Vancouver Canucks 2010-2011

  • 108 830
  • 335

anatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
hf:llä tuli vastaan huhu, että Bieksa olisi kaupattu Columbukseen. Vancouverin suuntaan olisi tulossa Kevin Lynch ja 2. kiepin varaus. Saas nähdä pitääkö paikkansa.

Edit: Huhun lähteenä siis team1040 radio-asema.

Tuskinpa, sillä suurempi osa kirjoittajista ei ole kuullut mitään tuollaista kyseiseltä kanavalta.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Laitetaan nyt tämä "suru-uutinen" tännekin; Eli kaksi viime kautta Vancouverissa pelannut Pavol Demitra jatkaa uraansa Venäjällä Jaroslavlin joukkueessa. Pavol oli manageri Gillisilta toistaiseksi hänen uransa pahin ohilaukaus hankintana. Toissa kaudella Demitra osui sentään Sundinin ja Keslerin vierellä vielä ihan kohtalaisesti, mutta loukkaantui sitten kauden tärkeimmällä hetkellä playoffeissa.

Viime kausi oli sitten todella heikko ja pitkälle jälleen loukkaantumisen vuoksi. Demitran parhaat pelit osuivat viime kaudella Olympialaisiin, joissa hän oli turnauksen ykköstähdistössä (kertoi kai kansainvälisten pelien ja NHL-pelien välisestä erosta, sillä NHL:ssä tähdistöihin valitseminen ei olisi tullut mieleen edes miehen lähisukulaisille, vaikka mies olisi pelannut miten ehjän kauden tahansa), mutta NHL:ssä mies oli Vancouverille turha.

Viime kaudella Demitra pysyi sentään kunnossa playoffeissa, mutta tuokin oli lopulta tarpeetonta, kun hänet raaputettiin kauden tärkeimmillä hetkillä ulos kokoonpanosta terveenä raaputuksena hänen tehtyä tulokastason virheen tärkeässä paikassa playoffeissa Chicagoa vastaan. Demitran saldoksi Vancouverissa jäi runkosarjanpisteiden lisäksi yksi voittomaali kahden kauden aikana. Hintaa tuolle tuli yhteensä kahdeksan miljoonaa dollaria.

Ei minulla mitään pahaa sanottavaa ole Demitran persoonasta (vaikka pelasikin koko ajan kovimpien tilanteiden ulkopuolella kyttäämässä vapaata kaistaa), mutta hänen kohdallaan pitää vain todeta, että ei tule ollenkaan ikävä. Vancouverin onneksi miehen sopimus oli vain kahden vuoden mittainen.
 
Viime kausi oli sitten todella heikko ja pitkälle jälleen loukkaantumisen vuoksi. Demitran parhaat pelit osuivat viime kaudella Olympialaisiin, joissa hän oli turnauksen ykköstähdistössä (kertoi kai kansainvälisten pelien ja NHL-pelien välisestä erosta, sillä NHL:ssä tähdistöihin valitseminen ei olisi tullut mieleen edes miehen lähisukulaisille, vaikka mies olisi pelannut miten ehjän kauden tahansa), mutta NHL:ssä mies oli Vancouverille turha.

Niin no pitkälti samat miehet niissä molemmissa (Olympialaisissa ja NHL:ssä) pelasivat ja kyllä Demitra ihan ansaitusti lunasti paikkansa Olympialaisten tähdistöstä. Johti maansa aina pronssiotteluun ja taisipa voittaa koko turnauksen pistepörssinkin. Kyllä tuollaisella esityksellä olisi muutkin kuin lähisukulaiset saattaneet valita hänet tähdistöön myös NHL:ssä. Mikäli nyt edes ymmärsin tuon yo. lainauksen oikein.

Se, ettei mies onnistunut seurajoukkueessaan onkin kokonaan toinen juttu.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Niin no pitkälti samat miehet niissä molemmissa (Olympialaisissa ja NHL:ssä) pelasivat ja kyllä Demitra ihan ansaitusti lunasti paikkansa Olympialaisten tähdistöstä. Johti maansa aina pronssiotteluun ja taisipa voittaa koko turnauksen pistepörssinkin. Kyllä tuollaisella esityksellä olisi muutkin kuin lähisukulaiset saattaneet valita hänet tähdistöön myös NHL:ssä. Mikäli nyt edes ymmärsin tuon yo. lainauksen oikein.

Se, ettei mies onnistunut seurajoukkueessaan onkin kokonaan toinen juttu.
Lunasti kyllä ja voitti pistepörssin. Hän oli Olympialaisissa kovaa valuuttaa. Mutta se ilmeisesti kertoi enemmän tuollaisen lyhyen turnauksen mahdollisuuksista nousta pilviin kuin pitkän NHL-kauden mahdollisuuksista, ja ehkä myös fyysinen peli on NHL:ssä toisella tasolla kuin Olympialaisissa. NHL-kauden aikana pitäisi olla melkein jatkuvasti seitsemän-kahdeksan kuukauden ajan huipulla päästäkseen noihin tähdistöihin ja Olympialaisissa siihen vastaavaan riittää muutama peli (ja nappiin osunut kemia ketjussa). NHL:ssä Demitra oli pettymys jo Minnesotassa ja jatkoi tuota samaa mollivirettään Vancouverissa kahden viime kauden aikana.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Hansenille välimies määräsi vuoden mittaisen yhdensuunnan sopparin, arvoltaan 825,000.
Ensi kausi tulee olemaan Hansenin NHL-uran (tai ainakin Canucks-uran) kannalta merkittävä. Tanskalainen taistelee etukäteisveikkailuissa kolmosketjuun pääsystä, mutta on siinä ja siinä rajalla, saako hän tuosta pelipaikkaa ja viimein kunnon mahdollisuutta näyttää. Valmennusjohto ei ole kohdellut mielestäni Hansenia aina oikein otteista palkitsemisessa, mutta toisaalta sen on ymmärtänyt, kun mieheltä puuttuu erikoisosaamista tuohon kahden alimman ketjun laiturin paikalle.

Esimerkiksi Hansenia selvästi huonompi kiekkoilija Hordichuk on pelannut isomman kokonsa ja parempien tappelutaitojen vuoksi, Rypien on pelannut tappelutaitojen vuoksi, Glass on selvästi parempi taklaaja, Bernier oli hyvälle pelipäälle sattuessaan monipuolinen ja arvokas, Demitralla oli näennäistä vaarallisuutta kolmosketjun kiekolliseen peliin jne. Toinen Hansenin uran alkua hidastanut tekijä on ollut hänen loukkaantumiset - hän on kärsinyt käsivammoista molemmilla viime kausilla.

Terveenä ollessaan ja valmennukselta kunnon mahdollisuuden saadessaan Hansenin palkka voi kääntyä vielä hyväksi sopimukseksi. Hän on monipuolinen hyökkääjä, hän tekee monta asiaa hyvin, hän on osoittanut olevansa hyvä joukkuepelaaja ja hän on yksi joukkueen nopeimmista pelaajista. Olen kutsunut häntä monipuolisuuden vuoksi köydän miehen Jere Lehtiseksi ja mielestäni tuo kuvaa pelityyliä.

Mutta Hansen on vedenjakajalla uransa suhteen ja saattaa ihan yhtä hyvin olla kolmosketjun sijaan kauden aikana toisessa joukkueessa uraa luomassa tai sitten farmissa. Todella hankala arvioida miehen tulevaisuutta ensi kaudella, kun tuota syvyyttä on alemmissa ketjuissa jonkin verran. Se on kuitenkin jo pelkästään hieno juttu, että tästä kesän 2004 yhdeksännen kierroksen varatusta tanskalaisesta on noussut NHL-tason pelaaja, vaikkei mies meillä jatkaisikaan. Pidän peukkuja hänen puolestaan, sillä olen aina pitänyt Jannikin työmoraalista ja monipuolisuudesta.
 

maniakos

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Se alkaa Sami Salon ura vedellä vähitellen viimeisiään. On kyllä miehellä niin uskomattoman huonoa tuuria loukkaantumisten suhteen, että ihan sääliksi käy.

Sami Salon synkkä loukkaantumishistoria on saanut jälleen yhden luvun lisää.

Vancouver Canucksin luottopuolustaja Sami Salo on kärsinyt vakavan vamman kesäharjoittelun ohessa.

Urheilulehden saamien tietojen mukaan suomalaisen akillesjänne on mennyt poikki salibandya pelatessa muiden kiekkoilijoiden kanssa.
Lähde
 

orpo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks, Kärpät
Se alkaa Sami Salon ura vedellä vähitellen viimeisiään. On kyllä miehellä niin uskomattoman huonoa tuuria loukkaantumisten suhteen, että ihan sääliksi käy.

Joo, ei näissä Salon loukkaantumisissa oo enää järkeä. Säbän kaltasessa höntsälajissa teloo ittensä, kyllä on huono karma Samilla. Jossei loukkaantumista ois tullu salibandyssa, niin varmaan jossain kesämökin tikanheittokisassa kanssakilpailija ois viskannu tikan Salon silmään tm.
 

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Kyllä Sami Salo alkaa olla jääkiekkoijana huonon tuurin Jari Litmanen. Todella huonoa tuuria herralla. Eikös akillesjänteen kanssa mene todella kauan, ennen kuin pelaamaan pääsee?
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Joo, ei näissä Salon loukkaantumisissa oo enää järkeä. Säbän kaltasessa höntsälajissa teloo ittensä, kyllä on huono karma Samilla. Jossei loukkaantumista ois tullu salibandyssa, niin varmaan jossain kesämökin tikanheittokisassa kanssakilpailija ois viskannu tikan Salon silmään tm.

Joo eilen teksti-tv:ltä bongasin tuon uutisen ja en tiiä oisko itkeny vai nauranut kun salibandyssä loukkaantui (lajia yhtään vähättelemättä). No onneks nyt on noita pakkeja, ei sinäänsä paljoa haittaa mutta kyllä sitten kun Salo lopettaa uransa niin tulee ikävä hänen lämäriä. Sen puoleen jos/kun tämä on hänen viimeinen NHL kautensa niin toivoisin että Salo pääsisi pelaamaan edes kohtalaisen hyvän kauden, eli hänen mittarilla tämä tarkoittanee noin 40 peliä terveenä ja 20 peliä puolikuntoisena. Tosin nyt tämä akillesjänteen parantuminen voi viedä peliaikaa vielä marras-joulukuussakin, aika näyttää.
 

Hakkinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings, New England Patriots
Mason Raymond sai sitten kohtuullisen palkankorotuksen. Uusi sopimus 2 vuotta ja 5.1 miljoonaa. No, kun pelaa hyvin, niin saa parempaa palkkaakin.

Lähde: http://www.tsn.ca/nhl/story/?id=328557

Aika tiukaksi vetää Canucksien salary cap ensi kaudeksi.
 

Jay79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
Ei toisaalta paha hinta jos kaveri jatkaa samalla tavalla, semmonen 2.6 milliä yli capin on Canucks CapGeekin mukaan, 9 Nhl tason pakkia löytyy jengistä, Rome tietysti varmaan järjestyksessä vasta se 9 pelaava? Niin eiköhän sieltä treidata joku siltä osastolta pois ja homma on siinä, tietysti Salon poissaolo pitää ottaa huomioon että kuka ottaa hänen paikkansa pelaavassa kokoonpanossa.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Huhupuheiden mukaan Raymond ja Gillis tekivät sopimuksen juuri ennen välimiehen käsittelyä - puheissa on ollut, että välimiehen toimiston oven takana. Uskoisin sopimuksen säästäneen seuraa taloudellisesti kun toisena vaihtoehtona oli välimies, joka on antanut tänä vuonna aika monelle pelaajalle isoja dollareita suopealla kädellä. Siinä mielessä sopimus oli hyvä uutinen ja tuo kaksivuotisuus saattaa vielä nostaa sen arvoa.

Raymond on pelaajana edelleen osaltaan kirjoittamaton kortti. Hänellä on takanaan yksi hyvä kausi (viime kausi, jolloin teki kakkosketjusta 25 maalia), ja tulevaisuudessa mikä tahansa voi olla mahdollista. Hän on mielestäni ainakin NHL:n 10 nopeimman pelaajan joukossa ja hänen yhteispelinsä Keslerin kanssa toimii, mutta voimapuoli kaipaa lisää tekemistä ja muutenkin otteet heittelevät vielä paljon.

Pelaajana minä pidän Raymondista paljonkin juuri nopeuden vuoksi. Lisäksi hän on oma varaus, on vasta tehnyt läpimurtonsa, kehittyy luultavasti edelleen (voimaa hän on saanut ainakin parin kauden sisään aika paljon ja lisää on tulossa), viime kauden 25 maalia kakkosketjusta on hyvä saldo ja hän on oppinut pelaamaan myös omaa päätä. Olisin kuitenkin itse rakentanut kakkosesta hieman viime kautta fyysisemmän ja Raymond olisi ollut siksi omalla siirtolistallani.

Toivon mukaan Gillis tietää kuitenkin mitä tekee ja Raymondiin luottaminen kääntyy hyväksi. Se on ainakin hyvä asia, että uskon Keslerin ja Raymondin yhteispelin onnistuvan jatkossakin. Vähän vaikea siis kuitenkaan suhtautua sopimukseen muuten kuin sen osalta, että joukkueelle sopimuksen syntyminen ilman välimiestä oli luultavasti hyvä asia ja Raymondilta nähtiin kädenojennus seuraa kohtaan.

Vancouverin palkoista sen verran, että tällä hetkellä ne ovat tosiaan yli katon, mutta keskeneräistä hiekkakakkua on vaikea mennä arvioimaan. Bieksa on toivottavasti lähdössä heti kun Gillis saa sopivan kaupan aikaan ja häneen on puheiden mukaan hyvin kiinnostusta. Myös O'Brien/Alberts -osastolta toinen saattaa olla lähdössä vielä, kun ovat niin samanlaisia pakkeja ja Rome pystynee täyttämään kummankin saappaat kutospakkina ilman suurempaa pudotusta (Rome nousi viime kaudella välillä esimerkiksi SOB:n ohi pakkihierarkiassa). Heidän kauppansa saattaa tulla kuitenkin vasta kauden aikana.

Puolustuksen syvyyskartta tällä hetkellä:

Ehrhoff
Edler
Ballard
Hamhuis
Salo
Bieksa
SOB
Alberts
Rome
Baumgartner
Sweatt

Nuo viisi ensimmäistä pakkia ovat mielestäni omassa ryhmässään ja heidän sijoituksensa voivat olla keskenään mitä tahansa - jopa Salo voi olla ykkönen, sillä Sami on kunnossa ollessaaan usein erittäin arvokas puolustaja monessakin suhteessa. Melkein neljän miljoonan Bieksa on kutospakkina lähdössä pois tuosta välistä. Sen jälkeen SOB, Alberts ja Rome muodostavat minun papereissa seuraavan tiukan sisäisen sarjan.

Baumer ja Sweatt ovat farmipakkeja, jotka saattavat onnistuessaan nousta ylemmäs (Sweatt on ihan mielenkiintoinen tulokas AHL:aan hyvän SM-liigakauden jälkeen). Salo on marraskuulle loukkaantumisen vuoksi sivussa ja jos Bieksa kaupataan kuten pitäisi, niin SOB, Alberts ja Rome nousevat kisaamaan Salon paluuseen saakka 5-6 pakkien paikoista. Tuossa tapauksessa yksi tuosta ryhmästä jäisi seiskapakiksi.

Vaikka Canucksin katto on tällä hetkellä tiukka, edelleen siellä on mahdollisuuksia esimerkiksi Willie Mitchellin paluulle - riippuen toki täysin siitä, pystyykö Willie enää pelaamaan ja millä hinnalla hänet olisi mahdollista saada mukaan. Mutta jos ajatellaan, että Bieksan lisäksi SOB ja Alberts kaupataan myös (pystytäänkö - sekin on pelkkää spekulaatiota, kuten heinäkuussa moni muukin asia), niin joukkueen palkat voivat olla vaikka seuraavat:

D. Sedin (6.1) - H. Sedin (6.1) - Samuelsson (2.5)
Raymond (2.55) - Kesler (5) - Burrows (2)
? * (1.25) / Hodgson (1.725) - Malhotra (2.5) - Hansen (0.825) / [Tambellini (0.5)]
Glass (0.625) - Bolduc/Rypien/Perrault (0.5) - Oreskovich/Hordichuk (0.6/0.775)

Ehrhoff (3.1) - Ballard (4.2)
Edler (3.25) - Hamhuis (4.5)
Mitchell (1.8?) - Salo (3.5)
Rome (0.75)

Farmipakit:

Baumgartner
Sweatt
Oberg/Tanev/Sauve/Connauton

Luongo (5.33)
Schneider (0.9)

* = Bieksan kaupalla mahdollisesti saatu kolmosketjun laituri tai muu hankinta.

Yhteensä (13 hyökkääjää, 7 puolustajaa ja 2 maalivahtia=22 pelaajaa) noin 58.38 miljoonaa. Tuossa ei olisi tosin juurikaan pelivaraa, mutta syvyyttä löytyisi kuitenkin ja kolmosessa olisi mahdollista peluuttaa Cody Hodgsoniakin. Tämä kokoonpano on nyt ihan fantasiapohjalla, mutta kertoo siitä, että on siellä mahdollisuuksia vielä aika paljonkin muokkauksiin jos niitä halutaan tehdä. Selvää on kuitenkin tällä hetkellä vain se, että joukkueen tämän hetken tilanne ei tule olemaan kauden alkuun samanlainen, sillä se ei voi sitä olla.
 
Viimeksi muokattu:

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Vancouverin palkoista sen verran, että tällä hetkellä ne ovat tosiaan yli katon, mutta keskeneräistä hiekkakakkua on vaikea mennä arvioimaan. Bieksa on toivottavasti lähdössä heti kun Gillis saa sopivan kaupan aikaan ja häneen on puheiden mukaan hyvin kiinnostusta. Myös O'Brien/Alberts -osastolta toinen saattaa olla lähdössä vielä, kun ovat niin samanlaisia pakkeja ja Rome pystynee täyttämään kummankin saappaat kutospakkina ilman suurempaa pudotusta (Rome nousi viime kaudella välillä esimerkiksi SOB:n ohi pakkihierarkiassa). Heidän kauppansa saattaa tulla kuitenkin vasta kauden aikana.

Vancouver todennäköisesti siirtää Salon pitkäaikaispotilaiden listalle ja voi näin ylittää capin Salon palkan verran siihen asti kunnes Sami taas palaa ruotuun. Ja eikös kesällä capin saa ylittää 10 prosentilla?
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mikäs on Shirokovin tilanne tulevalla kaudella?
Hän jatkaa Moosessa kahdessa ensimmäisessä ketjussa, mutta NHL-paikka on kiven alla. Kiekollisessa pelissä Shirokov on taitava ja näyttävä, mutta kiekoton peli vaatisi vielä hiomista. Viime kaudella hän opetteli pohjois-amerikkalaista pelityyliä, pitkä kausi toi tasaisuudessa ongelmia ja ensi kaudella hän on toivon mukaan tuossa valmiimpi.

Ongelmana venäläisen kanssa on se, että hän on tyypiltään selkeä top6-hyökkääjä, mutta Canucksilla on tuo osasto kasassa ja Shirokov ei tuo kentälle riittävän monipuolista pakettia. Alkukaudesta hän saattaa taistella kuitenkin tosissaan pelipaikasta, kun pärjää luultavasti taas harjoituspeleissä ja Burrows puuttuu riveistä leikkauksen vuoksi.

secord kirjoitti:
Vancouver todennäköisesti siirtää Salon pitkäaikaispotilaiden listalle ja voi näin ylittää capin Salon palkan verran siihen asti kunnes Sami taas palaa ruotuun. Ja eikös kesällä capin saa ylittää 10 prosentilla?
Saa ylittää ja Salo menee tuonne pitkäaikaispotilaiden listalle, joten tuokin säästää palkkoja. Siksi Bieksakin saattaa vaikka pitää itsensä seurassa alkukaudesta. Mikään pakkohan Vancouverin ei ole kuitenkaan Bieksaa kaupata vielä tässä vaiheessa (vaikka uskonkin Gillisin hakevan kauppakumppania nyt kun joukkueet muokkaavat vielä ainakin osittain tosissaan rivejään).

Joukkue voi hyvin odottaa tuon Salon sairausloman ajan ja toivoa esimerkiksi sitä, että jollakin joukkueella tulee ongelmia puolustuksen kanssa (loukkaantumiset tai muuten pakkien huono onnistuminen..) syyspuolikkaalla ja Bieksan arvo nousee. Lisäksi Bieksan pitäminen seurassa kaiken varalta voisi olla hyvä asia hänen tämän hetken huonosta hinta-/laatusuhteesta huolimatta, jos pakeille osuu lisää loukkaantumisia kesällä tai alkukaudesta.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Apulaisvalmentaja Ryan Walter sai kenkää. Tilalle on pestattu viimeiset viisi kautta Anaheimin valmennustiimiin kuulunut Newell Brown (Stanley Cup voittaja siis).

Minulle on jäänyt mielikuva, että Walter olisi vastannut Canuckseissa erikoistilanteista. Kenties surkea play-off alivoima oli osasyynä siihen, että Walter sai lähteä. 48-vuotias Brown on Walteria selvästi kokeneempi valmentaja. Walterhan on Canucksille tuttu pelaajana ja hän sai apulaisvalmentajan pestin seurasta kesällä 2008, muuta NHL-valmennuskokemusta hänellä ei ole.

Rick Bowness ja Darryl Williams jatkavat muina apuvalmentajina (ja Rollie Melansonhan lisättiin tiimiin kesäkuussa).

canucks.comin juttu aiheesta
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Minulle on jäänyt mielikuva, että Walter olisi vastannut Canuckseissa erikoistilanteista. Kenties surkea play-off alivoima oli osasyynä siihen, että Walter sai lähteä.
Bownessin tehtävänä oli tuon surkeasti sujuneen alivoiman valmentaminen. Alivoiman surkeuden vuoksi Bownessin olisi pitänyt saada kenkää, mutta hänen puolestaan puhuu se, että Canucks oli runkosarjassa neljänneksi paras alivoimajoukkue kotona ja playoffeissa joukkue kärsi pahasti juuri alivoimilla parhaiden av-miesten loukkaantumisista. Joukkueen ylivoimaisesti eniten käytetty av-puolustaja Mitchell ja eniten käytetty av-hyökkääjä Johnson olivat molemmat isoja menetyksiä jo runkosarjassa ja playoffeissa köysi kiristyi entisestää. Kun myös Kesler ja Burrows pelasivat playoffeissa vakavimmilla vammoilla, niin juuri Bownessin luotsaamasta av-puolesta oli otettu iso siivu pois.

Canucks-blokkaaja Richard Loat'kin ihmetteli Kings-sarjan aikana eniten noiden Keslerin ja Burrowsin peliä seuraavasti;

What on earth has happened to Ryan Kesler and Alex Burrows? That dynamic duo have been the Canucks two best penalty killers all season. They’ve been absolute machines on the PK, and between them, have six shorthanded goals.

Now I’m not expecting Burrows and Kesler to score a shorthanded goal every game, but I’m at least expecting our best penalty killers to show up. Last night Burrows was on the ice for all three of the Kings PP markers and Kesler was on for two of them. It’d be one thing throwing these guys under the bus after one game, but when the penalty kill has been nonexistent for three of the most important games of the season, and in consecutive games no less, you need to find a solution quickly before this is all over.

The Canucks PK lacks a lot of confidence and as a default they’re collapsing to the net. Ryan Johnson was instrumental in pressuring the opposing team’s point shot but this Canucks PK is giving the Kings blue line way too much respect. All their PP goals are coming off rebounds from shots at the blue line, or well outside the hash marks. Kesler and Burrows seem to have lost their aggressive PK edge, the very same one that pressured the point, created turnovers, and in Burrows’ case lead to five shorthanded goals this season.

Alivoima käänsi monia pelejä playoffeissa tappioksi ja moni voi laittaa tuosta piikin valmentaja Bownessille. Syitä tuon huonon alivoiman takana oli varmasti kuitenkin myös loukkaantumisissa. Veikkaan, että aika moni muukin joukkue olisi voinut olla kuitenkin ongelmissa alivoimilla, mikäli riveistä olisi puuttunut kaksi parasta av-pelaajaa ja kaksi seuraavaksi parasta olisivat pelanneet sellaisten vammojen vaikutusten alla, että pelaajien otteista näkyi katsomon ylimmälle rivillekin selvä puolikuntoisuus.

Bownessin puolesta puhuu ehkä eniten se, että hänen suurimpana vastuualueenaan oli joukkueen peräpäästä vastaaminen. Tuossa hän onnistuikin hyvin, sillä Canucksin puolustus teki hienot 103 pistettä, vaikka joukkueen viime kesän puolustajahankinta vapaa agentti Mathieu Schneider floppasi täysin ja Willie Mitchell ja Kevin Bieksa olivat sivussa pitkäaikaispotilaina. Lisäksi Bownessilla kerrotaan olevan erittäin hyvät välit Vigneaultin kanssa ja Gillisin luotto V:hen on puolestaan kaikesta päätellen suuri.

Siitä ei liene kuitenkaan epäilystä, että ensi kaudella joukkueen pitää saada tuo alivoima tärkeillä hetkillä kuntoon viime kautta paremmin loukkaantumisista huolimatta ja tuossa hommassa Bowness lienee (mikäli joukkue jatkaa viime kauden tyylillä) suurennuslasin alla jatkossa. Jos joukkue kyntää ensi kaudellakin yhtä syvissä vesissä alivoimilla kauden tärkeimmillä hetkillä ja alivoima rokottaa pahasti, Bowness saattaa olla seuraava lähtijä.

Mitä tulee erotettuun Walteriin, niin hän tuli puolestaan seuraan tunnettuna lähinnä erinomaisena henkisen puolen valmentajana pari kautta sitten. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta valmentamisesta NHL:ssä ja ilmeisesti hänellä oli varsinaisella valmennuspuolella melko vähän annettavaakin loppujen lopuksi. Minulle jäi Walterista kaiken kaikkiaan kuva hyvästä miehestä, joka oli vain väärässä tehtävässä, ja siksi hänen erottamisensa oli ymmärrettävä ja odotettukin ratkaisu.

Moustache Dave #44 kirjoitti:
48-vuotias Brown on Walteria selvästi kokeneempi valmentaja. Walterhan on Canucksille tuttu pelaajana ja hän sai apulaisvalmentajan pestin seurasta kesällä 2008, muuta NHL-valmennuskokemusta hänellä ei ole.
Olisin toivonut itse Trevor Lindenia kakkosvalmentajaksi tähän väliin, mutta Linden ei ilmeisesti halua valmentaa ainakaan vielä.

Brownilla on hänelläkin "sivuosumana" Canucks-taustaa, sillä hän on Vancouverin varaus kesältä 1982. Vancouverissa hän ei päässyt koskaan pelaamaan, mutta pelasi sentään Canucksin tuolloisessa AHL-farmissa Fredrictonissa yhden kauden. Jonkinlaista NHL-valmentajataustaa häneltä löytyy aina 14 vuoden ajan ja vuodesta 1996 lähtien, jolloin hän toimi Chicagon kakkosvalmentajana. Chicagon lisäksi Brown on toiminut Anaheimissa ja Columbuksessa. Viimeiset viisi vuotta hän valmensi Anaheimin kakkosvalmentajana (voitti siellä tuon Stanley Cupinkin), joten ilmeisesti Ducks oli mieheen aika tyytyväinen kun hänet pidettiin joukkueessa nuo viisikin vuotta - ja hänethän otettiin Ducksiin takaisinkin, sillä Brown valmensi Anaheimia jo ennen neljää peräkkäistä Columbus-kauttaan tämän vuosituhannen alussa.

Ennen NHL-uraa Brown valmensi Detroitin farmijoukkuetta Adirondackia neljä kautta päävalmentajana ja sitä ennen hän oli pari kautta Michigan Tech -yliopistojoukkueen päävalmentaja:

Before joining the NHL ranks, Brown spent four seasons in the Detroit Red Wings organization as head coach of the Adirondack Red Wings, Detroit’s AHL affiliate. He posted a 151-134-35 record in 320 games from 1992-93 to 1995-96 and led the team to an appearance in the Calder Cup Playoffs each season.

Brown also served as head coach of Michigan Tech University from 1990-92 and was an assistant at his alma mater, Michigan State University, from 1986-90. He helped the Spartans win back-to-back regular season and tournament titles in 1988-89 and 1989-90. The team also advanced to four consecutive NCAA tournaments, finishing second in 1987 and third in 1989.

Saa nyt sitten nähdä mitä uusia tuulia hän tuo mukanaan Vancouveriin. Juttujen mukaan Brown vaikuttaa ainakin hyvältä tyypiltä ja kiekkomieheltä. Myös Anaheimin ylivoima on toiminut pääosin Brownin alaisuudessa, joten jotain hyvää hän on Anaheimillekin tehnyt. Ilmeisesti viiden kauden jälkeen Ducksissa koettiin vain aika uudistautua hieman valmennuspuolella ja Brownille löytyi nopeasti uusi osoite Kanadasta.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Willie Mitchellin odotetaan tekevän päätöksensä uudesta joukkueesta mahdollisesti jo tämän viikon aikana. Hän on kuntoutunut ikävästä viime kauden aivotärähdyksestä hyvin ja testit ovat menneet ilman moitteita. Mitchelliin on luonnollisesti paljon kiinnostusta ympäri NHL:n ja hänellä onkin se tilanne, että mies saa itse valita joukkueensa missä haluaa pelata. Alunperin hänestä vakavimmin kiinnostuneita seuroja oli kuulemma 12 ja nyt Willie on leikannut tulevan joukkueen rinkiä itse neljään seuraan - Vancouver on luonnollisesti yksi noista.

Canucksille Mitchell olisi totta kai edelleen puolustaja, jonka joukkue ottaisi koska tahansa takaisin jos kriteerinä olisi pelkät pelilliset taidot (ja johtajan taidot lisänä Mitchellin tapauksessa). Häntä parempaa oman pään puolustajaa saa todella etsiä ja kun samassa paketissa on erinomainen johtajuus, niin Willie olisi erittäin arvokas pelaaja mille tahansa seuralle. Minä ottaisin hänet joukkueeseen takaisin seitsemänä päivänä viikosta ennemmin kuin esimerkiksi Hamhuisin, Ballardin, Salon, Edlerin tai Ehrhoffin (joka oli viime kaudella Norris-äänestyksessä sentään yhdeksäs).

Mutta... kaiken Mitchelliin liittyvän hyvän puolen varjokohtana on tuo viime kauden vakava ja ikävä aivotärähdys. Malkinin turha selkäänajo toi aivotärähdyksen, jonka aikana Mitchell ei pystynyt olemaan edes kotona perheensä luona viikkoihin normaali itsensä, pelaamisesta puhumattakaan. Se luo pakostikin tiettyä pelkoa jatkoon, sillä historia tuntee paljon tapauksia, joissa aivotärähdykset ovat pilanneet pelaajilta koko loppu-uran.

Mitchell on urallaan siinä pisteessä, että hän saattaa haluta kaikesta tulevaisuuden epävarmuudesta huolimatta pidemmän luokan (+3 vuotta?) sopimuksen. Ja tuo on riski tässä tilanteessa, mutta joku seura saattaa haluta ottaa sen riskin. Parhaassa tapauksesssa joku joukkue saa loistavan oman pään puolustajan, mutta kysymyksiä riittää: Onko hän enää tuon aivotärähduksen jälkeen se sama puolustaja mikä oli ennen sitä? Meneekö hän edelleen kulmiin painimaan puolustuksen ahkerimmin? Antaako hän edelleen avojäällä kovia pommeja? Uhrautuuko hän edelleen joukkueen puolesta kiekottomana niin paljon kuin aikaisemmin?

Mitchellin vahvuutta pelaajana ei näe tilastoista (paitsi behind the netin tilastoista), ja hänen erityinen vahvuutensa on tuo kiekoton peli vastustajan tähtiä vastaan pelaavaana pelaajana. Jos hän uhrautuu ja pysyy sinä Willie Mitchell'ina, josta hänet tunnetaan, pysyykö mies kunnossa? Aivotärähdyskierre on täysin mahdollinen paljon vastustajan iholla häärivälle puolustajalle. Ja vaikka perusluistelu yksin kaukalossa keskellä kesää sujuisikin ilman ongelmia, fyysinen pitkä kausi tuo aivan erilaisia haasteita jatkoon. Ja jos ja kun Willie hakee pitkähköä sopimusta tässä tilanteessa, kannattaisiko Canucksin ottaa se riski?

Uskon, että Willie haluaisi jatkaa ensisijaisesti Vancouverissa, joten Canucksilla on asiassa luultavasti paljon sanottavaa. Mitchellin jatko voisi myös olla pelillinen voitto kaikille osapuolille, sillä parhaassa tapauksessa Vancouverin puolustus voisi näyttää kauden puolenvälin jälkeen paremmalta kuin koskaan:

Ehrhoff - Mitchell
Edler - Hamhuis
Ballard - Salo
Rome

Tuo olisi erittäin kova puolustus joka suhteessa ja kun tuon takana häärisi vielä Luongo, niin alakerran pitäisi olla hyvissä asemissa. Tuo vain edellyttäisi sitä, että Bieksa saataisiin pois, Mitchellin kanssa uskallettaisiin tehdä se jatko ja ennen kaikkea Mitchell pysyisi kasassa. Samalla tuossa mentäisiin kuitenkin kovalla riskillä, sillä Salo ja Mitchell saattaisivat jättää loukkaantumisten sattuessa alakertaan ison loven kerralla, jos he loukkaantuisivat samaan aikaan kuten on nähty ennenkin.

Mitä mieltä täällä ollaan Mitchellin tilanteesta? Pitäisikö riski ottaa vai antaa hänen mennä ja katsoa tulevaisuuteen erilaisilla pakkikorteilla? Ja onko Mitchellin tilanne ylipäätään tällä hetkellä joukkueen ykkösprioriteetti, kun puolustus on jo aika hienosti kasassa, mutta kolmosketjuun voisi olla edelleen tarvetta uudelle pelaajalle (tällä hetkellä kolmosessa pelaavat luultavasti Malhotra, Hansen ja mahdollisesti Hodgson).

***

Hockey News valitsi muuten Cory Schneiderin viime kauden AHL:n Läntisen konferenssin ykköstähdistöön. Perusteluina lehti kirjoitti; 2008-09 goalie of the year was even better in 2009-10".

Eli vaikka Schneiderin kausi olikin meriiteiltään hieman vaatimattomampi kuin edelliskaudella (jolloin hän voitti parhaan maalivahdin pystin ja hänet valittiin AHL:n ykköstähdistöön), Schneider meni ainakin THN:n mukaan eteenpäin. Ensi kaudella Corylle tulee toivottavasti reilusti pelejä NHL:ssä ja niiden kautta miehen arvo markkinoilla toivottavasti nousee.

Moosen entinen valmentaja ja ensi kaudella Columbusta luotsaava Scott Arniel totesi muuten Corysta hienosti Vancouver Sunille aikaisemmin kesällä;

“In my four years, there have been some great guys and I think the big one sitting there is probably Cory Schneider,” Arniel said. “He had an awful lot to do with my success. He's a great goaltender and I think he'll be a great goaltender in the NHL.”

Harmi vain, kun Columbuksellakin taitaa tuo maalivahtiosasto olla kunnossa tulevaisuuteen...
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Mitä mieltä täällä ollaan Mitchellin tilanteesta? Pitäisikö riski ottaa vai antaa hänen mennä ja katsoa tulevaisuuteen erilaisilla pakkikorteilla? Ja onko Mitchellin tilanne ylipäätään tällä hetkellä joukkueen ykkösprioriteetti, kun puolustus on jo aika hienosti kasassa, mutta kolmosketjuun voisi olla edelleen tarvetta uudelle pelaajalle (tällä hetkellä kolmosessa pelaavat luultavasti Malhotra, Hansen ja mahdollisesti Hodgson).

Kyllä itse olisin valmis ottamaan riskin Mitchellin kanssa. Olisi toi pakisto kyllä pirun hyvä Mitchellillä lisättynä (ja jos muut ovat ehjinä). Hyökkäys vaikuttaa ihan kelvolliselta ja sen kanssa pystyy kyllä elämään. Ja mikäli epäonnistumisia tulee eikä farmista löydy hyökkääjiä lunastamaan paikkoja niin sitten hankitaan kesken kauden apuja. Kyllähän pakistonkin kanssa pystyy tulemaan toimeen, mutta kummasti toi Willie toisi sinne monipuolisuutta ja tuntuisi siltä puuttuvalta palaselta.

Bieksan kun saisi vaihdettua siihen laituriin ja vaikkapa varaukseen, ja sen jälkeen Mitchellille sopimus, niin joukkue alkaisi olla valmis.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Bieksan kun saisi vaihdettua siihen laituriin ja vaikkapa varaukseen, ja sen jälkeen Mitchellille sopimus, niin joukkue alkaisi olla valmis.
Tämä on minullakin toiveena. Ja mielellään vielä niin, että Bieksa lähtisi Itäiseen konferenssiin. Kaikesta häneen kohdistuneesta kritiikistä huolimatta en haluaisi pelata häntä vastaan. Tämä kai kertoo siitä, miten arvostan Bieksaa kun hän on parhaimmillaan (ja ehkä hän tulisi syttymään aina meitä vastaan jatkossa parhaimpaansa...).

Bieksasta hyökkäykseen... Kesän hankinta Manny Malhotra on jo kaupungissa harjoittelemassa tulevaan kauteen. Canucks-reportteri Reid haaastatteli miestä harjoitusten yhteydessä. Canucks.com teki lisäksi pienen jutun Malhotrasta. Kuten odotuksiin kuuluu, Malhotra saatetaan nähdä missä tahansa roolissa ensi kaudella;

“In conversations that I had with both Mike and Alain, that’s pretty much how they saw me being a versatile player, moving to centre, moving to the wing on whatever line may be and I definitely enjoy that challenge of perhaps every night playing with different guys in different situations. That’s something I have to be ready for.”
Tuo MM:n monipuolisuus ja keskustelu siitä antaisi mahdollisuuden esimerkiksi sille, että Hodgson saatetaan nähdä kolmosen keskellä ja Malhotra laidalla. Ellei Cody puolestaan onnistu leirillä niin hyvin että saisi pelipaikan, ketjua voidaan muokata lisää ja ehkä MM pelaisi tuossa tapauksessa ketjun keskellä. Alunperin Malhotraa suunnitellaan varmaan kolmoseen, mutta hän pystynee pelaamaan ylempänäkin. Kaiken kaikkiaan olen erittäin odottavalla kannalla Malhotran suhteen. Hän vaikuttaa vahvalta joukkuepelaajalta ja hän tuo hyökkäykseen hyvin lisää kokoa. Etukäteiskaavailuissa hänen pitäisi mennä hyökkäyksen selvän 7 parhaan hyökkääjän joukkoon (Sedinit, Kesler, Samuelsson, Burrows, Raymond ja Malhotra). Toivottavasti Hodgson'kin pystyisi nostamaan itsensä tuohon ryhmään sitten kauden aikana.

Kyle Wellwoodilla ei mene puolestaan yhtä hyvin. Hän on edelleen ilman seuraa ja yksi mahdollisuus olisi pelaaminen Euroopassa, mikäli hiljaiselo jatkuu. Siinä mielessä ehkä vähän yllättävää kun joukkuetta ei ole vielä löytynyt, että viime kaudella Wellwood pelasi ihan hyvää puolustusta, teki kolmosketjusta 25 pistettä, kunnostautui aloituksissa, onnistui rankkareissa hyvin ja pelasi melko hyvät playoffit. Toisaalta senkin ymmärtää, miksi mieheen ei ole löytynyt kiinnostusta. Hän ei ole kahden ensimmäisen ketjun pelaajia ja kolmoseen hän on pienenä ja pehmeänä pelaajana rajatapaus sen suhteen, kannattaako tuollaista miestä siinä peluuttaa.

Wellwood sanoi kahdesta Canucks-vuodestaan seuraavaa;

“I was certainly happy that I got to play there. They gave me a chance coming out of Toronto where I hadn't played well and hadn't done the things I needed to do to play in the NHL and they gave me a chance to prove myself for two straight years. I am grateful for the patience they had with me.”
 

Ferris

Jäsen
Tämä on minullakin toiveena. Ja mielellään vielä niin, että Bieksa lähtisi Itäiseen konferenssiin. Kaikesta häneen kohdistuneesta kritiikistä huolimatta en haluaisi pelata häntä vastaan. Tämä kai kertoo siitä, miten arvostan Bieksaa kun hän on parhaimmillaan (ja ehkä hän tulisi syttymään aina meitä vastaan jatkossa parhaimpaansa...).

Meiltä irtoaa 50 pisteen ja lähes 25 maalin taitava laituri Bieksasta, mutta toivon mukaan vain siinä tapauksessa, että Willie M ei tartu meitin syöttiin. Itse en Bieksasta niin innostu, koska kaveri ei (sen perusteella mitä Nuck tuonne toiseen ketjuun kaveria kuvailit) ole sitä mitä Caps-puolustus eniten kaipaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös