosentti oli Burrowsille poikkeuksellisen alhainen. Joutui alkukaudesta tuuraamaan sentterin paikalla, puolustusvoittoisissa tehtävissä, vastapainona ylivoima-aikaa tuli kohtuullisesti. Playoffeissa enimmäkseen puoliunessa, mutta hereille erehtyessään hyökkäyksen parhaimmistoa. Arvio: runkosarja 8 / playoffit 7½

Mason Raymond
Runkosarja: 46GP 10+12= 22 (+2) PIM 16, TOI/G 15:49, Osuus YV:stä 36% / Osuus AV:stä 19%
Taklausfrekvenssi (min) 40:25 / Laukausfrekvenssi 9:13 / Pistefrekvenssi 33:04
Off zone start rank 7. (56.5%) / Quality of Competition rank 11. (-0.888) / Relative corsi rank 10. (-6.3)

Playoffs: 4GP 1+1= 2 (+2) PIM 0, TOI/G 16:49, Osuus YV:stä 39% / Osuus AV:stä 13%
Taklausfrekvenssi (min) 8:25 / Laukausfrekvenssi 7:28 / Pistefrekvenssi 33:38
Off zone start rank 8. (40.6%) / Quality of Competition rank 7. (-11.600) / Relative corsi rank 9. (-0.4)

Uran paras laukaisuprosentti siivitti jonkinmoista comeback kautta. Tärkeä onnistuja alkukauden loukkaantumissumassa , sen jälkeen taantui hieman. Viimeisessä pudotuspelissä hyvin esillä. Arvio: runkosarja 8+ / playoffit 7+

Chris Higgins
Runkosarja: 41GP 10+5= 15 (-4) PIM 10, TOI/G 16:24, Osuus YV:stä 14% / Osuus AV:stä 34%
Taklausfrekvenssi (min) 14:37 / Laukausfrekvenssi 8:44 / Pistefrekvenssi 44:50
Off zone start rank 10. (46.0%) / Quality of Competition rank 9. (-0.624) / Relative corsi rank 12. (-11.5)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (-2) PIM 0, TOI/G 16:40, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 30%
Taklausfrekvenssi (min) 5:33 / Laukausfrekvenssi 13:20 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 10. (34.3%) / Quality of Competition rank 5. (-10.978) / Relative corsi rank 14. (-25.7)

Olisin odottanut Higginsiltä jonkinlaista nostetta loukkaantumissumassa, mutta Higgins vaikutti päinvastoin kanssahyökkääjien laadun heikentyessä hiipuvan massan mukana. Tiedän, että hän tekee kiekottomana hienoja asioita, ehkä en osannut nähdä niitä riittävästi, jäin kaipaamaan rakentavampaa pelaamista. Arvio: runkosarja 7+ / playoffit 6+

Ryan Kesler
Runkosarja: 17GP 4+9= 13 (-5) PIM 12, TOI/G 18:57, Osuus YV:stä 63% / Osuus AV:stä 32%
Taklausfrekvenssi (min) 10:44 / Laukausfrekvenssi 8:57 / Pistefrekvenssi 24:47
Off zone start rank 9. (47.1%) / Quality of Competition rank 2. (0.328) / Relative corsi rank 7. (-1.0)
Aloitusvoitot 57.4% (303:sta)

Playoffs: 4GP 2+0= 2 (-2) PIM 0, TOI/G 23:06, Osuus YV:stä 65% / Osuus AV:stä 56%
Taklausfrekvenssi (min) 5:47 / Laukausfrekvenssi 7:06 / Pistefrekvenssi 46:12
Off zone start rank 9. (36.2%) / Quality of Competition rank 1. (-9.123) / Relative corsi rank 11. (-5.9)
Aloitusvoitot 52.4% (103:sta)

Toi erikoistilanteisiin merkittävän parannuksen ja tukea hyökkäykseen. Liike ja puolustuspelaaminen eivät kuitenkaan olleet totuttua Kesleriä. Pudotuspeleissä pari tappostinttiä, mutta muuten harmittavan hiljaista. Arvio: runkosarja 8 / playoffit 7½

(jatkuu seuraavassa viestissä…)

 

[Moustache Dave #44]

(…pelaaja-arvioiden jatkoa.)

Zack Kassian
Runkosarja: 39GP 7+4= 11 (-7) PIM 51, TOI/G 13:28, Osuus YV:stä 24% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 7:30 / Laukausfrekvenssi 10:43 / Pistefrekvenssi 47:45
Off zone start rank 13. (44.2%) / Quality of Competition rank 14. (-1.368) / Relative corsi rank 11. (-9.0)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (-1) PIM 4, TOI/G 12:04, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 5:22 / Laukausfrekvenssi 12:04 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 2. (72.0%) / Quality of Competition rank 9. (-13.16) / Relative corsi rank 10. (-2.9)

Pieniä askeleita eteenpäin Kassianilta, muutamia lupaavia tuurauksia ylemmissä ketjuissa, mutta perussuorittaminen ei kuitenkaan vielä juuri nelosketjun tasoa ylempänä. Välillä taidoista ja tehovainusta nähdään väläyksiä, mutta ailahtelevuuden takia ei vielä valmis isoihin minuutteihin. Arvio: runkosarja 7+ / playoffit 7

Maxim Lapierre
Runkosarja: 48GP 4+6= 10 (-6) PIM 45, TOI/G 12:35, Osuus YV:stä 2% / Osuus AV:stä 28%
Taklausfrekvenssi (min) 5:12 / Laukausfrekvenssi 11:11 / Pistefrekvenssi 60:24
Off zone start rank 19. (26.4%) / Quality of Competition rank 15. (-1.564) / Relative corsi rank 17. (-23.3)
Aloitusvoitot 50.6% (542:sta)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (+1) PIM 6, TOI/G 9:30, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 2:55 / Laukausfrekvenssi 9:30 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 13. (30.8%) / Quality of Competition rank 10. (-17.111) / Relative corsi rank 12. (-7.2)
Aloitusvoitot 30.8% (26:sta)

Hyvä nelosketjun sentteri, mutta ei nyt pystynyt venymään pidemmälle. Ei uskallettu käyttää pudotuspeleissä eliittinelossentterin lailla, saati kolmossentterin. Arvio: runkosarja 7 / playoffit 6½

Jordan Schroeder
Runkosarja: 31GP 3+6= 9 (0) PIM 4, TOI/G 13:42, Osuus YV:stä 42% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 42:28 / Laukausfrekvenssi 15:10 / Pistefrekvenssi 47:11
Off zone start rank 6. (60.2%) / Quality of Competition rank 8. (-0.604) / Relative corsi rank 9. (-2.3)
Aloitusvoitot 43.6% (321:stä)

Playoffs: ei pelannut

Osoitti pärjäävänsä NHL-tasolla. 2-3 ketjuissa pelasi muutamia hyviä otteluita, nelosketjun rooli ei sopinut yhtä hyvin. Ei välttämättä siinäkään Ebbettiä huonompi. Gillisin mukaan Schroederia ei olkapäävamman takia käytetty pudotuspeleissä. Schroederin mukaan vamma ei olisi kuitenkaan estänyt pelaamista. Arvio: 7+

Dale Weise
Runkosarja: 40GP 3+3= 6 (-7) PIM 43, TOI/G 9:33, Osuus YV:stä 1% / Osuus AV:stä 15%
Taklausfrekvenssi (min) 4:33 / Laukausfrekvenssi 10:55 / Pistefrekvenssi 63:40
Off zone start rank 15. (41.5%) / Quality of Competition rank 13. (-1.081) / Relative corsi rank 15. (-17.2)

Playoffs: 4GP 0+0= 0 (-2) PIM 4, TOI/G 5:37, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 2:03 / Laukausfrekvenssi 11:14 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 7. (42.9%) / Quality of Competition rank 13. (-21.082) / Relative corsi rank 3. (31.3)

Weise toi työsulkutuomisina Hollannista lentävät jalat ja olikin alkukauden hyvällä pelipäällä, kauden edetessä Weisen pelitaso kuitenkin hyytyi, tai kenties muiden parani. Weise sai näyttöpaikkoja ylemmissäkin ketjuissa, joihin taidot eivät kuitenkaan riittäneet. Pientä kehitystä silti havaittavissa. Arvio: runkosarja 7+ / playoffit 7-

Derek Roy
Runkosarja: 12GP 3+3= 6 (+1) PIM 2, TOI/G 17:39, Osuus YV:stä 37%* / Osuus AV:stä 27%*
Taklausfrekvenssi (min) (ei taklauksia) / Laukausfrekvenssi 10:35 / Pistefrekvenssi 35:18
Off zone start rank 14. (41.7%)** / Quality of Competition rank 6. (-0.346)** / Relative corsi rank 5. (8.8)**
Aloitusvoitot 40.9% (127:stä) / *eivät aivan tarkkoja osuuksia /**mukana Dallasin pelit

Playoffs: 4GP 0+1= 1 (-1) PIM 2, TOI/G 17:15, Osuus YV:stä 33% / Osuus AV:stä 21%
Taklausfrekvenssi (min) 17:15 / Laukausfrekvenssi 9:51 / Pistefrekvenssi 69:00
Off zone start rank 6. (43.2%) / Quality of Competition rank 8. (-12.173) / Relative corsi rank 13. (-9.0)
Aloitusvoitot 34.7% (49:stä)

Pakkohankinta vaikutti runkosarjan lopussa ihan pätevältä pelimieheltä, playoffeissa hyytyi kuitenkin täysin. Arvio: runkosarja 8- / playoffit 6-

Andrew Ebbett
Runkosarja: 28GP 1+5= 6 (-1) PIM 4, TOI/G 12:19, Osuus YV:stä 5% / Osuus AV:stä 18%
Taklausfrekvenssi (min) 20:17 / Laukausfrekvenssi 15:00 / Pistefrekvenssi 57:29
Off zone start rank 16. (36.5%) / Quality of Competition rank 17. (-2.435) / Relative corsi rank 18. (-25.0)
Aloitusvoitot 39.7% (267:stä)

Playoffs: 2GP 0+0= 0 (0) PIM 0, TOI/G 4:29, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 8:58 / Laukausfrekvenssi 4:29 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 1. (100.0%) / Quality of Competition rank 14. (-23.062) / Relative corsi rank 5. (6.4)
Aloitusvoitot 0.0% (3:sta)

Kaikessa tasaisesti viime kautta huonompi, vaikka vastuuta tuli enemmän. Ei onnistunut optimaalisesti oikein missään roolissa. Arvio: runkosarja 6+ / playoffit 5½

David Booth
Runkosarja: 12GP 1+2= 3 (-3) PIM 4, TOI/G 12:45, Osuus YV:stä 6% / Osuus AV:stä 2%
Taklausfrekvenssi (min) 6:23 / Laukausfrekvenssi 5:40 / Pistefrekvenssi 51:00
Off zone start rank 11. (45.9%) / Quality of Competition rank 10. (-0.881) / Relative corsi rank 4. (15.9)

Playoffs: ei pelannut

Loukkaantumisten vaivaamalta sniperilta kaipaisi pelinkääntämisen lisäksi edes välttävää viimeistelytaitoa. Arvio: 6½

Tom Sestito
Runkosarja: 23GP 1+0= 1 (-3) PIM 53, TOI/G 6:37, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 5:04 / Laukausfrekvenssi 13:50 / Pistefrekvenssi 152:11
Off zone start rank 17. (33.3%)* / Quality of Competition rank 18. (-2.616)* / Relative corsi rank 16. (-17.4)*
*mukana Philadelphian pelit

Playoffs: 1GP 0+0= 0 (0) PIM 2, TOI/G 5:51, Osuus YV:stä 3% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 2:56 / Laukausfrekvenssi (ei laukauksia) / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 14. (0.0%) / Quality of Competition rank 12. (-20.729) / Relative corsi rank 2. (58.8)

Raskassarjalaisuus on ihan kiva plussa, mutta vakiovaihtoihin Sestitosta ei useimmissa otteluissa Vigneaultin mielestä ollut. Hyöty joukkueelle jäi siten aika marginaaliseksi. Arvio: runkosarja 6½ / playoffit 6+

Aaron Volpatti
Runkosarja: 16GP 1+0= 1 (0) PIM 28, TOI/G 7:18, Osuus YV:stä 2% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 2:47 / Laukausfrekvenssi 10:37 / Pistefrekvenssi 116:48
Off zone start rank 15. (42.1%)* / Quality of Competition rank 11. (-0.152)* / Relative corsi rank 14. (-9.2)*
* Ranking Washington hyökkääjien joukossa ja luvuissa WSH & VAN pelit

(Playoffs: siirtyi Washingtoniin)

Joukkueen ahkerin taklaaja vaihtui Waiver-rumbassa Sestitoon. Volpatti sopi Vigneaultin systeemiin Sestitoa paremmin ja hoiti oman hommansa nelosketjussa kelvollisesti. Arvio: 7+

Steven Pinizzotto
Runkosarja: 12GP 0+0= 0 (-6) PIM 29, TOI/G 9:59, Osuus YV:stä 1% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 4:08 / Laukausfrekvenssi 13:19 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 12. (44.4%) / Quality of Competition rank 19. (-3.828) / Relative corsi rank 19. (-26.7)

Playoffs: 1GP 0+0= 0 (0) PIM 0, TOI/G 3:57, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 1:19 / Laukausfrekvenssi 3:57 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 12. (33.3%) / Quality of Competition rank 11. (-20.392) / Relative corsi rank 1. (75.9)

Pinizzotton nousu NHL:ään on hyvä tarina, mutta jos sympatiapisteet karsii pois, niin eihän hänellä juurikaan annettavaa joukkueelle ollut. Pinizzotton piti olla monipuolisempi Volpatti, mutta oikeampi vertaus olisi ehkä köyhän miehen Dale Weise. Arvio: runkosarja 6+ / playoffit 6+

Manny Malhotra
Runkosarja: 9GP 0+0= 0 (-3) PIM 0, TOI/G 11:07, Osuus YV:stä 3% / Osuus AV:stä 45%
Taklausfrekvenssi (min) 12:30 / Laukausfrekvenssi 50:02 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 20. (25.5%) / Quality of Competition rank 20. (-3.981) / Relative corsi rank 14. (-15.3)
Aloitusvoitot 65.3% (98:sta)

Playoffs: ei pelannut

Sai alkukauden aikana osoittaa pelikuntoaan. Malhotra ei pystynyt enää kokonaisvaltaiseen peliin, hoiti lähinnä pelkästään aloituksia ja alivoimaa. Todella harmillinen loukkaantuminen teki lähes Selke-kandidaatista ensin myöhempien aikojen Ryan Johnsonin ja päätti sitten suurella todennäköisyydellä koko uran. Arvio: 6½

Andrew Gordon
Runkosarja: 6GP 0+0= 0 (-1) PIM 0, TOI/G 8:25, Osuus YV:stä 0% / Osuus AV:stä 0%
Taklausfrekvenssi (min) 12:38 / Laukausfrekvenssi 25:15 / Pistefrekvenssi (ei pisteitä)
Off zone start rank 18. (33.3%) / Quality of Competition rank 16. (-2.118) / Relative corsi rank 6. (-0.2)

Playoffs: ei pelannut

Osasi pelata riskittömästi ja olla vahingoittamatta joukkuetta, sikäli varsin kelvollinen paikkaaja. Mitään rakentavaa ei kuitenkaan esittänyt. Arvio: 6½

(Pari sankaria saavat vielä oman viestinsä...)