Vancouver Canucks 2010-2011

[orpo]

Canucks.com

Kertoo, että Luongo luopui kapteeniudesta. Saapa nähdä kuka on seuraava kippari, toivottavasti Kesler.

Hienoa, että Lui on itekkin miettiny asiaa ja päätynyt kyseiseen ratkaisuun. Ohan tuo varmaan ollut vaikea päätös jos ja kun tykkää johtaa joukkoaan, niin jonki verran tarvii nöyrtyä, että kapteeniudesta voi luopua. Mutta oikeita asioita Luongo on miettiny, oma peli pitää saada kuntoon ja jos siihen auttaa (niinkuin varmasti auttaa) se, että vähentää paineita antamalla kapteenin arvon pois, niin sitten seon vaan tehtävä. Toivottavasti Luongo pelaa ensi kaudella ja senkin jälkeen sillä tasolla, millä hän pystyy pelaamaan kun paineita on reilusti vähemmän, vaikka riittävästi niitä Vancouverissa on edelleenkin.

Kuten aikasemminki oon todennu, niin Keslerille toivon C:n menevän, en keksi ketään muutakaan joukkueesta, jolle sen ennemmin antaisin.

 

[Moustache Dave #44]

- Näyttäisi Orpon ja Hiisin ohella moni muukin toivovan Kesleriä kapteeniksi Vancouver Sunin äänestyksessä.

- Aaron Volpatti oli kahdella maalilla ja tappelulla päivän nimi, kun Canucks voitti Sharksit nuorisokokoonpanojen mittelössä 5-3. Moose valmentaja Claude Noel oli ennen peliä hieman psyykannut Volpattia epäilemällä, ettei hänestä juuri maalintekoapuja Mooselle ensikaudella saada. Volpattillahan on jo suht rahakas kahden suunnan soppari taskussaan (Sunin mukaan AHL-palkka USD 200.000) ja yliopiston käyneenä 25-vuotiaana hän on muutenkin melkoinen fossiili näissä junnukarkeloissa. Vancouver Sunissa Volpattista enemmän.

- Puolustuksessa Chris Tanev (1+1) ja Kevin Connauton ovat keränneet taas kehuja, varsinkin hyökkäyspään pelistään. Evan Oberg sukeltaa tätä menoa alaspäin pakkihierarkiassa. Eddie Läck pelasi maalilla koko ottelun ja jatkoi hyviä otteitaan. Olikohan Läck nyt jäämässä Pohjois-Amerikkaan? Olisi varmasti ihan pätevä haastaja Tyler Weimannille Moosessa.

- Canucks on kutsunut, Brian Burkea aikoinaan Suomeen asti paenneen, Peter Schaeferin try-outille.

edit. Nuck onkin vastannut tuohon Läckin tilanteeseen liittyvään kysymykseen jo heinäkuussa (eli Mooseen on jäämässä).

 

[Mr. Smith]

- Canucks on kutsunut, Brian Burkea aikoinaan Suomeen asti paenneen, Peter Schaeferin try-outille.

Nyt ei taas tajua tätä try-outtia, tosin vastaaviahan oli jo viime kaudella eikä niistä onneksi sopimuksia tullut. Testiin siis kaveri joka ei ole pelannut vuoteen ollenkaan ja sitä edellinenkin kausi meni farmissa. Toki Schaefer voisi siihen 30 pisteeseen yltää jos vastuuta saisi, mutta kun siihen yltää myös nykyiset laiturit vastuuta saadessaan.

Farmiin voisi olla hyvä lisä, kunhan ei siellä vie parhailta lupauksilta peliaikaa.

 

[nuck]

Näinä aikoina tulee niin paljon juttuja luettavaksi, että ei tahdo millään aika riittää kaikkien niiden lukemiseen, mutta yritetään tästä huolimatta kasata tännekin jotain sekalaista viime aikojen tapahtumista:


Toinen prospectien peli takana ja siitä tuli ensimmäinen valaspaitojen voitto tällä kaudella. San Josea vastaan nähtiin taas vähän syvemmälle nuorten prospectien taitoja, ja noista voisi poimia pari asiaa:

- Connauton ei onnistunut nyt samalla tavalla kuin Edmontonia vastaan ja hän tuntui yrittävän tehdä liian montaa asiaa samaan aikaan. Hänen pelinsä on hyökkäyspäässä vakuuttavaa, mutta omaan päähän olisi pakko saada lisää varmuutta. Tällä hetkellä hän muistuttaa välillä Bieksaa väärin ajoitetuissa nousuissa ja oman pään puolustuspelissä (hän antaa vastustajalle usein liikaa tilaa ja ennakoi liikaa väärin tilanteita). Toisaalta ihan hyväkin, että hän uskaltaa ottaa riskejä ja hänen nousunsa sekoittavat vastustajan pakkaa, mutta hän ottaa liikaa riskejä eikä osaa luopua kiekosta oikeissa paikoissa. Pari kautta AHL:ssa opettavat toivottavasti oman pään peliä. Hyökkäystaidot ovat jo nyt hienoja.

- Tanev oli puolustaja, joka paransi ensimmäisestä pelistä ja todella teki minuun vaikutuksen. Älykäs, hyvin liikkuva, käsistään taitava, jatkuvasti oikeita ratkaisuja ja hyvää peliä molempiin suuntiin, oikeisiin paikkoihin tulleita nousuja... Hän esitti parempaa peliä kuin Oberg (joka pääsi kahteen NHL-otteluun viime kauden aikana) viime kauden prospect-otteluissa ja oli mielestäni kentän paras pelaaja. Hänellä on ihan kelpo pituus NHL-pakiksi, mutta voimaa pitää saada vielä lisää. Mielenkiintoista onkin seurata, miten hän selviää varsinaisella harjoitusleirillä, sillä fyysisesti hän on vielä raakile.

- Läck on pelannut myös toistaiseksi erittäin hyvin ja hän on ollut ehkä suurin yllättäjä minulle. Oilers-ottelu ratkesi Läckin luisteltua jo vaihtopenkille ottelun puolivälissä (Läck pelasi siinäkin todella hyvin) ja nyt San Josea vastaan (jossa hän pelasi koko pelin) hänellä oli iso asema voitossa. Näillä näytöillä kokeneella ja kannuksensa AHL:ssa hankkineella Weimanilla tulee olemaan todella tiukka paikka pitää Läck takanaan ensi kaudella. Isokokoinen ja hyvin liikkuva, hyvät perustaidot omaava ja rauhallinen maalivahti, jonka kehityskäyrä näyttää vahvasti ylöspäin. Toivottavasti saisimme hänestä Cory Schneiderin seuraajan aikanaan Luongon kakkosvahtina.

- Jordan Schroeder oli alati vaarallinen saadessaan kiekon. Ikävä kyllä hän sai kiekkoa liian harvoin ja kun hänen kiekoton pelinsä ei ole parasta luokkaa, hän tarvitsisi ketjuunsa pelaajia jotka saavat toimitettua kiekkoa Schroederille. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten hän menestyy parempien pelaajien kanssa pelatessaan harjoitusleirillä.

- Taylor Ellingtonin nimen päälle voi vetää henkselit, mitä tulee tulevaisuuden mahdollisuuksiin NHL-pakkina. Jälleen yksi hukattu toisen kierroksen varaus. Samat sanat hukattuna pakkilupauksena menevät Fredheimille.

- Rai ja Sweatt ovat niin nopeita pelaajia, että tulevat saamaan ihan jo senkin vuoksi tarkemman tutkan varsinaisella harjoitusleirillä (kummallakaan tuskin on kuitenkaan mahdollisuuksia päästä vielä edes kokeilemaan NHL:ssä tällä kaudella). Sweattin polkeminen keskeltä läpiajoon vaikutti todella helpolta ja Rai tuntui olevan hääräämässä joka puolella kenttää. Rai on mennyt viime kaudesta paljon eteenpäin ja saanut lihasta mukaan, mikä voi luvata hyvää.

- Volpatti iski kaksi maalia ja oli näkyvästi esillä fyysisessä pelissä. Hän on jo 25-vuotiaana muita vanhempi, mutta toisaalta hän tekee kyllä kaiken sen hyvin, mitä häneltä voisi toivoakin. Mielenkiintoista seurata hänen otteitaan varsinaisella leirillä.

Toistaiseksi kahden prospectien pelin jälkeen voisin yhteenvetona sanoa sen, että on ollut mukava seurata, kuinka Canucks on saanut viimein kasaan nuorten pakkien ryhmän, jossa on paljon nopeutta, peliälyä ja taitoa. Taylor Ellingtonit ja Chris Fredheimit ovat muisto historiasta. Hyökkäyksessä on puolestaan mukavasti nopeita pelaajia (Sweatt, Rai ja Schroeder ovat kaikki poikkeuksellisen hyvin liikkuvia), mutta kunnolliset voimahyökkääjätyypit loistavat poissaolollaan.

Tähän mennessä kahden pelatun pelin parhaat Canucks-prospectit ovat olleet minun mielestä:

1. Chris Tanev
2. Eddie Läck
3. Kevin Connauton
4. Aaron Volpatti
5. Jordan Schroeder
6. Prab Rai
7. Billy Sweatt
8. Alex Friesen
9. Adam Polasek
10. Sawyer Hannay

Enemmän olisin toivonut Schroederilta, jos ajatellaan hänen pystyvän tosissaan haastamaan kauden aikana Hansen, Hodgson, Tambellini tai Schaefer paikoista kolmen ensimmäisen ketjun hyökkääjien joukossa. Toisaalta kuten on sanottu, hän on pelaajana selvästi sellainen, joka pääsee oikeuksiinsa parempien kiekollisten pelaajien kanssa, joten katsotaan nyt rauhassa varsinainen harjoitusleiri ennen tuomiota.

***

Tuosta kapteeniasista... Luongolta nähtiin varmaan hyvä liike C-kirjaimesta luopumisessa. Nyt hän saa senkin suhteen kuin uuden pöydän toimia ja keskittyä pelaamaan. Häneltä nähtiin paljon hyviäkin pelejä hänen ollessa kapteenina, mutta kevään 2009 playoffien Chicago-sarja (St. Louisia vastaan hän oli sentään tuona keväänä kolmessa pelissä neljästä kentän ykköstähti), mennyt kevät Olympialaisten jälkeen ja playoffien Chicago-sarja (tänäkin vuonna hän oli isossa asemassa Kingsia vastaan playoffeissa), jättivät toivomisen varaa.

Ensi kaudesta tulee sikäli ihan mielenkiintoinen Luongon suhteen, että hänellä on uusi täysipäiväinen maalivahtivalmentaja ensimmäistä kertaa hänen Canucks-uralla ja nyt hän ei ole enää kapteenina. Viime kaudella Olympialaiset tuntuivat lisäksi sotkevan hänen peliään, ja nyt niitäkään ei ole tiedossa.

Minunkin suosikkini tulevaksi kapteeniksi olisi Kesler, mutta hänessäkin on kysymyksiä. Kesler on kuitenkin edelleen (huolimatta Selke-finalistina olemisesta kahden viime kauden aikana ja 75 pisteen viime kaudesta) pohjimmaltaan pelaajatyyppinä agitaattori. Hän menee vastustajan ihon alle ja tekee tuon hommansa pirun hyvin. Hän saa siitä peliinsä virtaa ja ilman sitä hän ei olisi niin arvokas.

Ikävä kyllä kääntöpuolena tuossa on se, että agitaattorit ovat usein kentän vihatuimpia pelaajia ja siksi heitä nähdään harvoin kapteeneina. Heitä vihataan vastustajan pelaajien toimesta, heitä vihataan vastustajan valmentajien ja fanien toimesta, vieraskaupungin toimittajien toimesta, jopa tuomareiden toimesta. Seuran toimesta kapteenilta odotetaan aina jonkin verran arvostusta myös ympäri liigan, mutta Kesler ei ole kavereita ja arvostusta kovin paljon saanut.

Tuosta miehen kääntöpuolesta huolimatta Keslerin hyvät puolet nostavat hänet minunkin papereissa ykkössuosikiksi tulevaksi kapteeniksi. Minulta (tai keneltäkään toiselta fanilta) tätä ei kuitenkaan kysytä, vaan seura valitsee kapteeninsa sen perusteella, kenet toiset pelaajat, valmennus ja seuran johto näkee parhaaksi lipunkantajaksi. Vancouverilla on kärkkäimmin ehdolla tuohon tehtävään kaksi hieman erityylistä persoonaa ja pelaajaa, joten katsotaan vähän heidän hyviä- ja huonoja puoliaan mahdollisina tulevaisuuden kapteeneina:

Kesler olisi hyvä kapteeni, koska: hän antaa joka vaihdossa kaikkensa ja nostaa taistelullaan muuta joukkuetta. Hän on monipuolinen ja erittäin hyvä pelaaja, joka antaa vaikka toisen kätensä voiton eteen.

Kesler olisi huono kapteeni, koska: hän ei ole pidetty pelaaja juuri muualla kuin Vancouverissa, hänen lausuntonsa mediassa ovat usein liiankin suoria ja hän antaa tunteilleen usein liikaakin valtaa esimerkiksi tuomareiden suuntaan. Lisäksi Kesler ei ole toistaiseksi urallaan saavuttanut playoffeissa edes sitä, minkä Henrik on tehnyt (loukkaantumiset ovat isona syynä tuohon, mutta joka tapauksessa...).

Henrik Sedin olisi hyvä kapteeni, koska: hän on tyyni ja rauhallinen, esimerkiltään ja pelitaidoiltaan arvostettu pelaaja ympäri NHL:n. Viime kauden pistepörssin voittaja ja NHL:n arvokkain pelaaja, joka olisi hyvä keulakuva joukkueelle.

Henrik Sedin olisi huono kapteeni, koska: hän ei ole taistelevaa pelaajatyyppiä (moni fani hakisi kapteeniksi Iginlan, Morrowin, Mike Richardsin, Dustin Brownin tai vaikka Keslerin kaltaista kapteenia) ja häneltä puuttuu monien mielestä se palava raivo kantaa joukkue maaliin saakka. Hän on "pehmeä eurooppalainen" ja erilaisuudesta huolimatta tietynlainen vertauskuva eurooppalaisena ja ruotsalaisena kapteenina Näslundiin, jonka aikana Canucks ei kuitenkaan mennyt playoffeissa toista kierrosta pidemmälle.

Loppujen lopuksi, osui valinta sitten kumpaan tahansa, kapteeniasia ei ole niin iso juttu, mitä jotkut antavat merkitystä ja kummankin kanssa voisin hyvin mennä. On melkein varmaa, että fanit tulevat aina jollain tavalla kritisoimaan kapteenia, ellei maaliin saakka mennä. Onhan se nimittäin jo nähty ennenkin: Linden oli erinomainen johtaja, mutta hän sai kritiikkiä etenkin vuoden -95 jälkeen, ehkä NHL:n tunnetuin johtaja Messier poltettiin melkein roviolla, Näslund sai paljon kritiikkiä, Luongo petti odotuksia... Ilman Stanley Cupia tuleva kapteenikin on epäonnistunut, johti hän sitten joukkojaan miten tahansa.

 

[nuck]

***

Vielä jatkoa edelliseen viestiin ja tuosta Peter Schaeferista...

Ensimmäinen reaktioni Schaeferin try-outista kuultuani oli, että miksei annettaisi saman tien näyttöpaikkaa Josef Beranekille? Tai olisikohan Harold Dru(n)ken saatavissa baarin puolelta vielä kentälle? Enemmän asiaa mietittyäni asia ei ole välttämättä ihan noin yksipuolinen. Toisaalta Schaefer vie aina pelatessaan näyttömahdollisuuden joltain nuoremmalta pelaajalta ja nähtiinhän se viime kaudella, miten noiden veteraani-try-outaajien kanssa kävi. Toisaalta jos hän on kunnossa vuoden pelaamattomuuden jälkeen, hänestä voi olla joukkueelle hyötyäkin.

Pitää muistaa nimittäin se, että parhaimmillaan Schaefer on ollut ihan hyvän luokan kahden suunnan laitahyökkääjä NHL:ssä. Esimerkiksi työsulkukauden jälkeen hän teki 50 pistettä (noista vielä 35 pistettä tasakentin 11 minuutin tasakenttäajalla) ja sitä seuraavallakin kaudella 46 pistettä. Lisäksi hän on ollut aina hyvä alivoimahyökkääjä, tehnyt paljon töitä, ollut vahva kulmissa, pelannut kumpaakin puolta ja tuonut kentälle liikkeellään tilaa. Tuo vuoden pelaamattomuus jättää tosin hänen suhteen isoja kysymyksiä, mutta toisaalta try-out on riskitön vaihtoehto.

Jos Schaeferin uraa kävisi lyhyesti läpi, niin hän on niitä pelaajia, joihin minä latasin aikanaan isohkoja odotuksia. Hän oli Vancouverin varaus, joka kehittyi juniorina isoja harppauksia ja teki parhaalla WHL-kaudellaan 123 pistettä. Hän oli Kanadan junioriliigojen tähdistökentällisessä ja Memorial Cupin arvokkain pelaaja. Hän vaikutti olevan loistolöytö kolmannelta kierrokselta ja povailin hänelle hyvää uraa NHL:ssä.

Ura NHL:ssä alkoikin ihan hyvin ja hän teki 30-40 pisteen väleihin mahtuvia kausia Canucksin kolmosesta. Sen jälkeen hän sai todella huonon sopimustarjouksen Canuckslta, riiteli Brian Burken kanssa sopimuksesta, Burke antoi mennä miehen Eurooppaan ja TPS:aan sanoen vielä suunnilleen niin, että toivottavasti hän hankkii hyvän television, sillä sitä lähemmäs NHL:aa hän ei pääse.

Schaefer pelasi vuoden TPS:ssa ihan hyvällä motivaatiolla ja Burkekin onnistui paikkaamaan seuraavana syksynä pelaajan kanssa tekemänsä riitatilanteensa Ottawan kanssa, kun hän sai Schaeferilla puolustaja Sami Salon. Schaefer pelasi Ottawassa hyvät neljä kautta (parhaimmat nuo 50 pisteen ja 46 pisteen kaudet) ja hän pääsi kokeilemaan Stanley Cupin finaaleitakin. Ottawasta hänet kaupattiin Bostoniin, jossa hän ei sopinut uuden joukkueen kuvioihin, pelasi heikon kauden ja Bruins pisti hänen 2.1 miljoonan dollarin sopimuksensa farmiin, ostaen sen lopulta ulos. Viime kauden Schaefer oli sitten kokonaan pelaamatta.

Nyt hän yrittää siis uutta paluuta NHL:aan ja ihan mielenkiinnolla pitää katsoa miten tuo onnistuu vuoden pelaamattomuuden jälkeen. Sikäli otan tämän uutisen positiivisin fiiliksin vastaan, että Schaefer on kuitenkin Canucks-taustainen pelaaja, johon minulla on ollut aikanaan odotuksia ja joka on pelannut parhaimmillaan hyviä kausia NHL:ssä. Ei tässä kokeilussa mitään isompaa voi kuitenkaan hävitäkään. Parhaimmillaan hänestä on apua Vancouverin kolmosketjulle ja alivoimalle, huonoimmillaan hän ei saa sopimusta ja vie leirillä yhden pelipaikan pelaamissaan otteluissa.

 

[Henkka]

Oisko tämä Schaeferin hankinta tätä samaa sarjaa, että veteraani istumaan popparikatsomoon 13.-14. hyökkääjäksi ja junnut mielummin pelaamaan farmiin ja kehittymään isossa roolissa, kuin istumaan sinne popparikatsomoon?

 

[nuck]

Oisko tämä Schaeferin hankinta tätä samaa sarjaa, että veteraani istumaan popparikatsomoon 13.-14. hyökkääjäksi ja junnut mielummin pelaamaan farmiin ja kehittymään isossa roolissa, kuin istumaan sinne popparikatsomoon?

Voi olla, mutta kyllä Vancouverissa on oikeasti vielä mahdollisuus pelipaikkaan hyökkäyksen ensimmäisissä kolmessa ketjussa:

Daniel Sedin - Henrik Sedin - Burrows
Raymond -Kesler - Samuelsson
Torres - Malhotra - ?

Tuosta ?-paikasta kisaavat minun nähdäkseni tiukimmin kauden aikana aakkosjärjestyksessä Hansen, Hodgson, Tambellini, Schaefer ja Schroeder. Heistä tuollaisen puolustavan ketjun rooliin sopisi mielestäni etukäteen parhaiten vahvana luistelijana ja kovana työntekijänä tunnettu tanskalaishyökkääjä Hansen, mutta jos (tuo sana isolla) Schaefer on tasolla "ennen kautta 2008-09", niin juutin paikkaa ei voi pitää selvänä.

Noista ryhmän pelaajista Hodgson on ollut myös erittäin hyvän luokan kahden suunnan pelaaja, mutta vain junioritasolla. Hänen mahdollisuuksiaan syö lisäksi se vamman kuntoutus, joka tuntuu vain kestävän. Schroeder olisi tuohon ketjuun ominaisuuksien puolesta vähän sopimaton (jos tuota ketjua ajattelisi selkeänä puolustavana ketjuna), mutta hän toisi puolestaan lisää kiekollista taitoa. Tambellinin asema taitaa valitettavasti olla välimallin hyökkääjä (ei riittävän taitava/tehokas kahteen ensimmäiseen ketjuun, eikä riittävän hyvä puolustava hyökkääjä alempiin ketjuihin), vaikka toivoisin onnistumista hänelle.

Joka tapauksessa onnistuessaan Schaeferilla on mahdollisuudet ihan pelipaikkaankin. Pitää muistaa, että hän oli parhaimmillaaan 50 pisteen kahden suunnan ja alivoiman hyökkääjä työsulkukauden jälkeen, joten kyllä häneltä monipuolisuutta on ainakin löytynyt. Toisaalta tuolla nyt ei ole mitään muuta tekemistä hänen nykyisen tasonsa kanssa, kuin lahjakkuudesta ja osittain pelisilmästä kertominen. Nyt tuo vuoden pelaamattomuus jättää kyllä niin ison kysymyksen hänen suhteen, että ei häntä voi ainakaan mihinkään vielä kunnolla suunnitella. Mahdollisuus annetaan kuitenkin ja jos kaikki menee hyvin, niin kuka tietää...

Kenet muuten täällä sijoittaisitte noille ?-paikoille joukkueessa hyökkäyksessä ja puolustuksessa:

Hyökkäys tuo ylempänä laitettu:

Daniel Sedin - Henrik Sedin - Burrows
Raymond -Kesler - Samuelsson
Torres - Malhotra - ?

Ja tuohon ?-paikkaan olisivat tarjolla siis Hansen, Hodgson, Tambellini, Schaefer ja Schroeder.

Puolustus:

Ehrhoff - Ballard
Hamhuis - Edler
? - Bieksa

?-paikasta kisaavat (nyt kun Salo on pois pitkään) fyysiset peruspakit Andrew Alberts, Shane O'Brien ja Aaron Rome sekä mahdollisesti isona yllättäjänä SM-liigan viime kauden paras puolustaja Lee Sweatt tai toisena isona yllättäjänä kokenut AHL-jyrä Nolan Baumgertner.

 

[Ronning]

Vielä kun muistetaan että Alex Burrows tulee missaamaan kauden alun, on Schaeferilla onnistuessaan mahdollisuus päästä vakuuttamaan valmennusta tuon "lisäpaikan" avulla. Kauden alkaessa kuvittelisin Samuelssonin aloittavan Sedinien vierellä. Näin ollen kakkosen laidassa on spotti. Siitä taistelevat omissa papereissani Torres, Tambellini, Schaefer ja Schroeder. Manny kuuluu minusta tuohon kolmoseen ankkuriksi ja Torresta lähtisin peluuttamaan hänen "parinaan" alusta asti. Jotenkin uskon ja toivon heidän Blue Jackets-historian auttavan heitä hyväksi duoksi. Codyn otan laskelmiin mukaan vasta sitten kun hänelle myönnetään pelilupa. Niin mystinen tuo hänen selkävaivansa on ollut että sitä on Kalevasta asti paha lähteä arvioimaan. Noista neljästä lähtisin liikkeelle Tambylla tai Schroederilla, riippuen siitä kumpi pelaa vakuuttavammin leirillä. Tuossa saisi Schroeder hyvää kokemusta alkukaudesta isossa roolissa, mutta kuitenkin tavallaan aika paineettomassa paikassa kun tietää että hänen varaansa ei pistetä hulluja pisteidentekopaineita koska Burrows palatessaan saapuu joukkueen yhdeksi kärkihyökkääjäksi. Jordan onnistuessaan sitten voisi jatkaa kolmosessa ja mikäli otteet kaipaavat hiomista hänet voi hyvällä syyllä pistää Mooseen Alexin palatessa. Jos Schroeder ei leirillä vakuuta on valintani siis Tambellini. Alkukauden hyökkäyskokoonpanojen arvailu on tietysti ennen campin alkamista aina vähän arpapeliä mutta ei muuta kun kuutiot pyörimään(lihavoin oman suosikkini vielä noissa monivalinnoissa. Mutta ne menee enemmän fanboyn piikkiin kuin minkään faktatiedon):

Sedin - Sedin - Samuelsson
Raymond - Kesler - Schroeder/Tambellini
Tambellini/ Hansen/Schaefer - Malholtra - Torres
Hordichuk - Perreault - Oreskovich

Burrin palatessa on varmasti ehtinyt tapahtua niin monta asiaa ettei niitä kannata tässä alkaa arvailemaan ollenskaan.

 

[nuck]

Sedin - Sedin - Samuelsson
Raymond - Kesler - Schroeder/Tambellini
Tambellini/ Hansen/Schaefer - Malholtra - Torres
Hordichuk - Perreault - Oreskovich

Suunnilleen näin minäkin tuon näkisin ihan kauden alussa. Joukkueellahan on kolme selkeää tutkaparia kolmessa ensimmäisessä ketjussa: Sedinit ykkösessä, Kesler/Raymond kakkosessa ja Malhotra/Torres kolmosessa. Noita minäkin lähtisin peluuttamaan heti alusta lähtien yhdessä.

Ihan alkukaudesta joukkueella on tosiaan myös tuo kakkosketjun laidan paikka auki. Tuossa paikassa voisin kuvitella näkeväni Hansenin, Schroederin, Tambellinin ja varauksin ehkä myös Shirokovin. Uskon Shirokovin olevan nyt valmiimpi kuin viime kaudella, jolloin hän vei lairillä laiturin paikan kauden alussa Grabnerilta.

Lisäksi hän on varmaan vielä viime kautta motivoituneempi leirille tullessa, hän on opiskellut nyt vuoden verran kiekotonta peliä ja pohjois-amerikkalaista pelityyliä Moosessa ja hänen ominaisuutensa sopisivat parhaiten juuri tuollaiseen kakkosketjun laiturin paikkaan. Jos hän tälläkin kaudella vakuuttaa harjoituspeleissä viime kauden tavoin, niin Canuks saattaa antaa hänelle hyvinkin uuden mahdollisuuden.

Vancouver Sun kirjoitti juttua Shirokovin tunnelmista leirin alla.

"It's a different life here than Russia," Shirokov said. "New language. Everything new and a little different [last year]. I feel a little bit better this year. I know what I need to do on ice, know what I need to do off ice. If I score goals, lots of goals, I'll be here."

Ehkä näin ennakkoon Tambellini voisi olla Shirokoviin nähden tuohon paikkaan kuitenkin ennakkosuosikki 180 NHL-pelin kokemuksellaan. Viime kaudella Tambellini pelasi 36 peliä NHL:ssä ja toissa kaudella melkein kokonaisen kauden (65 peliä). Hän teki farmissa pari kautta sitten 76 pistettä 57 pelissä, kun Shirokovin saldot olivat viime kaudella 45 pistettä 76 pelissä - tosin Moose pelasi vahvaa puolustavaa peliä, eikä siellä kukaan tehnyt pisteitä.

Ihan mielenkiintoinen leiri tulossa joka tapauksessa myös hyökkäyksen suhteen. Nelosketjun paikkoihinkin on tarjolla monenlaista pelaajaa, ja paikat ovat siellä täysin auki: Glass, Hordichuk, Rypien, Oreskovich, Perrault, Bolduc, Bliznak, mahdollisesti Hansen, Volpatti, Desbiens, Sweatt... En näkisi ollenkaan mahdottomana edes sitä tilannetta, jos nelosessa pidempään pelanneet Hordichuk ja Rypien eivät saisi ensi kaudella vakipaikkoja nelosesta.

Isokokoinen ja voimakas Oreskovich vaikuttaa olevan ainakin kova haastaja laidalle ja Glass pelasi viime kaudella aika usein jopa kolmosessa, joten hänelläkin voi olla etulyöntiasema Hordi-Rypien -kaksikkoon nähden. Lisäksi jos käy niin, että Schaefer lunastaa paikan, Hansen saatetaan nähdä nelosessa.

***

Vancouverin prospectit hävisivät yöllä Anaheimin prospecteille kuuleman mukaan nukuttavan huonon ottelun maalein 2-4 (viimeinen tyhjiin). En pystynyt katsomaan peliä, mutta harva pelaaja oli raporttien mukaan onnistunut. Tanev, Friesen, Morin ja Sweatt sieltä nousevat kuitenkin jälleen parhaiten esiin, Ellington ja Oberg saavat jälleen kritiikkiä (Oberg on ollut leirin pahin pettymys minulle). Vancouverilta puuttui leirin pelaajistosta maalilta hyvin pelannut Läck, puolustuksesta Connauton ja Polasek ja hyökkäyksestä Schroeder, Rai ja Tochkin.

 

[Mr. Smith]

Sedin - Sedin - Samuelsson
Raymond - Kesler - Schroeder/Tambellini
Tambellini/ Hansen/Schaefer - Malholtra - Torres
Hordichuk - Perreault - Oreskovich

Itse rakentaisin noi puuttavat palaset hieman eri tavalla. Selvin palanen itselle olisi kolmosen vasen laita ja Hansel. Nyt hänelle on annettava kunnon näytönpaikka, kun kerrankin siihen on hyvä mahdollisuus. Kakkoseen itse heittäisin Samuelssonin lähinnä sillä perusteella, että Sedinien rinnalla pärjää vähän huonompikin pelaaja, mutta Samuelssonilla höystettynä kakkonen olisi kova.

Neloseen sitten Rypien tuomaan kovuutta ja laidoille sellaiset joilla on edes vähän käsiä. Schaefer on vähän siinä ja siinä - saattaisi Oreskovich pelata ihan yhtä hyvin.

Sedin - Sedin - Schroeder
Raymond - Kesler - Samuelsson
Hansen - Malholtra - Torres
Schaefer - Rypien - Glass

Vaihtoehdot jos joku ei toimi

Schroeder -> Tambellini, Shirokov
Hansen -> Glass, Oreskovich
neloseen -> Oreskovich, Hordichuk, Bolduc, Perreault, Volpatti

Tietysti sitten on vielä Hodgson, mutta jätetään se nyt käsittelemättä, kun vielä on avoinna koska Hodgson avaa edes kauden.

 

[orpo]

Mie mietin kans, että Schroederin voisi antaa koittaa Sedinien vieressä. Varsinkin kun on nuck (kattavia) raportteja lukenut prospect-matseista ja siitä että Schroeder ei ole saanut näyttää täyttä osaamistaan kädettömien ja saamattomien ketjukavereiden takia. Tuossa poika saisi ainakin näyttää osaamistaan. Toisaalta taas, sitten ketjussa ei ole yhtään kunnon rikkovaa työläistä, mutta siltikin antaisin Schroederille mahollisuuden.

Samuelsson kakkoseen ja Hansen kolmoseen. Neloseen Oreskovich, Rypien ja Glass. Jos homma Hansenilla ei toimi, niin sitten vaihto Oreskovichin kanssa päikseen.

Sedin-Sedin-Schroeder
Raymond-Kesler-Samuelsson
Hansen-Malhotra-Torres
Oreskovich-Rypien-Glass

Pakit olikin jo aikasemmissa kirjotuksissa sijoitettu aika hyvin. Bieksan pariksi laittaisin Aaron Romen, joka tuntuu vähiten hasardiherkältä tuohon hasardikunkun vierelle.

On kyllä ihan hyvä fiilis joukkueen suhteen ja paljon parempi entä viime vuonna samaan aikaan, jolloin fiilis oli myöskin hyvä. Luongolta odotan eniten parannusta viime kaudesta ja jos toiveeni tapahtuu, nii Canuckseilla on kyllä hyvät saumat vaikka mihin.

 

[nuck]

Vancouver saa lisää kilpailua leirille, kun kokenut Brendan Morrison osallistuu try-outina kilpailuun pelipaikasta. Morrisonin lapset ovat aloittaneet koulun ja kokenut sentteri haluaisi ilmeisesti lopettaa uransa kotiseutunsa joukkueessa. Viime kaudella Morrison pelasi Washingtonissa 74 peliä, teki 42 pistettä, otti 40 minuuttia jäähyjä ja sai tehopörssiin +23 lukeman.

Näin äkkiseltään tuntuisi, että Morrison voisi olla kohtalaisen hyvä pelaaja kolmoseen, mutta vähintäänkin erinomainen nelosketjun keskustaan jos hinta saadaan "Mike Comrie -tasolle" ja hän hyväksyy asemansa. Kokenut, älykäs, johtajatyylinen pelaaja, joka tunnetaan hyvänä kahden suunnan sentterinä, jolla on ollut aina hyvä kiekonriistojen ja menetysten välinen suhde ja joka on osallistunut usein alivoimille.

Morrison pystyy nostamaan peliä omista ihan eri lailla kuin Vancouverin edelliset nelosen sentterit Ryan Johnson tai Rick Rypien. Minä pidin Johnsonista (kun hän oli terveenä), mutta onhan se totta, että Vancouverin nelosen laitureiden oli vaikea (tai melkein mahdotonta) käyttää taklausvoimaansa, kun Johnson ei pystynyt nostamaan peliä omista kuin ehkä viisi kertaa kauden aikana. Omalla alueella kun laiturit eivät juurikaan päässeet ryskäämään päätykiekkojen perään...

Puolustustehtävien lisäksi B-Mo'lla on vahva Canucks-tausta ja hän pystyisi ottamaan roolia ylempääkin loukkaantumistapauksissa. Kokonaisuutena näkisin hänet melkein täsmähankinnaksi tämän hetken tarpeeseen tuonne kahden alempien ketjujen sekaan, joita Gillis on yrittänyt tällä kaudella selvästi vahvistaa viime kaudesta.

Jos Morrison tulisi tuolla minimipalkalla (tai lähelle sitä - kalliimmalla hän ei mahdu budjettiin ja hän tietää sen itsekin tullessaan yrittämään pelipaikkaa), Vancouverilla olisi mahdollisuus saada kasaan melkein takavuosien (aika ennen WCE-Linen aikoja) kahden suunnan ketju. Tuolloin Morrison ja Schaefer pelasivat yhdessä ja toisella puolella nähtiin usein Cooke tai Linden. Tuo toimi mielestäni hyvin, mutta toki tuossa oli myös ketjun kolmas lenkki pelaaja, joka tunnettiin hyvänä kahden suunnan pelaajana.

Ikävänä puolena tuossa Morrisonin mahdollisessa tulemisessa olisi lähinnä se, että Cody Hodgsonin mahdollisuudet pelipaikkaan kahden alimman ketjun sisälle huononisivat entisestään siinä vaiheessa kun hän on pelikuntoinen. Toisaalta Bustille voisi tehdä vain hyvää pelata yksi kausi isossa roolissa farmissa kokonaan pieleen menneen viime kauden jälkeen.

Hodgsonista puhuttaessa, Vancouver Province kirjoitti CoHo'sta juttua. Kokenut NHL-taistelija Gary Roberts kuvasi jutussa Hodgsonin tahtoa pelipaikkaan seuraavasti;

I want people to know he’s an outstanding kid who’s finally getting ready to play in the NHL. He’s had a really tough year.”

“It’s about the volume of hours in training that he really needs to get to before he’s ready,” said Roberts. “Vancouver is being smart by keeping him out of games and practices, by giving him some time.”

“He’s an outstanding individual,” said Roberts. “I really think a lot of him. Every day he was here he sat in the kitchen and had lunch with my four year old son, Noah.”

This kid wants it as bad as anyone I’ve ever seen,” he said. “He’s determined and committed and wants to prove he belongs. I want people to realize what kind of person he is. I know from working with him he’s going to be that outstanding player the Canucks thought he would be.”

Tässä olisi taas yksi mahdollisuus hyökkäyksen kokoonpanoksi alkukaudeksi:

Daniel Sedin - Henrik Sedin - Tambellini/Shirokov/Schroeder
Raymond - Kesler - Samuelsson
Torres - Malhotra - Hansen
Glass/Oreskovich - Morrison - Schaefer
Hordichuk/Rypien

Burrows mukaan sitten joskus loka- tai marraskuussa tuonne ykkösketjun laidalle.

Huomio tuossa kiinnittyy keskustaan, jos kaikki menee hyvin: Henrik Sedin, Ryan Kesler, Manny Malhotra, Brendan Morrison... ei Vancouverilla ole ollut koskaan tuollaista keskustaa ainakaan paperilla.

***

Vancouverin prospectit voittivat Calgaryn iltapelissä maalein 5-4. Vancouverilta onnistuivat maalinteossa Clark, Fraser, Gendur, Rai ja Smith. Maalilla pelannut Läck oli jälleen erinomainen. Minun mielestä Vancouverilta parhaat tuossa pelissä olivat Läckin lisäksi Rai ja Schroeder. Vancouverin prospectit pelasivat yhteensä neljä peliä, joista tuloksena oli kaksi voittoa ja kaksi tappiota.

Yksittäisistä pelaajista mielestäni noiden neljän pelin (yhtä peliä en nähnyt) parhaat olivat järjestyksessä:

1. Chris Tanev: Näytti hienoa pelisilmää, hyvää liikettä ja kiekollisia taitoja riittävästi vaikka haastamaan kokeneempia pakkeja NHL-paikoista jo nyt. Fyysinen puoli kaipaa kuitenkin kehitystä, joten vuosi tai kaksi farmissa on varmasti paikallaan. Nousi Vancouverin prospectien pakkihierarkiassa kärkeen ohi Sauven ja Connautonin.

2. Eddie Läck: Isokokoinen ja rauhallinen maalivahti oli erittäin hyvä joka pelissä. Mielenkiintoinen kausi edessä Moosessa. Tyler Weiman tulee saamaan kovan haastajan, jos Läck pelaa aikuisten sarjassa samalla tavalla kuin pelasi nyt näissä peleissä.

3. Prab Rai: Rai on saanut juuri nitä osa-alueita eteenpäin, mitä hänen pitikin saada. Hänet on tiedetty aina erittäin nopeaksi pelaajaksi ja myös maalinteko on sujunut hienosti. Nyt hän on saanut kuitenkin mukaan selvästi lisää voimaa, fyysisyyttä ja parantanut myös puolustuspeliä. Edessä mielenkiintoinen harjoitusleiri ja näillä näytöillä hyvät mahdollisuudet isoon asemaan Moosessa. Mahdollinen tulevaisuuden bottom6-osaston pelaaja NHL:ssä.

Muut onnistujat mielestäni järjestyksessä:

Volpatti: Muita vanhempi, mutta teki kaiken toivotun pelaamissaan peleissä. Ei ole kuitenkaan mielestäni vielä NHL-materiaalia hyvässä joukkueessa.

Schroeder: Näytti kiekollisena hienoja taitoja, mutta kaipasi selvästi lisää laatua vierelle. Tehokkuus ei ollut näyttävyyden tasolla. Olisin kaivannut enemmän tehoja ketjukavereista huolimatta.

Sweatt: Erittäin nopea ja kova työnteko kahteen suuntaan laidalla, mutta kädet pitäisi saada toimimaan. Muistutti jonkin verran nuorta Kesleria ja nuorta Raymondia hukattujen maalipaikkojen suhteen. Kädet eivät pysyneet vauhdissa mukana.

Connauton: Oli parhaimmillaan erinomainen hyökkäyspäähän, mutta ongelmissa omassa päässä. Viimeinen peli Obergin pakkiparina pudotti listoilla.

Polasek: Tasaisen hyvä turnaus. Viimeisessä ottelussa paras Canucks-pakki.

Friesen: Älykäs kahden suunnan sentteri, joka teki joka vaihdossa erittäin korkealla asenteella töitä ja onnistui jonkin verran hyökkäyspäässä.


Suurimmat pettymykset:

Ellington: Ei onnistunut missään. ECHL-materiaalia.

Oberg: Toivoin ennen kaikkea voiman lisääntymistä. Ei näyttänyt kehittyneen ollenkaan.

Turnauksen jälkeen omissa kaavioissani suurimmat muutokset prospectien marssijärjestyksessä tapahtuivat puolustuksessa. Tällä hetkellä näkisin Vancouverin tulevaisuuden pakkien järjestyksen seuraavanlaiseksi:

1. Tanev
2. Sauve
3. Connauton
4. Andersson
5. Polasek

...Iso pudotus...

6. Hannay
7. Oberg
8. Fredheim
9. Ellington

Jeremy Pricen ja/tai Patrick McNallyn tasosta minulla ei ole juuri minkäänlaista käsitystä verrattaessa muihin.

 

[Mr. Smith]

Burrowsin kuntoutuminen etenee oletettua nopeammin! Saas nähdä kuinka nopeasti Burrows on valmis peleihin - toivottavasti häntä ei liian nopeasti tuoda peleihin.

Vancouver joukkueet ensimmäisiin harkkapeleihin:

Kotipeli Calgaryä vastaan:

Schaefer – Rypien – Oreskovich
Torres – Friesen – Desbiens
Sweatt – Morrison – Shirokov
Rai – Schneider – Weller

Rome – Sweatt
Connauton – Bieksa
Oberg – Tanev
Ellington – Hannay

Schneider - Shantz

Myös Malhotra ilmeisesti pukee tähän peliin.

Ja sitten vieraspeliin Calgaryä vastaan:

Tambellini – Perrault – Hansen
Glass – Bolduc – Schroeder
Volpatti – Bliznak – Morin
Hordichuk – Rosa – Anthony/Fraser

Ballard – Baumgartner
O’Brien – Ramsay
Zimmerman – Alberts
Polasek

Weiman - Lack

Eli vielä ainakin kaksi ensimmäistä kentällistä sekä Luongo huilaavat vielä noi pelit.

Edit. Lisätään, että ensimmäiset tiputukset training campilta tapahtuivat. Hannay ja Friesen lähetettiin junnuihin ja Fraser vapautettiin.

 

[Ronning]

Mitäs luulette, tuleeko Brendan Morrison lunastamaan paikan joukkueesta? Itse ainakin toivon että mies mahtuisi AV:n suunnitelmiin ja suostuisi pelaamaan minimipalkalla(tai hyvin lähellä sitä) sillä hän olisi kyllä suuri parannus viime vuoden Ryan Johnsoniin nelosen keskellä. Tai vaihtoehtoisesti kakkos/kolmoskentän laiturina BMo menisi hienosti. Hänhän on itse sanonut että suostuu pelaamaan vaikka laiturina jos spotti sitä vaatii. Syvyyttä Morrison toisi joukkueeseen, samoin kuin variaatioita niin TOP kuin BOTTOM kuutoseen.

Suunnitelmaa sotkee tietysti Hodgsonin tällä hetkellä hyväennusteinen kuntoutus. Kontaktia on jo vähän otettu ja mies pääsi training campilla isojen poikien leikkeihin, vaikkakin C-ryhmässä. Toivon että Cody pääsee kauden alusta asti jo pelaamaan, mutta jotenkin alan kallistumaan sen suuntaan että se alku vietetään Winnipegissä. Kauden aikana nousee kyllä varmasti päärosteriin loukkaantumisten myötä. Mutta kamoon, eikös olisi kuitenkin hieno nähdä Moosen ykkösenä Schroeder - Hodgson - Shirokov =)

Mikäli Morrison sainaa olisi Canucksin organisaation sentteriosasto komeaa katsottavaa:
Sedin
Kesler
Malholtra
Morrison

Hodgson
Perreault
Rypien
Bliznak
Rosa
Bolduc

 

[Mr. Smith]

Calgary-pelissä loukkaantui Rick Rypien ja hän on poissa arviolta 10 päivää. Eipä tunnu Rypien pysyvän millään kaudella ehjänä ja nyt sitten saikkua tuli heti ensimmäisessä harjoituspelissä.

Calgary-pelien tilastoista silmiin pisti Despiensin 11 taklausta - ihan mukava määrä, varsinkin kun siinä toisessa matsissa Vancouver taklasi 12 kertaa. Malhotra ja Morrison kahmivat kivasti aloituksia ja mikäli sentterit ovat kaudella Sedin-Kesler-Malhotra-Morrison niin aloitukset pitäisi olla joukkueella kohtuu hyvin hanskassa.

Lisää tiputuksia leiriltä:

- Manitobaan matkaavat Marco Rosa, Stefan Schneider, David Shantz ja Shawn Weller
- Junioreihin matkaa Steven Anthony ja Adam Polasek
- Pierre-Olivier Morin vapautettiin

Tuohon Ronningin kysymykseen Morrisonista oma mielipide on kanssa, että nelosessa pienellä palkalla Morrison on ihan ok. Jos loukkaantumisia sattuu niin pystyy paikkaamaan ylempiäkin ketjuja, mutta tuossa nelosessa ja alivoimassa ihan pätevä - ainakin etukäteen ajateltuna.

 

[Mr. Smith]

Taas tuli tiputuksia training campiltä.

Manitobaan lähtivät:

- Nolan Baumgartner
- Kevin Connauton
- Evan Oberg
- Chris Tanev
- Sean Zimmerman
- Mario Bliznak
- Prab Rai
- Jordan Schroeder
- Aaron Volpatti
- Travis Ramsey (try-out)

Näin ollen Schroeder voidaan unohtaa tuosta ykkösen/kakkosen laidasta. Kyseisestä paikasta taitavat taistella nyt tiukimmin Jeff Tambellini, Sergei Shirokov, Jannik Hansen ja ehkäpä jopa Cody Hodgson.

 

[nuck]

Schroeder sai harmittavan vähän näyttömahdollisuuksia hyökkäävissä rooleissa harjoituspeleissä, mutta ehkä näin oli kuitenkin parempi. Hansen, Tambellini ja Shirokov ovat kaikki häntä selvästi kokeneempia ja Schroeder saa farmissa isomman roolin kuin olisi saanut NHL:ssä. Lisäksi Schroederin pelissä oli kieltämättä puutteita, joita päästiin testaamaan harjoituspelien aikana riittävästi.

Näkemieni pelien perusteella Schroederin pitää parantaa NHL-paikkaan yltääkseen kiekotonta peliään ja ottaa enemmän osaa puolustukseen. Hän ei voi myöskään jatkossa pelata osan vaihtoja puolivaloilla ja kuten nyt välillä teki. Vancouverin kakkosketjusta löytyy hyvä esimerkki (Mason Raymond) Schroederille, joka on parantanut noita kaikkia alueita selvästi parin viime kauden sisään ja ottanut sen pysyvän pelipaikan ylhäältä.

Muuten Canucksin harjoituspeleistä voisi laittaa pari viivaa:

- Cody Hodgson oli kohtalainen viime pelissä. Hän esitti tunnettua hyvää pelinäkemystä ja teki töitä kiitettävästi, mutta pitkä pelaamattomuus näkyi otteissa. Hän ei pelannut sillä pelillä itseään ulos avauksesta, mutta ei myöskään vakiinnuttanut paikkaansa.

- Keith Ballard on keskenkuntoinen. Hän on läpikäynyt lonkkaleikkauksen kesällä ja päässyt muita myöhemmin harjoittelemaan. Edmontonia vastaan pakkipari Ballard-Bieksa oli karmea omassa päässä. Noista kahdesta ainakin Ballard parantaa varmasti tuosta pelistä.

- Dan Hamhuis on ollut toistaiseksi joukkueen paras puolustaja. Miehen liikkuminen on ollut erittäin hyvää ja kiekollinen peli varmaa. Myös Alex Edler on antanut varsin hyvän (kehittyneen) vaikutelman itsestään.

- Andrew Alberts on ollut roolissaan hyvä - pelannut selvästi lupaavammin kuin viime kaudella Vancouverissa. Hän ei ole tehnyt mitään loistosuorituksia, mutta pelannut yksinkertaista ja fyysistä peliä. Toistaiseksi näkemäni perusteella hänen pitäisi olla lähempänä pelipaikkaa kuin Shane O'Brienin.

- Lee Sweattilta on nähty sekä hyvää että huonoa. Edmontonia vastaan hänkin oli huono, mutta tuossa pelissä koko porukka oli jäässä, eikä tuosta pelistä voi vetää johtopäätöksiä. Jos se peli jätetään pois laskuista, Sweatt on onnistunut hyvin. Pieni koko vain rajoittaa miehen kamppailupeliä oman maalin edessä ja voi olla, että voimakkaat Alberts, O'Brien ja Rome ovat siksi lähempänä kuutospakin paikkaa kuin ryhmän paras liikkuja Sweatt.

- Sami Salon tilanne huolestuttaa. Salo saattaa joutua olemaan odotettua pidempäänkin sivussa.

- Brandan Morrison vaikuttaisi selvältä vahvistukselta alempiin ketjuihin. Peter Schaefer on ollut puolestaan vahva laitojen lähellä ja ottanut paljon kiekonriistoja (kiekoton peli on ollut hyvää), mutta muuten hänen pitäisi vielä parantaa.

- Mason Raymond vaikuttaisi vielä viime kautta nopeammalta, mutta voi olla, että harjoituspelit antavat vääristyneen kuvan tuosta. Mikael Samuelsson, Sedinit, Kesler, Malhotra ja Ehrhoff ovat pelanneet kaikki pääosin puolivaloilla, mikä nyt ei yllätä varmasti ketään.

 

[Mr. Smith]

Hordichuk ja O'Brien joutuivat sitten waiveriin. Luulisi, että O'Brien jollekin joukkueelle kelpaisi.

Vastaavasti sitten Michael Grabner on Floridan toimesta kanssa waiverissä. Omasta mielestä Grabner olisi kova lisä joukkueeseen ja menisi varsin korkealle miettiessä pelaajaa nyt Sedinien rinnalle.

 

[Ferris]

Erinäiset twitter-lähteet twiittailevat että BMo olisi vapautettu try-outistaan.

 

[Ronning]

Hordichuk ja O'Brien joutuivat sitten waiveriin. Luulisi, että O'Brien jollekin joukkueelle kelpaisi.

Tarkoittaakohan tämä nyt sitä että Bieksa on in? Täytyy kyllä vähän Hordyn poistumista harmitella koska joukkueen badassery-level jää kovin ohkaiseksi. Eikä SOB myöskään sielvä viime kauden rosterin pehmoisimmasta päästä ollut. Toisaalta Bieksa on parhaimmillaan(hitto, ihan vaan kohtuullisesti pelatessaankin) parempi puolustaja kuin O'Brien ja kykenee tuloksiin myös hyökkäyspäässä joten ehkä tämä on ihan looginen veto. Varsinkin kun Salolla saattaa pahimmassa tapauksessa mennä koko kausi ohi(okei toisiksi pahimmassa. Mutta ei puhuta siitä. hys hys.) on hyvä olla pisteiden tekoon pystyvi puolustajia. Olisiko kauden alusta seitsikko sitten kutakuinkin:

Hamhuis - Ehrhoff
Edler - Ballard
Bieksa - Rome
Alberts

(meinasin laittaa Bieksan ja Albertsin pariksi mutta siitä tuli vaan kauhea "hyisaakura"-fiilis)

Toivoisin että Hordya ei napattaisi ja miestä ehkä kauden aikana päästäisiin näkemään vielä kanukkilassa, mutta tiedä sitten kuinka todennäköistä se on. Yksi asia alkaa kuitenkin tämän siirron myötä näyttämään varmalta: Brendan Morrison taitaa kuin taitaakin napata paikan Cauncks-rosterista. Ja se olisi kyllä itselle ilouutinen. Yksi suosikkipelaajistani(joka pelaa vielä suosikkinumerollani) jolla on takanaan tehokas kausi ja joka on tullut nöyrällä asenteella hakemaan itselleen paikkaa - roolissa kuin roolissa. AV on puhunut erittäin hyvään sävyyn BMosta, ja hänen pelinsä on luetun perusteella ollut erittäin hyvää harjoituskaudella. Vielä kolme (vai kaksi) harjoituspeliä jäljellä, eli hetki pitää vielä kärvistellä ennenkuin tuo lopullinen jengi selviää mutta uskoisin Brendanin pelanneen itsensä joukkueeseen sisään.

Toinen jonka toivon ja uskon murtautumaan tähän joukkueeseen on Tambellini. Hänessä vaikuttaa olevan sellaista luontaista maalintekokykyä joka on juuri puhkeamaisillaan täyteen kukoistukseensa.


EDIT: Jaahas, että Morrisonkin olisi päästetty eteenpäin... Mitenhän tähän nyt suhtautuisi sitten. Huhuasteellahan tämä on vielä, joten ehkä odotan huomiseen ennenkuin alan enempää spekuloimaan aiheella. Ensireaktiona kuitenkin DV:n fiilikset http://www.youtube.com/watch?v=WWaLxFIVX1s

 

[secord]

Twitteristä bongattu, että Hodgson on lähetetty farmiin ja Schaeferille olisi töitä tarjolla.

 

[nuck]

O'Brien ja Hordichukin laittaminen waiversiin oli odotettua harjoituspelien jälkeen. Hordichuk putosi jo viime kaudella sijalle 15. hyökkäyksen syvyyskartalla, eikä Oreskovichin ja Schaeferin liittymiset mukaan ainakaan helpottaneet hänen tilannettaan. Hordi oli karmea harjoituspeleissä - hän otti koko ajan tyhmiä jäähyjä ja jäi liikkeessä jatkuvasti jälkeen. Hordichuk on tappelijana kelvollinen, mutta vahingoittaa usein joukkuetta tyhmillä jäähyillä, jää jälkeen karvauksissa ja hänen puolustuspelinsä on heikkoa.

SOB oli minulle voimakkaasti tunteita suuntaan ja toiseen jakava pelaaja. Toisaalta hän oli tietyllä tavalla sympaattinen pelaaja ja fyysisenä pakkina joskus tarpeellinenkin. Toisaalta hän sai Vancouverissa paljon mahdollisuuksia, mutta ei kantanut niitä kovinkaan ylpeästi. Viime kaudella hän tuli Olympialaisten jälkeen harjoituksiin rajusti lihonneena ja tälle kaudelle harjoitusleirille O'Brien vaikutti olevan myös rakentanut kesällä juuri keskivartaloaan.

O'Brienin piti taistella leirillä ennakkoon pelipaikasta lähinnä Albertsia ja Romea vastaan. Tuosta taistelusta ei tullut kuitenkaan mitään, sillä SOB ei kyennyt antamaan kisassa minkäänlaista vastusta hyvin pelanneita syvyyspakkeja Albertsia ja Romea vastaan - jopa Sweatt oli O'Brienia parempi, jos kaikille pelaajille kaamea Oilers-peli jätetään laskuista pois. Sen lisäksi, että hän hävisi kisan pelillisesti, hänen palkkansa on selvästi isompi kuin Albertsin ja yli puolet isompi kuin Romen. Siinä mielessä ei ole siis mikään ihme, että O'Brien löysi tien pois kaupungista.

Vielä kun Bieksa saataisiin jossain vaiheessa pois, niin olisin tyytyväinen.

Vancouverin puolustus näyttää kauteen lähdettäessä mahdollisesti seuraavalta:

Ehrhoff - Hamhuis
Ballard - Edler
Alberts - Bieksa
Rome
Sweatt

Hodgsonin laittaminen farmiin oli aika odotettua harjoituspelien jälkeen. Hän esitti hyvää pelisilmää, kahden suunnan peliä ja mikä tärkeintä, paransi selvästi koko ajan, pelaten viimeisen pelinsä mielestäni hyvin (oli yksi Canucksin parhaita pelaajia Anahemia vastaan). Kokonaisuus jätti kuitenkin vielä parantamisen varaa etenkin hyökkäyspäähän.

Hodgsonin kiekonhallinnasta ja ajoituksista näki pitkän pelaamattomuuden ja vaikean viime kauden, mutta kuten sanottua, nuo asiat parantuivat mitä enemmän hänelle tuli pelejä. Yhteenvetona hän pelasi harjoituspelinsä mielestäni paremmin kuin esimerkiksi Shirokov ja Schroeder, mutta ei riittävän hyvin päästäkseen kovan joukkueen hyökkäykseen heti kauden alusta lähtien kuitenkaan.

Hodgson on varmasti pettynyt, mutta mielestäni tuossa päätöksessä on lähinnä vain voitettua. Hodgson ei ollut vaikean viime kauden jälkeen täydessä tikissa, Vancouver säästää Hodgsonissa palkassa, Hodgson saa farmissa selvästi isomman roolin pelata ja nyt hienosti harjoituspelit taistellut Jeff Tambellini saa ehkä mahdollisuuden. Tuo Hodgsonin pelin tason selvä nosto lupailee hänelle hyvää jatkoon ja ehkä hänet nähdään vielä myöhemmin kauden aikana ylhäällä.

Morrisonin tilanteesta olin yllättynyt, sillä kyllä hänen olisi pitänyt pelillisesti mahtua ryhmään - etenkin kun puhuttiin nelosketjun sentterin paikasta. Hän pelasi hyviä harjoituspelejä ja hän olisi tuonut kokemuksellaan johtajuutta tullessaan. Vaikea sanoa mistä johtuu, että hän ei sopimusta saanut, mutta voisikohan tuossa olla kyse ihan puhtaasti hinnasta? Jossakin toisessa joukkueessa Morrison saattaisi olla jopa kakkossentteri, joten hänelle hyvät näytöt saattoivat toimia.

Schaefer saattaa siis saada sen sijaan paikan aloituksesta. Schaeferin pelistä on näkynyt myös pitkä pelaamattomuus, mutta alivoimiin hän olisi vahvistus ja sellaista pelaajaa Canucks kaipaisi. Schaefer olisi myös tason nosto viime kauden versioihin (Glass/Hordichuk/Bernier/Demitra) liikkeeltään ja peliälyltään puolustavaan rooliin joukkueen kahteen alempaan ketjuun.

Ja mitää tulee tuohon Grabneriin, niin huolimatta viime kauden hyvistä otteista Keslerin rinnalla, ei kiitos. Tambellini ajaa saman asian Burrowsin tuuraajana ja on tietyllä tavalla jopa sopivampi. Hän ei ole tosin yhtä räjähtävä kuin Grabner, mutta hän on parempi puolustuspelissä, ainakin yrittää taklata ja tekee kiekottomana isommalla säteellä töitä. Lisäksi mikä tärkeintä, hän elää unelmaansa ja hän näyttää sen.

Minulla on usko siihen, että Kesler sai Grabnerin näyttämään tasoa paremmalta pelaajalta viime kaudella. Grabner sai paikan keskittyä käyttämään nopeuttaan ja hyökkäysvoimaansa, kun vierellä oli NHL:n paras puolustava hyökkääjä. Grabnerin puutteet näkyivät ehkä sitten tällä kaudella Floridassa paremmin kun hänen tukenaan ei ollut Keslerin tasoista keskushyökkääjää.

 

[nuck]

Morrisonin tilanteesta olin yllättynyt, sillä kyllä hänen olisi pitänyt pelillisesti mahtua ryhmään - etenkin kun puhuttiin nelosketjun sentterin paikasta. Hän pelasi hyviä harjoituspelejä ja hän olisi tuonut kokemuksellaan johtajuutta tullessaan. Vaikea sanoa mistä johtuu, että hän ei sopimusta saanut, mutta voisikohan tuossa olla kyse ihan puhtaasti hinnasta? Jossakin toisessa joukkueessa Morrison saattaisi olla jopa kakkossentteri, joten hänelle hyvät näytöt saattoivat toimia.

Morrison menee sitten Luoteisen divisioonan kilpailijaan Calgaryyn. Siellä lieneekin isompi rooli tarjolla, joten asetelma sopii hänelle paremmin. Hinta on 750.000, joten tuo pistää ihmetyttämään näin valaslasien takaa. Vancouverillakin kun olisi ollut varaa maksaa tuon verran. Olikohan tässä nyt sitten kyse pelaajan halusta isompaan rooliin vai siitä, että Vigneault halusi saada "ranskiksen" nelosen keskelle? Alex Bolduc nimittäin ottaa paikan Vancouverin nelosketjun keskeltä.

Ymmärrän tuon tavallaan, sillä Bolduc pelasi viime kaudella hyviä pelejä nelosen keskellä ennen tappeluaan (ja loukkaantumistaan) puolta isompaa Scottia vastaan. Hän on puhdas puolustava sentteri ja on tehnyt sitä työtä Moosessakin viime kaudet hyvin. Nyt Canucks antaa omalle projektilleen kunnon näyttöpaikan, eikä tuota ratkaisua siinä mielessä voi pitää huonona. Farmin tehtävä täyttyy tässä kuviossa siten kuin sen pitäisi. Mutta silti... Morrison olisi ollut saatavilla melkein samaan rahaan ja kyllähän Mo ainakin selvästi isomman nimen pelaaja on kuin Bolduc.

Vigneault sanoi Bolducista seuraavaa:

We saw an improvement every day in different things we want to see," Vigneault said Sunday.

"It means you have a coachable player who can grasp what you're trying to teach him. He has always had that determination and speed. It was just a matter of processing the game at each level and he showed us he deserves the opportunity to start on this team."

Joukkueen läheltä kerrotaan lisäksi, että Raffi Torres aloittaa ilmeisesti kauden Keslerin ketjussa - alkukaudesta sivussa olevaa Burrowsia tuuraten. Näin ollen pari paikkaa hyökkäyksessä on jo melkein varmoja kauden avaukseen (lihavoidut nähdäkseni niitä varmoja paikkoja):

Sedin - Sedin - Samuelsson
Raymond - Kesler - Torres
Tambellini? - Malhotra - Hansen
Glass - Bolduc - Schaefer? / Desbiens? / Rypien (kun palaa loukkaantumisen jälkeen kentille)?

(edit) Tai mahdollisesti:

Sedin - Sedin - Samuelsson
Raymond - Kesler - Torres
Schaefer - Malhotra - Hansen
Glass - Bolduc - Desbiens/Rypien

 

[nuck]

Aika pommi: Erinomaisesti harjoituspeleissä esiintynyt Hamhuis saa lapsenvahdin roolin.

Keith Ballard toipuu leikkauksesta, eikä ole vielä täydessä iskusssa, joten hän saa alkuun pienempää ja helpompaa vastuuta kolmosparissa Albertsin kanssa. Kakkosparissa nähdään sitten Edler ja Ehrhoff.

HF:lla pari fania ovat tilastoineet Bieksaa viimeisten kausien aikana tällä sivulla, eivätkä nuo kovin mairittelevilta näytä. Jokainen tilasto (jopa ylivoimatilasto) osoittaa, että Bieksan kanssa joukkue on huonompi kuin ilman, ja nyt hän saa ykkösparin paikan Stanley Cupia hakevassa seurassa. Saunakaveruus valmennuksen kanssa auttaa.

Bieksa menisi vielä minun papereissa (kun ei parempaakaan vaihtoehtoa ole Salon loukkaantumisen vuoksi) kun hän pelaisi helppoja minuutteja kolmosparissa ja tukisi ylivoimaa kakkosparissa. Mutta tuo, että joukkueen selvästi riskialtein pakki laitetaan ykköspariin pelaamaan vastustajan kärkihyökkääjiä vastaan.. se on huono vitsi, mutta valitettavan totta.

 

[Bosco]

Bob MacKenzien mukaan Shane O'Brien on treidattu Nashvilleen vaihdossa Ryan Parentiin ja Parent on samantien laitettu waiversiin.

Dan Gendur matkasi O'Brienin mukana Nashvilleen ja Jonas Andersson tuli Parentin mukana Vancouveriin tai paremminkin Manitobaan.