Vancouver Canucks (1) - Nashville Predators (5), Playoff 2011, Western 2nd round

[nuck]

Olettaen, että noilla ketjuilla mennään...

Kuten jo viime pelin jälkeen sanoin, itse en olisi nyt lähtenyt rikkomaan tuota meidän parasta aluettamme Kesler-Burrows -kaksikkoa. Toki Sedinit kaipaavat tuohon ketjuun jonkun toisen kuin täysin pihalla olevan Samuelssonin, mutta ei mielestäni tuon Kesler-Burrows -kaksikon rikkomisen kautta.

Olisin antanut tähän väliin näyttömahdollisuuden Tambellinille, jolla riittäisi ainakin tuoreita jalkoja. Ei Sedinit viime pelissäkään hyötyneet millään lailla Samuelssonista, joten jos tuo Tamby-kortti ei olisi osunut, niin tulos olisi ollut ihan sama kuin viimeksi. Paikkoja olisi tullut luultavasti pariin maaliin ja taas olisi riippunut vain heistä, miten ne osataan käyttää.

Muuten Samuelssonin paikka nelosessa on täysin ansaittu ja samoin olisin ottanut Hodgsonin kehiin, vaikka Canucksin nelonen viime pelissä veikin nelosketjujen vertailun: Canucksin nelonen pelasi seitsemän yhteensä 11 vaihdostaan Predsin nelosta vastaan ja vei kuutena noista seitsemästä vaihdoista pelin hyökkäyspäähän.

Pitää nyt toivoa, että tuo uusvanha ykkönen osuisi maaliin ja Kesler riittäisi yksin hinaamaan sitten tuota kakkosta. Voivathan nuo muutokset osuakin. Heräsihän Vancouver Chicago-sarjassakin peleihin ketjumuutosten jälkeen (kun Kesler-Burrows koottiin yhteen), joten mahdollisuudet samaan ovat olemassa vaikka nyt muutokset eivät sitten kakkosta palvelleetkaan.

Pari linkkiä:

- Bob MacKenzie kirjoittaa Ryan Keslerista.

- Sarja jatkunee tiukkana puolustustaistona.

Vancouver Provincen Jason Botchford kirjoittaa Sedineistä.

 

[Mr. Smith]

Kuten jo viime pelin jälkeen sanoin, itse en olisi nyt lähtenyt rikkomaan tuota meidän parasta aluettamme Kesler-Burrows -kaksikkoa. Toki Sedinit kaipaavat tuohon ketjuun jonkun toisen kuin täysin pihalla olevan Samuelssonin, mutta ei mielestäni tuon Kesler-Burrows -kaksikon rikkomisen kautta.

Olisin antanut tähän väliin näyttömahdollisuuden Tambellinille, jolla riittäisi ainakin tuoreita jalkoja.

Sama vika täällä. Samuelssonin siirto neloseen on ihan hyvä liike, mutta että Kesler - Burrows hajotetaan... Sedinien ketjuun olisi tosiaan voinut kokeilla Tambellinia tai vaikkapa Higginsiä. Higginsin siirto ykköseen olisi ollut vielä helppo toteuttaa, kun taas Tambellinin tieltä olisi jouduttu siirtämään joku katsomoon. Ja kun Oreskovich jo sinne katsomoon olisi siirtymässä niin Glassin siirtoa hivenen epäilen, joten olisi Samuelsson tulilinjalle ellei Hodgson jäisi katsomoon.

Mutta katsotaan kuinka ketjut nyt sitten toimivat ja elleivät toimi niin kuinka nopeasti siihen sitten reagoidaan. Toivotaan kumminkin parasta ja kyllähän nuo ketjut nyt mahdollistaisivat tasaisemman peluutuksen.

 

[nuck]

Tässä kun on puhuttu Sedinien ja Keslerin maalittomuuksista, niin yksi asia minkä pitäisi myös parantua, olisi pakkien tuki hyökkäykselle maalien kautta. Etenkin tässä sarjassa, jossa Predators pelaa hyökkääjät ykkössektorilta hyvin kiinni, pakkien tuki kauempaa olisi tärkeää.

Vancouverin puolustajat tekivät runkosarjassa NHL:n toiseksi eniten maaleja (43 maalia, Atlantalla oli 44 maalia), vaikka he menettivät loukkaantumisiin top6-osaston osalta 140 peliä. Nyt he ovat tehneet yhden maalin viidessä viime pelissä.

Ja sitten kun tuota on toivottu, tulee valmennusjohto, ottaa yhden parhaiten liikkuvista puolustajista Keith Ballardin sivuun ja istuttaa kolmospariin kaksikon Rome-Alberts... Toki tuo kolmospari on fyysinen ja he keskittyvät pelkkään peruspelaamiseen, mutta liikkuvuus heikkenee samalla tuolla siirrolla aika paljon.

Tuosta siirrosta jää kaksi kysymystä;

- Tehdäänkö tuo muutos sen viime pelin ratkaisevan maalin vuoksi, jossa Ballard yritti blokata vetoa ja samalla peitti ehkä osittain Luongon näkyvyyttä?

Vai

- Onko Ballard loukkaantunut?

TSN:n mukaan Canucks lähtee tähän peliin seuraavalla kokoonpanolla:

D. Sedin - H. Sedin - Burrows
Higgins - Kesler - Raymond
Torres - Lapierre - Hansen
Glass - Hodgson - Samuelsson

Hamhuis - Bieksa
Edler - Erhoff
Alberts - Rome

Luongo

Edit: "Boldattuina" kokoonpanomuutokset edelliseen peliin.

 

[Mr. Smith]

- Onko Ballard loukkaantunut?

Tämä on ollut veikkaus vähän koko kauden ajan, kun Ballard ei ole luottamusta saanut valmennukselta sitten millään. Vain harvassa pelissä Ballard on saanut noita edes lähelle 20-minuutin peliaikoja, kun aiemmin hän oli joukkueensa eniten pelaavia pakkeja 22-23 minuutin keskimääräisillä peliajoilla.

Ballardin vastuu playoffeissa on jopa vähentynyt runkosarjasta ja nyt mennään tuossa 10 minuutin peliajoilla. Vaikka Ballard tosiaan toisi luisteluvoimaa ja kovia niittejäkin kentälle.

Ballardin saamaan vastuuseen peilaten Ballardin hankinta kesällä oli erikoinen veto. Varsinkin kun loukkaantumisia on tullut pakistoon varsin paljon, mutta silti vapaana olleen peliajan on saanut ennemmin joku muu (Rome, Tanev). Mutta ehkäpä näihinkin selko tulee kauden jälkeen. Ellei niin meillä on pirun kallis, reilun 4 millin, kutospakki.

 

[nuck]

Ballardin vastuu playoffeissa on jopa vähentynyt runkosarjasta ja nyt mennään tuossa 10 minuutin peliajoilla. Vaikka Ballard tosiaan toisi luisteluvoimaa ja kovia niittejäkin kentälle.

Ja tosiaan, otteet ovat olleet hyviä mutta vastuuta en vain tule. Toki Ballard on pelaaja, jonka pelityylistä voi olla montaa mieltä. Hän on tuolla alakerrassa ennen kaikkea rohkea puolustaja, jonka pelissä yhdistyy hyvä liike, kovat taklaukset ja erittäin kova kaksinkamppailupelaaminen, mutta samalla myös noiden kääntöpuolina mahdolliset riskit.

Nashvillea vastaan Ballard on tehnyt pienellä jääajalla esimerkiksi seuraavat asiat:

- Taklannut Jordin Tootoon komealla lonkkataklauksella. Tuomarit antoivat tuosta kakkosen, vaikkei se ollut jäähyn arvoinen taklaus. Tuossa kostautui tuo Ballardin halu taklauksiin ja moni muu puolustaja olisi pelannut tuon tilanteen mailalla tai pehmeämmin taklaamalla.

- Ottanut samassa pelissä omassa päässä kakkosen, kun kävi tuota kaksinkamppailupeliään Kostitsynia vastaan ja hänen mailansa jäi Kostitsynin jalkoihin. Tuo jäähy oli seurausta huonosta tuurista, mutta myös tuosta monia muita kovemmasta kovasta halusta päästä vastustajan iholle vääntämään.

- Noussut pari kertaa hienosti hyökkäyksiin mukaan tuolla hyvällä liikkeellään. Ehkä näyttävin noista nousuista oli ensimmäisen pelin ensimmäisen erän loppupuolikkaan nousu, jolloin Ballard laukoi sinisen jälkeen pari kertaa ja kävi siinä samalla jyräämässä Ryan Suterin nurin. Tuo oli yksi esimerkki tuosta hänen rohkeasta pelistä.

- Yrittänyt blokata tuossa toisessa pelissä tuota ratkaisevaa maalia heittäytymällä jäihin näin jälkikäteen ajatellen turhaan (tuo heittäytyminen saattoi häiritä Luongoa). Tarkoitus oli hyvä ja osoitus pelirohkeudesta, mutta ehkä tuon tilanteen olisi voinut pelata järkevämminkin.

Nuo neljä asiaa kertovat Ballardin pelistä jotain isossakin kuvassa. Hän on ollut tässä sarjassa pienellä peliajalla näkyvä puolustaja kuten yleensä muutenkin. Itse pidän tuosta hänen tyylistään kovana kaksinkamppailijana ja rohkeana pakkina, mutta koska tuolla pelityylillä on myös kääntöpuolensa, tuo asia voi jakaa mielipiteitä.

Vancouverin kaksi ensimmäistä pakkiparia on lyöty näiden toimivuuden vuoksi vähän kuin lukkoon, joten Ballardin paikkana on olla tuossa kolmosparissa. Valmennus ilmeisesti pitää puolestaan siellä enemmän puolustajista, jotka pelaavat enemmän sitä peruspeliä, jolla ei tehdä isoja liikkeitä eteenpäin, mutta jolla ei myöskään vahingoiteta joukkuetta ehkä samalla riskillä kuin tuolla Ballardin pelityylillä(?).

Kokonaisuutena Ballardin kausi on ollut rikkonainen. Kesällä tehty leikkaus jätti kesäharjoittelun vajaaksi ja heti kauden alussa tuli siihen päälle vielä aivotärähdys, joten hänen alkunsa kauteen oli todella huono. Kevätkaudella Ballard joutui jättämään puolestaan useampia pelejä väliin polvivamman vuoksi, joten se teki kauden loppupuolikkaastakin hankalan.

Uskon, että Ballard olisi ehjän kauden pelatessaan arvokas top4-puolustaja jatkossa, mutta syvyyspakkina hänen ominaisuutensa eivät ole ilmeisesti valmennusjohtoa täysin tyydyttäviä. Kuitenkin, kun verrataan Ballardin ominaisuuksia esimerkiksi Romen vastaaviin, niin ei minulla ole ainakaan kahta sanaa, kumman ottaisin tässä tilanteessa peliin. Ja minä sentään pidän Romea eritttäin hyvänä syvyyspakkina.

TSN: Canucks Salo a game-time decision for game 3

Salon paluu olisi iso juttu tuolle kolmosparille.

 

[nuck]

Tässä on muuten vielä se edellisen pelin ratkaissut toisen jatkoajan maali (youtube-versio)

Kun tuossa tuli aikaisemmin kritisoitua Ballardia tuosta osumasta, niin toisaalta hän pelasi tuon tilanteen ihan oikein peittämällä syötön maalin eteen ja peittämällä myös matalan laukauksen vaihtoehdon. Ennemminkin tuossa maalissa toisen puolen Rome lähti suoraan aloituksesta liian ahnaasti painostamaan siniviivaa, eikä hyökkääjätkään tuossa loistaneet: Kesler hävisi aloituksen, oikean puolen laituri Burrows oli ties missä miehensä hukanneena ja Raymond ei tehnyt mitään. Luongokin jätti tuossa ylös liikaa tilaa.

 

[thego]

Kuten jo viime pelin jälkeen sanoin, itse en olisi nyt lähtenyt rikkomaan tuota meidän parasta aluettamme Kesler-Burrows -kaksikkoa. Toki Sedinit kaipaavat tuohon ketjuun jonkun toisen kuin täysin pihalla olevan Samuelssonin, mutta ei mielestäni tuon Kesler-Burrows -kaksikon rikkomisen kautta.

Itse olisin ehkä kotipeleihin odottanu tätä ketjua, en vieraisiin. Ainakin Game2:ssa Trotzi pyrki koko ajan heittämään SuterWeberiä Sedinejä vastaan kun taas Vigneault pyrki päinvastaiseen peluutukseen. Nyt kun mennään Nashvillen kotiluolaan niin Sedinit saa takuuvarmasti lähes kaiken huomion ja sieltä takaa on sitten "huononettu" vain kakkosketjua. Tulipahan nyt vitun tyhmästi kirjoitettua tämäkin asia, mutta toivottavasti ymmärsitte. Enkä siis tosiaankaan pidä tota meidän ykköspakkiparia mitenkään jumalaisen täydellisenä, mutta uskon kuitenkin tuon ykkösketjun pysyvän meidän kotipeleissä vielä paremmin kurissa mitä kahdessa ensimmäisessä kohtaamisessa. Ei teil ois ollu heittää Sedinien rinnalle jotain vahvaa rouhijaa joka ois ehkä tehny niitä likaisia maaleja Sedinien ripareista?

Ja sitten kun tuota on toivottu, tulee valmennusjohto, ottaa yhden parhaiten liikkuvista puolustajista Keith Ballardin sivuun ja istuttaa kolmospariin kaksikon Rome-Alberts... Toki tuo kolmospari on fyysinen ja he keskittyvät pelkkään peruspelaamiseen, mutta liikkuvuus heikkenee samalla tuolla siirrolla aika paljon.

Ihmettelen kyllä kovasti. Mulle Ballard jäi ainoastaan positiivisesti mieleen näistä kahdesta pelistä. Ja kuten mainitsit niin yks avain Nashvillen viisikkopuolustukseen murtamiseen voisi olla puolustajien tuki. Kyllähän meilläkin olisi tilanne vähän eri ilman erään Suterin nousuja hyökkäykseen sopivilla hetkillä ja onhan noita pyörityksiä muutenkin saatu aikaseksi kun pakit ovat rohkeasti lähteneet tukemaan hyökkääjiä esim. kulmavääntöihin.

 

[nuck]

Ei teil ois ollu heittää Sedinien rinnalle jotain vahvaa rouhijaa joka ois ehkä tehny niitä likaisia maaleja Sedinien ripareista?

Burrows on kyllä juuri tuossa maalinedushommassa laitureista selvästi paras, vaikka ei mikään iso pelaaja olekaan. Hän on sitkeä, rohkea ja nopea mailasta ja hän osaa olla usein oikeassa paikassa. Mutta Burrowsin jälkeen tuleekin sitten pudotusta laiturien osalla. Jos käydään vähän noita meidän laitureita läpi, niin:

- Chris Higginsilla on uralta kolmekin päälle 20 maalin kautta, mutta noistakin on jo aikaa. Higgins on ollut näissä playoffeissa mielestäni melko pirteä ja tehnyt kaksi voittomaalia, mutta hänkään ei ole ollut Kaksosten ketjussa pelatessa omillaan. Higgins on kuitenkin myös melko hyvä väännöissä (esimerkiksi riistot/menetykset hyvät 6-1 ja hienosti 26 taklausta), joten hän voisi olla ehkä jatkossakin kokeiltava pelaaja tuossa paikassa.

- Detroitissa Stanley Cupin makuun päässyt Mikael Samuelsson on kokenut ja yllättävänkin voimakas, mutta ei pelaa voimahyökkääjän peliä. Hän oli viime kaudella erittäin hyvä playoffeissa (12 peliä, 8+7=15 pistettä) ja odotuksia paremmasta keväästä runkosarjaan nähden oli nytkin, mutta hän on tällä hetkellä koko joukkueen ylivoimaisesti suurin floppaaja. En tiedä onko hän loukkaantunut, mutta hän ei ole hyödyttänyt joukkuetta mitenkään. Ei sovi näillä näytöillä mihinkään, mutta pelaa nyt sitten tuolla nelosessa. Toivottavasti ei pilaa tulokas Hodgsonin peliä.

- Raffi Torres on tehnyt parhaimmillaan 27 maalia kaudessa, mutta siitä on jo aikaa. Tällä kaudella tuli 14 maalia runkosarjassa. Hän on pelannut näissä playoffeissa vähän aikaa Sedinien kanssa, mutta ei ole toistaiseksi onnistunut. Torres on voimakas, kova taklaaja ja röyhkeäkin, mutta hän ei osaa hakeutua paikkoihin lähellekään yhtä hyvin kuin Burrows. Mahdollisesti kuitenkin kokeiltava pelaaja tuossa paikassa jatkossa.

- Jannik Hansen on Burrowsin tavoin sitkeä maalineduspelaaja. Hänellä on myös kunnioitettava työmoraali ja hyvä puolustuskäsitys. Häntä on myös peluutettu joitakin vaihtoja tuossa Kaksosten ketjussa näissä playoffeissa. Nopea tanskalainen on erinomainen kolmosketjun hyökkääjä, mutta maalinteko ei ole hänen paras puolensa. Ei siis sovi mielestäni tuohon paikkaan jos ja kun tavoitteena on maalinteko.

- Mason Raymond on erittäin nopea ja hyvä kuskaamaan kiekkoa, mutta hän luo paikkansa yksipuolisesti jaloilla ja liikkeellä irtautumalla puolustajista. Hänellä ei ole mitenkään kovin nopeita käsiä eikä hän ole maalin edessä omillaan. Tuhlaa paikkoja. Hän sopii Keslerin ketjuun, kun siinä on kaksi nopeaa pelaajaa yhdessä, mutta en näkisi vaihtoehtona Sedinien kanssa.

- Victor Oreskovich on iso, nopea, voimakas ja fyysinen. Maalintekijänä hän ei ole kuitenkaan edes keskinkertainen, vaikka teki noin 30 maalia OHL:ssa pari kautta sitten. Hyvänä joukkuepelaajana tunnettu taistelija Tanner Glass menee Oreon kanssa samaan muottiin. Kummallakaan ei ole käyttöä Kaksosten ketjussa.

- Jeff Tambellini olisi voinut olla kokeiltava pelaaja tuossa paikassa. Tambellini on AHL:ssa noin 40 maalin pelaaja ja hän ei aristele maalin edessä pienestä koostaan huolimatta. NHL:ssä ei ole tosin tullut toistaiseksi kuin yhdeksän maalia parhaalla (tällä) kaudella, mutta hänellä voisi olla lahjoja parempaankin jos saisi hyvän hyökkäävän roolin.

Eli noista Kaksosten ketjuun ehkä parhaiten sopivia laitureita olisivat Burrowsin lisäksi mielestäni Samuelsson, Higgins ja mahdollisesti Torres sekä Tambellini. Samuelsson on unessa/loukkaantunut(?) ja Tambellini ei ole puolestaan pelannut vielä playoffeissa. Torres ja Higgins (kuten myös Hansen) ovat saaneet vaihtoja playoffeissa Kaksosten kanssa, mutta kumpikaan ei onnistunut niillä kerroilla.

Vancouverista kyllä puuttuu sellainen selkeä hyvä voimalaituri tuolta kahdesta ensimmäisestä ketjusta. Paperilla neljä parasta laituria ovat Daniel Sedin, Burrows, Raymond ja Samuelsson ja he ovat joko vähän pieniä tehokkaimpaan taklauspeliin (Burrows) tai sitten vähän haluttomia/kyvyttömiä taklauspeliin (Daniel Sedin, Samuelsson, Raymond). Tuo on melko nopea ja maalintekoon kykenevä ryhmä kokonaisuutena jos jokainen pelaa lahjoillaan, mutta fyysisesti tuo osasto ei ole pätkääkään pelottava.

Joukkueessahan on kokeiltu Bertuzzin jälkeen muun muassa Taylor Pyattia, Steve Bernieria ja nyt Torres'ta (hänet tosin hankittiin alunperinkin lähinnä Malhotran kaveriksi), mutta kukaan ei ole noussut esiin siten kuin olisi toivonut. Sanon tämän vielä kerran, että joku Andrew Laddin kaltainen iso ja voimakas hyökkääjä voisi olla erittäin osuva palanen tuonne laitaan. Ja jos Laddia ei Atlantasta saataisi, niin joku Troy Brouwer'kin voisi olla kokeiltava laituri.

Ihmettelen kyllä kovasti. Mulle Ballard jäi ainoastaan positiivisesti mieleen näistä kahdesta pelistä. Ja kuten mainitsit niin yks avain Nashvillen viisikkopuolustukseen murtamiseen voisi olla puolustajien tuki. Kyllähän meilläkin olisi tilanne vähän eri ilman erään Suterin nousuja hyökkäykseen sopivilla hetkillä ja onhan noita pyörityksiä muutenkin saatu aikaseksi kun pakit ovat rohkeasti lähteneet tukemaan hyökkääjiä esim. kulmavääntöihin.

Ballard oli kyllä hyvä ja peliaikaan nähden näkyvä, joten tuo tosiaan ihmetyttää, vaikka tuossa on se toinenkin puoli josta kirjoitin. Nyt kuitenkin odotetaan ja toivotaan täällä päässä puolestaan Ehrhoffin, Edlerin ja Bieksan hyökkäysvastuiden kasvua entisestään. Etenkin jos (ja kun) kolmosparissa pelaavat tosiaan herrat Alberts-Rome kuten odotetaan (ilman Salon mahdollista paluuta).

Edler ja Ehrhoff olivat runkosarjassa noin 50 pisteen pakkeja (Edler tosin kärsi loukkaantumisista, mutta jos katsotaan piste/peli -tilastoa), joten taitoja kyllä löytyisi nykyistä parempaan juuri hyökkäyspäässä. Se yksilöiden nousu vaatisi kuitenkin sitä, että Canucks onnistuisi ensin joukkueena paremmin tekemään niitä tehoja. Nyt kun Nashville pelaa erittäin hyvin tuota joukkuepeliään ja Rinne varmistaa hienosti loput, niin yksilöiden nousu esiin on kovin hankalaa.

 

[thego]

- Raffi Torres on tehnyt parhaimmillaan 27 maalia kaudessa, mutta siitä on jo aikaa. Tällä kaudella tuli 14 maalia runkosarjassa. Hän on pelannut näissä playoffeissa vähän aikaa Sedinien kanssa, mutta ei ole toistaiseksi onnistunut.

Torres mulla itelläki kävi mieleswsä, mutta sitten tajusin mun mielikuvan Torresista olevan sieltä Edmontonin ajoilta :D Toisaalta jos Sedinit on iskeny 0+0 tässä sarjassa niin ei kait siinä mitään häviäkään vaikka ihan riskillä sinne jotain ukkoa kokeileekin? Onhan tässä sarjassa jo nähty Sedineiltä ihan hyvää pyöritystä ja kuvioita, mutta se maali vaan edelleen puuttuu.

Tom Callahan muuten heittää blogissaan ihan hyvän näkökulman tähän sarjaan:

"The point is while both teams would obviously like to score more, Nashville has seen this from the Canucks before and found ways to win. I think the pressure can only mount on Vancouver, a team known for scoring in the regular season. Look at it this way: if name guys like the Sedin twins and Ryan Kesler continue to not put up points, that’s exactly where the media focus goes. Nashville scores once or twice a game? Great! Who was it this time? There’s no one player to point fingers at and say “you’re not producing”… at least on a national stage."

Ylipäätään joukkueesta jotenkin henkii sellainen yhtenäisyys eikä ole mitään yksittäisiä tähtiä joita nostaa esiin. No toki Rinne on sellainen, mutta puhutaan nyt siitä toisesta puolesta joukkuetta. Onhan tässä joukkueessa se tietynlainen runko ollut jo pitkään kasassa ja paljon on omia varauksia yms. Jotenkin sellainen henki nyt päällä et jos tää sarja viedään niin taivas on rajana. Ihan mitä vaan voi tapahtua. Tätä ei kannate ottaa ylimielisyytenä, kyllä täällä jalat maassa mennään, mutta joukkueen potentiaali pitäisi jo pikkuhiljaa alkaa olla kaikkien muidenkin kuin Nashvillen kannattajien tiedossa.

 

[Ralph]

Paljon puhutulle Ryan Keslerin maalittomalle putkelle saatiin vihdoin stoppi. Kaksi maalia ja syöttöpiste päälle Game Threessä, jonka Vancouver jatkoajalla voitti. Itse maalit eivät olleet mitään Keslerin taidonnäytteitä vaan maskimiehin hommia. Ensimmäisen Ehrhoff tarjoili Rinteen selän takaa yksin maalilla olleelle Keslerille ja toisen Kesler ilmeisesti ohjasi jatkoajalla.

Olenko väärässä, vai palasiko Vancouver pelissä takaisin edellisiin ketjukoostumuksiin? Samuelssn takaisin Sedinien rinnalle ja Burrows Keslerin johtaman vitjaan.

Ja kun Keslerin maalittomuudelle saatiin loppu, voidaan aloittaa sitten Mason Raymondista. Hänkin on ilman maalia pudotuspeleissä.

 

[Moustache Dave #44]

Olenko väärässä, vai palasiko Vancouver pelissä takaisin edellisiin ketjukoostumuksiin? Samuelssn takaisin Sedinien rinnalle ja Burrows Keslerin johtaman vitjaan.

Jos katsoit vain jonkin Canucks alivoiman ja sen jälkeisen vaihdon, niin olet oikeassa, mutta muuten väärässä. Eli Kesler – Burrows pelasivat parina alivoimaa, ja alivoimien jälkeiset vaihdot Samuelsson veti Sedinien kanssa, kun Burrows huilasi. Periaatteessa Canucks pelasi kuitenkin ihan noilla ennakkoon puhutuilla ketjuilla, eikä Kesler – Burrows paria 5 vs. 5 tilanteissa taidettu käyttää. Samuelsson toki kävi varmaan kaikissa kentissä kokeilemassa jossain vaiheessa, joten tuo saattaa sekoittaa.

 

[Mr. Smith]

Taas Vancouver meinasi onnistua härsimään voiton kolmannen erän lopussa, mutta tällä kertaa voitto saatiin puristettua jatkoajalla. Itse olin valmis laittamaan tuon tasoituksen Albertsin piikkiin surkean maalia edeltävän vaihkon takia ja maalissa Ehrhoff - Alberts parin sekoilun vuoksi. Pitää varmaan katsoa tilanne uudestaan ennenkuin tuomitsee Albertsin.

Pakisto vastasi huutoon ja aiemmin mainitut Ehrhoff ja Edler keräsivät yhteensä kolme syöttöpistettä ja olivat järjestelemässä vahvasti kaikkia maaleja. Vaikka toi voittomaali tuli ylivoimalla Samuelssonin viivapelin ansiosta niin silti ottaisin Samuelssonin helvettiin sieltä viivasta ja Edler - Ehrhoff pari viivaan.

Kesler on kyllä ollut omasta mielestä tämän sarjan selkeä MVP ja seuraavana tulee sitten kummankin maalivahdit. Keslerillä on kyllä huikea tahto voittaa ja tekee aivan kaiken voiton eteen. Tätä pitäisi vähän saada tarttumaan myös Sedineihin.

Nashville kyllä taistelee hienosti, mutta tehot vähän puuttuvat sieltäkin ja varsinkin ylivoimalla tekeminen on vaisua. Toki voi se johtua myös Vancouverin loistavasta alivoimastakin. Weber - Suter pari on kyllä loistava, mutta näiden jälkeen taso tippuu selkeästi ja tähän pitää Vancouverin pitää iskeä jatkossakin.

 

[nuck]

Mielestäni parempi joukkue voitti sarjan kolmannenkin pelin, kuten kaksi ensimmäistäkin.

Vancouver vei pelin alkua aika hyvin ja olikohan 10 minuutin kohdalla laukaukset 10-1 Canucksille. Hansenin tolppakutia lähemmäksi Vancouver ei kuitenkaan erän alussa päässyt. Smithsonin jäähy erän puolivälissä käänsi kuitenkin erää ja tällä kerralla vastoin odotuksia niin päin, että Vancouver hölmöili ylivoimallaan omassa päässä ja Nashville pääsi tekemään 1-0 johdon vahvaa sarjaa pelaavan David Legwandin toimesta.

Maaliin teki hienon esityön puolustaja Suter, joka on ollut erittäin hyvä sarjan kaikissa peleissä toistaiseksi. Olen aina pitänyt häntä hyvänä pakkina, mutta nämä pelit ovat lisänneet minun arvostusta paljon entisestään. Suteria ei kovin usein huomaa kentällä, mutta hän tekee jatkuvasti oikeita asioita puolustuksessa ja nousee hyökkäyksiin oikeisiin paikkoihin mukaan. Mielestäni hän on ollut sarjan paras pakki tähän mennessä, vaikka Norris Trophy -ehdokas Weber pelaa myös erinomaista kiekkoa.

Erän puoliväliin mennessä menneen käsikirjoituksen mukaan tuo Legwandin maali oli kylmä suihku Vancouverille ja se sai puolestaan Nashvilleen kotiyleisön edessä lisää virtaa. Luongo joutuikin ensimmäisen erän jälkimmäisellä puolikkaalla kunnolla töihin ja pelasti muun muassa Steve Sullivanin läpiajon. Predators piti sen sijaan ykkössektorinsa hyvin kasassa ja Vancouver sai laukauksensa vain kulmista.

Canucksin kannalta ensimmäisen erän loppu toi kuitenkin helpotusta toisen erän alkuun, kun Smithson hölmöili itsensä turhasta paikasta kakkoselle Luongoa maskiin huitomalla. Vancouver aloitti toisen erän tuon jäähyn vuoksi ylivoimalla ja sarjan paras hyökkääjä Ryan Kesler pääsi tekemään Sedinien ja Christian Ehrhoffin hyvästä esityöstä tasoituksen. Maali oli playoffien ensimmäinen Keslerille, joten tuota osumaa oli todella kaivattu Canucks-leirissä. En mene ennustamaan vielä mitään varmaksi, mutta saattaa olla, että Smithsonin jäähyllä tulee olemaan sarjassa yllättävän iso merkitys jatkossa.

Toisessa erässä Vancouver ei antanut Nashvillelle tuon KesLordin maalin jälkeen pitkään aikaan enää mitään. Legwand pääsi tosin laukomaan ykkössektorilta erän kolmannella minuutilla, mutta sen jälkeen Luongo joutui puuttumaan peliin vasta erän 18. minuutilla kun Hörnqvist laukoi siniseltä. Canucks sai erässä kaksi kakkosta Nashvillen yhtä vastaan ja erän aivan lopussa Preds sai pari vetoa Fransonilta ja Legwandilta, mutta muuten koko toinen erä oli Vancouverin. Kahden erän jälkeen pelissä mentiin kuitenkin erätauolle tasatilanteessa.

Kolmannen erän alussa Canucks tappoi Nashvillen ylivoiman helposti ja teki johtomaalin jälleen hyvän pelin pelanneen Chris Higginsin toimesta erän neljännellä minuutilla. Maaliin teki vahvaa esityötä jälleen Rinteen maalille mennyt Kesler. Maalin jälkeen nähtiin sarjan toisen pelin toisinto, eli Canucksin kiekonhallinta muuttui enemmän rikkovaksi ja kovaa luistellut Predators sai tasoituksen.

Tällä kerralla tasoitusmaali (Joel Ward) ei mennyt meidän kannalta harmittavasti melkein pelin viimeiselle minuutille, vaan erää jäi vielä jäljelle kuutisen minuuttia. Maalin jälkeen Vancouver sai luotua jälleen ykkössektorille pari paikkaa, mutta lisäosumia ei varsinaisella peliajalla enää nähty ja jälleen pelissä mentiin jatkoille. Vancouver vei varsinaisella peliajalla peliä mielestäni enemmän, mistä kertoivat myös Canucksille varsinaisella peliajalla menneet laukaukset 40-26, mutta Rinne pelasi jälleen hyvin Nashville pystyi jälleen myös käyttämään hyvin paikkansa.

Jatkoajalla joukkueet vaikuttivat alkuun hermostuneilta, sillä syöttövirheitä nähtiin kummankin puolelta ihmeellisen paljon tähän sarjaan ja paikat tulivat lähinnä näiden seurauksena. Vancouverilla oli pari vetoa enemmän erän puoliväliin mennessä, kun Weber sai helpohkon jäähyn kamppailtuaan Keslerin kanssa Nashvillen päässä. Jäähyä seuranneella ylivoimalla Samuelsson pelasi matalan laukauksen maalin eteen Keslerille, joka ohjasi kiekon Rinteen haaroista sisään. Sarjan paras hyökkääjä avasi kerralla maalitilinsä siis kahdella osumalla, joista toinen oli vielä kolmannen pelin voittomaali.

Ottelun jälkeen on käyty keskustelua tuosta Weberin saamasta jäähystä melkein enemmän kuin koko muusta pelistä ja ymmärrän Preds-fanien turhautumisen tilanteeseen. Weberin jäähy oli tuossa tilanteessa kieltämättä helpohko ja nyt se vielä sattui olemaan pelin kannalta kohtalokas. Toisaalta juuri sitä ennen Smithsonille olisi kuulunut mielestäni jäähy Bieksan jyräämisestä selvemmässä tilanteessa, enkä pitäisi minään ihmeenä jos tuo Weberin jäähy oli osittain seurausta sen tilanteen viheltämättä jättämisestä.

Sarjan tilanne on nyt kuitenkin Vancouverille 2-1, joten kotietu on otettu jälleen itselle. Sarjan peleistä on tullut niin tiukkoja kuin pystyi odottamaankin ja joka ilta kumpikin joukkueista saa tehdä ison työmäärän voittaakseen. Nashville on noussut jo kahdessa viime pelissä tasoihin kolmannen erän jälkimmäisellä puolikkaalla, joten luisteluvoimainen ja tasaisesti fyysinen joukkue on todella vaikea ja sitkeä ryhmä kaataa - ei hetken rauhaa kentällä missään tilanteessa. Joukkue isolla J:llä tuo mieleen vähän takavuosien Minnesotan vahvasti yhteen hiileen puhaltavana porukkana, joskin Nashville pelaa asteen aktiivisempaa hyökkäystä.

Vancouverilla on kuitenkin nähdäkseni tällä hetkellä sarjassa lievä kuskin paikka pelillisesti ja etenkin Keslerin maalitilin aukeaminen on joukkueelle tärkeä asia. Canucksilla on odotusten mukaan mielestäni hieman paremmat erikoistilanteet ja ne ovat tärkeitä näissä väännöissä. Rinne pystyy kuitenkin voittamaan pelejä lähes yksinkin, joten paikkojen määrä ei tule sarjaa välttämättä ratkaisemaan.

Pari viivaa:

- Molemmat maalivahdit pelasivat jälleen hyvän ottelun. Rinne on ollut jokaisessa pelissä tähdillä.

- Ryan Kesler on ollut jokaisessa kolmessa pelissä kentän paras hyökkääjä. Kolmannessa pelissä tuli viimein playoffien avausmaali ja kun hän pääsi maalin makuun, toinenkin osuma tuli samaan otteluun. Keslerin ilta: 25:26 peliaikaa, 2+1, kuusi vetoa, pari blokkia, aloitukset kotiin 54.2%:sti ja ansaittu ykköstähti.

- Vancouverin ketjumuutokset näyttivät toimivan. Playoffien kolmannen maalin tehnyt Higgins oli erittäin hyvä Keslerin ketjussa - hienoa peliä häneltä muutenkin joka ilta playoffeissa. Burrowsin ansiosta Kaksoset saivat puolestaan ketjuunsa pelaajan, jolla joukkue pystyi kääntämään karvauksista tilanteita hyökkäyspäässä itselle. Ja kolmonenkin Lapierre-Torres-Hansen onnistui. Jopa voittomaalin syöttäneestä ja viisi kutia ampuneesta Samuelssonista oli jälleen hyötyä joukkueelle. V tiesi ilmeisesti mitä teki.

- Vancouverin erikoistilanteet ovat tärkeässä asemassa juuri nyt: alivoima on kestänyt kaikki sarjan 12 Nashvillen saamaa ylivoimaa. Ylivoima on tehnyt nyt puolestaan kaksi maalia 10 ylivoimakerralla (20% ei ole mikään huippuluokan prosentti Canucksille, mutta selvästi kaveria parempi kuitenkin).

- Puolustuksessa Alberts pelasi mielestäni ihan hyvän pelin syvyyspakkina, vaikka oli jäällä 2-2 tasoituksessa: viisi taklausta 12 minuuttiin oli lisä fyysiselle puolelle. Vancouverin paras pakki tässä pelissä oli mielestäni Hamhuis.

- Suter, Weber, Rinne ja Legwand pelaavat Nashvillelta mielestäni todella hyvää sarjaa. Ward on ollut minusta puolestaan hyvä puolustussuuntaan ja hyvä hyökkäyspäässä maalin edessä. Joukkueen kolmonenkin on ollut muuten todella hyvä omassa roolissaan, mutta tässä kolmannessa pelissä ketjun pätevä aloittajasentteri Smithson otti pari turhaa jäähyä.

- Shane O'Brienilla on tuomareilta saatu "taklaa kädet korkealla, huido mailalla ja sido ilman jäähyjä -kortti". On suorastaan käsittämätöntä, miten hän ei ole vielä ollut kertaakaan sarjassa jäähyllä. Anaheimia vastaan hän sai seitsemän kakkosta ja tuota samaa rataa odottaisin noiden otteiden jälkeen nytkin, mutta onko NHL:ssä tullut voimaan joku yhden pelaajan jäähykiintiö näissä peleissä?

- Sedinit ovat edelleen ilman maaleja ja Henrik näyttää olevan kaiken lisäksi loukkaantunut (?). Tehopörssiin tuli tässä pelissä yhteensä -4, vaikka peli ei ollut tälläkään kerralla mitenkään huonoa: Heitä ei voi miinuksista syyttää tälläkään kertaa, Daniel laukoi jälleen kentän korkeimmat vetomäärät (7), Henrik voitti aloituksensa (16-14), he alustivat Keslerin playoffien avausmaalin yhdessä Ehrhoffin kanssa ja loivat jälleen pari paikkaa. Asiat eivät käänny heidän puolelle ja maali voisi vapauttaa heidänkin peliä.

 

[nuck]

Taas Vancouver meinasi onnistua härsimään voiton kolmannen erän lopussa, mutta tällä kertaa voitto saatiin puristettua jatkoajalla. Itse olin valmis laittamaan tuon tasoituksen Albertsin piikkiin surkean maalia edeltävän vaihkon takia ja maalissa Ehrhoff - Alberts parin sekoilun vuoksi. Pitää varmaan katsoa tilanne uudestaan ennenkuin tuomitsee Albertsin.

Tässä tuo tasoitusmaali.

Henrik Sedin voitti oman pään aloituksen, kiekko tuli Ehrhoffille, jolle Erat antoi painetta, Ward varasti kiekon, kiersi maalin ja teki maalin. Ketä tuosta nyt sitten syyttää? Ehkä Ehrhoffia, joka ei pelannut sitä heti pois ja joka ei pystynyt tukkimaan omaa puoltaan Wardin kierrettyä maalin? Toisaalta tuo kiekon vastaanotto oli aika normaali (ei mikään kiekon tarpeeton hautominen) ja pitää antaa tuosta kyllä pisteet Ward/Erat -kaksikolle, jotka tekivät tuostakin hetkessä paikan vaikka Preds hävisi aloituksen.

Minä en näe, joten kysyn (vaikkei sillä nyt mitään merkitystä ole), osuiko kiekko johonkin tuossa maalin edessä vai menikö se suoraan.

 

[Mr. Smith]

Minä en näe, joten kysyn (vaikkei sillä nyt mitään merkitystä ole), osuiko kiekko johonkin tuossa maalin edessä vai menikö se suoraan.

En minäkään nähnyt tai tuostakaan näe. Lähinnä oma kritisointi kohdistui siihen edeltävään vaihtoon, minkä ansiosta aloitus jäi omaan päähän. Siinä vaihdossa oli mielestäni pari heikompaa ratkaisua Albertsilta, mutta kun tuo tuli aamulla katsottua niin saattoi tuolle antaa liikaa painoarvoa. Uudestaan tuota vaihtoa ei nyt päivällä tullut katsottua, kun peli tuli jo poistettua kovalevyltä.

Mutta jottei pelkästään tule moitittua Albertsia niin kyllähän fyysisyyttä tuo tuonne alakertaan mukavasti lisää. Silti veikkaan, että Ballard palaa seuraavaan otteluun, mikäli ei kärsi jostain vammasta.

 

[Turboteippi]

Kolme peliä tässä sarjassa pelattu ja sarja siis Nucksille 2-1. Toinen peli meni meikäläiseltä aika pahasti ohi, kun tuli tuo vappu sotkemaan. Tuli yhdellä silmällä (lue krapulassa) peli katsottua jälilähetyksenä, mutta ei siitä sitten sen enempää.

Kolmanteen peliin ei hirveästi ole lisättävää tuon Nuckin kirjoituksen jälkeen. Ainot asia jonka voisi lisätä on se, että ainakin meikäläistä jäi kaivelemaan tuo Nashvillen ensimmäinen maali. Tilannehan lähti, kun Kesleriltä lyötiin maila poikki hyökkäyspäässä. Siitä alkaneestä hyökkäyksestä Legwand sitten teki tuon 1-0 maalin. Hieman tuo sillä hetkellä harmitti, kun oikeastaan Canucksin olisi pitänyt pyörittää 5v3 YV:tä sillä hetkellä, kun tuo maali tuli. Mutta näitähän tulee aina ja eipä tuo nyt niin paljoa haittaa, kun lopputulosta katsoo.

Pakisto vastasi huutoon ja aiemmin mainitut Ehrhoff ja Edler keräsivät yhteensä kolme syöttöpistettä ja olivat järjestelemässä vahvasti kaikkia maaleja.

No joo, olihan Ehrhoffilla kaksi syöttöpistettä, mutta sitten tehosaldo tasapainotti tilannetta (-2). En kyllä sen paremmin Ehrhoffia maaleista syytä ja hieno syöttö varsinkin ensimmäiseen maaliin. Edler taas ei pelannut kyllä parasta peliään. Hyvin avasi Higginsille tilanteen, josta tuli 2-1 maali, mutta omissa oli välillä aika pahassakin pulassa. En tiedä sitten katsonko peliä liiankin kriittisesti..

Silti veikkaan, että Ballard palaa seuraavaan otteluun, mikäli ei kärsi jostain vammasta.

Ballardin paluuta odotellaan täällä ainakin kovasti. Toinen mahdollinen palaaja on sitten Salo joka on joukkueen mukana vieraspeleissä. Suoraan sanottuna Saloa ei täällä päässä hirveä ikävä ole ja kolmospari voisi seuraavassa pelissä melkein olla Alberts - Ballard (jos Ballard on kunnossa). Siinä olisi hyvin liikkuva Ballard ja fyysinen Alberts, joka pelasi kuitenkin ihan hyvin pelin viime yönä.

 

[nuck]

Joo, älä Jäkälä kerro enempää vapustasi... ;)

Edler taas ei pelannut kyllä parasta peliään. Hyvin avasi Higginsille tilanteen, josta tuli 2-1 maali, mutta omissa oli välillä aika pahassakin pulassa. En tiedä sitten katsonko peliä liiankin kriittisesti..

Et mielestäni. Edlerilla on ollut tällä hetkellä joitakin ongelmia pelissään ja sellaista ehjää 60 minuuttista ei olla juuri nähty. Hän oli juuri kolme kuukautta loukkaantumisen vuoksi sivussa. Kentille palaamisen jälkeen hän pelasi pari peliä Chicago-sarjassa sitä omaa kovaa fyysistä peliään, mutta on sen jälkeen törmännyt pelillisesti vähän kuin seinään.

Nyt hän hakee mielestäni sitä tuttua peliään, jossa yhdistyvät varma oman pään peli, kovat taklaukset ja kiekollinen peli eikä tuo kokonaisuus ole mielestäni vielä kasassa. Ajoittaisia väläyksiä eri asoiden osumisesta on olemassa, mutta tasaisuus puuttuu. Tosin tuo Mr. Smithin viesti koskikin Edlerin peliä hyökkäyssuuntaan ja siinä hän oli ajoittain ihan hyvä: Viisi vetoa ja pari laadukasta avausta. Omissa tulikin sitten vastapainona noille kaksi kiekonmenetystä ja vain kaksi taklausta.

Tuo edellinen peli olikin vähän kuin "vastapainopeli" sarjan toiselle pelille (jossa hän ei laukonut kertaakaan ja taklasi puolestaan kuusi kertaa) ja nuo kaksi peliä kertovat siitä miehen pelin hakemisesta. Kun hän saa yhdistettyä tuon kiekollisen pelin ja fyysisen pelin yhteen ja samaan peliin, aletaan puhumaan kovasta tekijästä.

Edler on kokonaisuutena tällä hetkellä mielestäni hyvän luokan top4-pakki Vancouverin puolustuksessa yhdessä luotettavan Hamhuisin, uransa parasta kiekkoa pelaavan Bieksan ja Ehrhoffin kanssa, mutta ei sellainen johtava puolustaja, mikä hän on parhaimmillaan.

Ballardin paluuta odotellaan täällä ainakin kovasti.

Ballardista olikin juttua Vancouver Sunissa ja pitää sanoa, että pelaajalla itsellään on harvinaisen hyvä käsitys ja rehellinen mielipide otteistaan ulospäin ja siitä, miten asiat tällä tasolla menevät;

"I think the first three games of the Chicago series I didn't do much," he said. "I tried to play a little bit cautious and tried not to make mistakes. It was my first experience in the playoffs and I was kind of feeling my way out.

"And then we lost Game 4 pretty bad (7-2) and AV (Vigneault) said they just needed to make a change and try something different. I understand that, it happens all the time, especially after a loss like that."

Ballard sat out Games 5 and 6 and returned for Game 7 of the Chicago series.

"I thought when I came back I played real well," he said. "I thought I played well in Game 7 and Game 1 (of the Nashville series). I thought I was much more aggressive and had more of an impact on the game. But I wasn't very good in Game 2. I just made a couple of mistakes with the puck. I don't think I was overly bad. I just made a couple of bad decisions. At this time of year, bad decisions can be costly."

More costly for some, than others, and Ballard gets that.

"That's the reality of it," he said. "I don't have 25 goals. It's a different situation. Hank and Danny (Sedin) have a lot more leeway than someone like me and that's the way it should be. I understand that, I have been around long enough to see that. I just have to accept that and find a way to play where you are effective, you are helping the team and not putting the team in bad positions."

Pitää sanoa, että hienoa, rehellistä ja analyyttistä puhetta omasta pelistä. Ei mitään Shane O'Brienin kaltaista itkemistä kohtalostaan, vaan ymmärrystä siitä, että siellä on muitakin pelaamaan yrittäviä. Kuten Ballard sanoo;

"You obviously want to be in the lineup. A game like last night and everybody is so happy after the game, you want to be a part of that. Everybody wants to be a part of that. But when you have four extra guys, four guys sitting out, not everybody is a part of it."

 

[nuck]

Taas sitä mennään ensi yönä. Kumpikin joukkue on voittanut toistaiseksi vuorollaan, joten saa nähdä jatkuuko tuo vuorotahtinen sarja. Sarjan alussa tämä kaksintaistelu haki vielä vähän uomiaan, mutta mitä pidemmälle tässä on menty, niin sitä mielenkiintoisemmaksi pari näyttää nousevan. Ennen kaikkea pelien supertasaisuus tekee näistä otteluista erittäin mielenkiintoisia.

Ryan Kesler avasi viime pelissä maalitilinsä ja tuo oli Vancouverille tärkeä asia. Nyt Canucks-leirissä odotetaan seuraavaksi Sedinien maalihanojen aukeamista. Saa nähdä miten Nashville tulee peluuttamaan Weber-Suter -kaksikkoa. Iskevätkö he Sedinien kimppuun vai saako viime pelissä kaikki kolme maalia tehneen Canucksin kakkosen (Kesler-Higgins-Raymond) pelaajat osansa?

Nashville varmasti toivoo parempia ylivoimatehoja, sillä ilman sitä on vaikea kuvitella sarjavoittoa tässä parissa. Vancouverin ylivoima on toiminut toistaiseksi 20% tehoilla sarjassa (viime pelissä tulleiden yv-maalien johdosta), joten voisihan sitäkin vähän nostaa. Suunta näyttäisi olevan ainakin parempaa päin - myös pelillisesti.

Viime pelistä sellainen tilastofakta, että se oli Nashvillelle ensimmäinen playoff-tappio, jossa joukkue teki avausmaalin ja hävisi. Lisäksi se oli heille ensimmäinen playoff-peli, jonka joukkue hävisi johdettuaan peliä ensimmäisen erän jälkeen.

Kokoonpanomuutoksista ei minulla ole vielä muuta tietoa kuin Steve Sullivanin jääminen sivuun edellisen pelin loukkaantumisen vuoksi. Vancouverin luulisin pitävän edellisen pelin ketjunsa, mutta puolustukseen saattaa tulla muutoksia. Sami Salo (jos on kunnossa) ja Keith Ballard kärkkyvät kumpikin paikkaa Aaron Romelta ja Andrew Albertsilta.

Pari linkkiä iltalukemiseksi:

Vancouver Provincen juttu hienosti pelaavasta Canucksin sentteristä Maxim Lapierresta.

Vancouver Sunin juttu Lapierresta ja Higginsista. Kaksikko on ottanut isompaa roolia Vancouverissa kuin uskalsin edes toivoa. Hyviä hankintoja kumpikin - Higgins pelaa hienoa peliä Keslerin laidalla ja playoffien ahkerin taklaaja Lappy johtaa kolmosketjua.

Vancouver Sunin juttu Nashvillen tummapintaisesta Joel Wardista. Hänkin pelaa hienoa kevättä. Viime pelissä mies pelasi 21:49, teki kolmannessa erässä tasoitusmaalin, laukoi kolme kutia, pelasi hyvin puolustuspään ja meni Luongon maalille ahkerasti.

 

[thego]

Harmittavasti nyt ensimmäistää kertaa jäi katsomatta tän sarjan ottelu ja jos joku voisi hieman referoida tapahtumia. NHL.com tarjoaa ainakin Suterille antisankarin roolin jutussaan:Suter's rare lack of composure costs Preds dearly. Kukas muu siellä oli kohteena kuin Kesler, vittu taisin GAME 3:n kohdalla jo manailla, et toivottavasti ei jätkillä mee hermot ton Keslerin kanssa ja ainakin nyt näyttää niin käyneen. Oikeastaanhan tuo on ihan vitun sama mitä se Kesler on tehnyt niin ei näissä peleissä ole varaa ottaa yhtään tyhmää kostojäähyä.

 

[Mr. Smith]

Kukas muu siellä oli kohteena kuin Kesler, vittu taisin GAME 3:n kohdalla jo manailla, et toivottavasti ei jätkillä mee hermot ton Keslerin kanssa ja ainakin nyt näyttää niin käyneen. Oikeastaanhan tuo on ihan vitun sama mitä se Kesler on tehnyt niin ei näissä peleissä ole varaa ottaa yhtään tyhmää kostojäähyä.

Kyllähän Kesler oli taas ottelun paras pelaaja. Nyt kun Kesler sai tuon maalihanansa auki niin aika vaikeaa on miestä pysäyttää. Normaalin raatamisen, taistelun, blokkaamisen ja järjestelyn lisäksi Kesler teki nyt voittomaalin ylivoimalla, jonka oli itse hankkinut. Suter tosiaan otti turhan jäähyn tuossa kohdassa, vaikka en ainakaan huomannut että Kesler siinä olisi mitään ihmeellistä tehnyt. Tosin ilmeisesti aiemmin jo siellä keihästettiin Kesler (ei jäähyä), joten aika hyvin oli Kesler päässyt Nashvillen pelaajien kypärän sisään.

Peli oli kaksi erää varsin selvästi Vancouverin hallinnassa ja vyörytettiin hyökkäyksiä Rinnettä kohti, joka kesti ne varsin hienosti. Kumpikin Vancouverin maali tuli sitten viivalta E & E kaksikon toimesta. Sedinit pelasivat mielestäni parhaan pelinsä tässä sarjassa ja muutenkin pitkään aikaan. Paikkoja tuli niin Danielille kuin Burrowsille, mutta ei tällä(kään) kerralla vielä maaleja syntynyt. Onneksi muut tekivät eli juuri E & E sekä Kesler. Tai no, tekihän Henkka sitten tyhjiin. Siinäkin maalissa sekä Kesler että varsinkin Burrows tekivät hienon esityön. Viimeinen erä meni aina Nashvillen ollessa maalin tappiolla Nashvillen johdolla ja välillä saivatkin varsin hyviä myllyjä Vancouverin päätyyn. Luongo onneksi kesti ja tärkeä voitto otettiin Vancouveriin.

Jos tuota E & E kaksikkoa kehuu tehollisesti (yhteensä 2+2 tehot) niin pitää myös moittia omassa päässä. Huolimatonta peliä, kiekosta ohi huitaisuita, menetyksiä sekä karmeimpana tuo Nashvillen yv-maali, jossa Ehrhoff lähtee aivan väärään paikkaan ja jättää Wardin yksin Luongon eteen. Ward oli pelissä varsin näkyvä ja yksi parhaimpia Nashvillen pelaajia. WeberSuter ei sitten ollutkaan niin hyvä kuin aiemmin. Alkoiko peliaika näkymään jo otteissa? Vancouverilta Salo ei näyttänyt pääsevän peliin mukaan sitten millään ja huippuna tuo täysin turha jäähy, jonka aikana Ward maalin teki. Seuraavaan peliin ilman muuta Ballard tai Alberts Salon tilalle.

Vancouverin pelaajat pitivät hienosti malttinsa tilanteissa, joissa peli olisi voitu menettää. Mainitun Keslerin keihästyksen lisäksi Tootoo ja Spaling (?) tarjosivat nyrkkiä vihellysten jälkeen, mutta näistä ei provosoiduttu vaikkei jäähyjä kuulunutkaan.

Nyt vaan Vancouverin saatava sama irti joukkueesta myös viidennessä pelissä. Sarjan katkaiseminen ei ole koskaan helppoa ja Nashville varmasti tulee laittamaan kaikki peliin.

 

[Moustache Dave #44]

Vancouverin pelaajat pitivät hienosti malttinsa tilanteissa, joissa peli olisi voitu menettää. Mainitun Keslerin keihästyksen lisäksi Tootoo ja Spaling (?) tarjosivat nyrkkiä vihellysten jälkeen, mutta näistä ei provosoiduttu vaikkei jäähyjä kuulunutkaan.

Tässä alkaa näkyä eroa joukkueiden välillä, Vancouverilla tuntuu nyt riittävän malttia ja Nashvilleä ehkä alkaa hieman väsymys painaa, jolloin keskittyminen helpommin pettää. Kyllähän Kesler provosoida osaa, mutta Nashville omalla reagoinnillaan mahdollistaa vihellykset, tuli ne sitten heppoisesti tai ei. Kolmospelin oikeusmurhaksi huudetussa ratkaisujäähyssäkin tilannetta ei olisi edes tullut, jos Weber olisi pyrkinyt estämään kropalla, eikä yhdenkäden mailalla kurotuksella, tai vaikka sitten päästänyt mailastaan irti, kun Kesler oli sen jumittanut, tuolloin olisi voinut lähteä Kesler mailasta kiinnipitämisestä jäähylle.

 

[nuck]

Mr. Smith kävi jo hyvin peliä läpi, mutta kirjoitetaan nyt omakin versio (pitkälle samoja asioita kertoen);

Nashville aloitti mielestäni hyvällä peli-ilmeellä ja vei ottelun alussa jokaisen aloituksen. Vancouver alkoi saada kuitenkin otetta ensimmäisen erän viiden minuutin kohdalla (Kevin Kleinin jäähyn jälkeen) ja vei laukaukset Joel Wardin maaliin (ensimmäisen erän viimeinen minuutti) saakka 11-2. Canucks teki hyvän jakson aikana myös pelin avausmaalin, kun Ehrhoffin laukaus siniseltä ohitti Alex Burrowsin häiritsemän Rinteen.

Kumpikin joukkue otti erässä kaksi kakkosta ja tällä kerralla Predators vei erän erikoistilanteet: Nashville tappoi Kleinin jäähyn ja iski sitten Sami Salon "kiekko katsomoon -jäähyn" aikana tasoituksen erän loppuun - ensimmäinen yv-maali sarjassa Nashvillelle. Hienoa playoff-kevättä pelaavan Wardin tasoitusosuma tuli siis todella hyvään paikkaan Predatorsin kannalta.

Toinenkin erä oli Canucksin, mitä kiekon hallintaan ja laukauksiin tulee. Vancouver teki myös erän ainoan maalin muuten vaisun pelin pelanneen Edlerin laukauksella. Canucksin kiekollisten pakkien kaivattu hyökkäysten tukeminen alkaa näkyä tässä sarjassa. Nashville sai erässä aikaan kolme vetoa tasakentin ja noista vain kaksi tuli erän ensimmäisten 15 minuutin sisään (Vancouverilla samaan aikaan yhdeksän kutia).

Nashville pääsi kuitenkin pelaamaan erän jälkimmäisellä puolikkaalla kahden miehen ylivoimaa kun Lapierre otti ensin keskialueen estämisjäähyn ja Rome hölmöili perään oman maalin edessä kakkosen edestä. Tuon alivoimajakson Canucksin alivoima kuitenkin kesti ja kahden erän jälkeen erätauolle mentiin Vancouverin 1-2 johdossa. Toisen erän jäähyt menivät Vancouverille 2-1 ja minun odottama Shane O'Brienin jäähy oli viimein tosiasia.

Kolmannessa erässä nähtiin tälle sarjalle pelistä toiseen toistuva Predatorsin kolmannen erän tasoitus, kun Franson yllätti maskissa olleen Luongon erän neljännellä minuutilla. Tasoituksen jälkeen Canucks sai pari ykkösektorin vetoa aikaan ennen Suterin kakkosta erän 7. minuutilla ja KesLORDin toista peräkkäistä voittomaalia. Hyvin huomaa mitä se tämän kevään ensimmäinen playoff-maali hänen itseluottamukselleen teki (ja toisaalta mitä Sedineille on tehnyt tuo maalittomuus).

Canucksin johtomaalin jälkeen ote siirtyi ehkä lievästi Nashvillelle (kuten näissä takaa-ajo tilanteissa tuppaa usein käymään), mutta Canucks pelasi aika hyvin ykkössektorinsa kiinni: pelin viimeisten 12 minuutin sisään Nashville sai vain kaksi kutia ykkössektorilta ja muutenkin Luongo joutui torjumaan vain neljä Nashvillen hyökkäysinisen sisältä tullutta Predatorsin vetoa.

Peli sekavana yhteenvetona (by nuckin valaslasit):

- Jälleen "tarkan markan fyyysistä peliä"...

- Maalit tehtiin normaalia kauempaa...

- Vancouver vei pelillisesti ensimmäistä ja toista erää, mutta paikkansa oli toki myös Predatorsilla...

- Kolmas erä oli melko tasainen etenkin Keslerin maalin jälkeen...

- Canucksin puolustus toimi 3-2 johtoasemassa kolmannessa erässä melko hyvin...

- Nashvillen hetki koitti toisen puolivälissä 5-3 ylivoimalla, jolloin laukauksetkin kaventuivat hieman...

- Nashvillen tasoitus ensimmäisen erän aivan loppuun oli jälleen yksi esimerkki joukkueen kyvystä maalintekoon juuri oikealla hetkellä...

- Ylivoimalla kumpikin teki yhden maalin niin sanottujen tyhmien jäähyjen aikana (Suterin jäähy "pahempaan paikkaan" kuin Salon)...

- Predators voitti taklaukset ja onnistui hyvin riistoissa (ainakin osasyy tuohon oli tosin se, että kiekko oli enemmän valaspaidoilla)...

- Yksilöistä kentän ykkönen oli vähemmän yllättäen Kesler...

Peli tilastoina:

Laukaukset kohti maalia: VAN: 28, NSH: 21
Laukaukset ohi maalin: VAN: 7, NSH: 7
Blokatut laukaukset: VAN: 16, NSH: 15
Aloitukset: 50%-50%
Riistot: VAN: 5, NSH: 10
Taklaukset: VAN: 19, NSH: 25

Sarja on siis nyt 3-1 ja Vancouver yrittää sarjan katkaisua kotonaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Ensimmäinen konferenssin finaalipaikka viimeisiin 17 vuoteen on nyt siis erittäin lähellä, mutta selkä seinää vasten asetettu Predators tulee siihen peliin aivan varmasti todellisella raivolla. Ensimmäisellä kierroksella nähtiin jo miten vaikeaa sarjan katkaisu lopulta on, joten mikään jättiyllätys ei Canucksin hyvästä asemasta ja pelistä huolimatta olisi jos kiekkoa pelattaisiin tällä kaudella vielä kerran Nashvillesssa.

Oikeastaanhan tuo on ihan vitun sama mitä se Kesler on tehnyt niin ei näissä peleissä ole varaa ottaa yhtään tyhmää kostojäähyä.

Joo, ei ole. Kumpikin joukkue saisi kostaa jatkuvasti toistensa tekosia jos sille linjalle mentäisiin. Harvassa ne täysin puhtaat pulmuset nimittäin ovat näissä peleissä. Suterin "niskalenkki" Kesleriin sai tässä neljännessä pelissä kyllä sikäli isoja mittasuhteita, että Kesler teki tuota seuranneella ylivoimalla tuon voittomaalin. Toisaalta, tuossa maalissa (juutube-video) vietiin Weber-O'Brien -kaksikkoa Keslerin toimesta aika hienosti, joten peiliin katsomista on muuallakin kuin loistavaa sarjaa pelanneessa Suterissa ja ehkä sitä voisi joku antaa tuosta pelistä kredittiä maalintekijällekin.

Onhan se tietysti selvä, että aina kun joku pelaaja ottaa tällaisessa pelissä turhan kolmannen erän jäähyn, niin tuo yksittäinen liike korostuu keskusteluissa. Nytkin pelissä oli kuitenkin ne 59 muuta minuuttia ja esimerkiksi Nashvillen kahden miehen ylivoima toisessa erässä olisi voinut kääntää peliä toiseen suuntaan - kiitos Keslerin, Hamhuisin, Bieksan ja Luongon, Canucks kuitenkin selvisi tuosta vaikeasta jaksosta.

Ihan samaa mieltä Moustachen kanssa tuosta joukkueiden malttipuolesta.

 

[Raincouver]

Nyt kun homma vaikuttaa kulkevan, voi vaikka valittaa. Koko kausi on mennyt ihmetellessä Aaron Romen saamaa vastuuta Nucks-pakistossa. Tässäkin pelissä Ballard ja Alberts istuskelivat katsomossa. AV:llä on nyt joku selittämätön ongelma peluuttaa Ballardia, siis miestä joka ihan varta vasten organisaatioon treidattiin ja jolla on kokemusta top3-pakkina luutimisesta. Alberts taas tekee aika lailla samat asiat kuin Rome, mutta astetta varmemmin. Toki Rome on saanut tätä scapegoat-mainetta osin aiheetta, mutta paha kenenkään on häntä pitää tuota istuvaa kaksikkoa parempana. Koutseilla nyt vaan on näitä omituisia suosikkeja.

Onhan se toki positiivista että suurin henkilökohtainen kivi Canucks-kengässä on joku 13 minuuttia pelaava vitos-kutospakki. Saa nähdä miten käy ensi kaudella kun Ehrhoff/Bieksa/Salo/Alberts-ryppäästä vähintään kaksi ukkoa on jossain muualla.

Ja olihan tuo Keslerin maali aivan huikea. Oikein unihiekat karisi silmistä.

 

[nuck]

Onhan se toki positiivista että suurin henkilökohtainen kivi Canucks-kengässä on joku 13 minuuttia pelaava vitos-kutospakki. Saa nähdä miten käy ensi kaudella kun Ehrhoff/Bieksa/Salo/Alberts-ryppäästä vähintään kaksi ukkoa on jossain muualla.

Mutta ajatellaan tuossakin positiivisesti: Romen sopimus jatkuu.

Lisäksi Ballard saattaa päästä vaikka pelaamaan, jos oikein hyvin käy.

Oikeasti, Rome on ihan hyvä syvyyspakki. Minulla pistää aina karvat pystyyn, kun luen HF:lla otteluketjua. Kuten sanoit, niin hommahan on vähän niin, että Rome tekee yhden pienen virheen ja saa yhden sivullisen verran "pään pyörityksiä" ja "silmien kädellä sulkemisia" aikaan. Monen silmissä hän on pelannut peliraporteissa "huonon pelin", kun hän teki "sen virheen" (ihan kuin kukaan toinen pakki ei niitä tekisi), vaikka miestä ei muuten edes huomaa koko iltana. Tuo joukkolynkkaus on tyypillistä HF:lla. Aikanaan esimerkiksi Kesler oli ihan samassa asemassa siellä.

Tosin pakko sanoa, että tässä neljännessä pelissä hänen jäähynsä oli typerä ja se päästi Predatorsin 5-3 ylivoimalle. Jos tuosta olisi tullut maali, niin voin kuvitella minkä määrän kritiikkiä hän olisi saanut. Se oli kuitenkin hänen ensimmäinen jäähynsä playoffeissa, vaikka hitaan näköinen mies pyrkii pelaamaan fyysisesti. Hän ei ole ollut mielestäni kunnon ongelmissa missään pelissä, vaikka noita ajoittaisia huonoja liikkeitä on nähty toki myös häneltä.

Tuosta viestisi pääpointista olen kuitenkin toki ihan samaa mieltä; jos valittavana on Ballardin, Albertsin ja Romen välillä, niin minun valinta ei ainakaan Romeen noista osuisi. Kieltämättä hän vaikuttaa olevan valmennusjohdon saunakavereita (toinen samassa saunassa vihtova taitaa olla Tanner Glass).

 

[thego]

Joo, ei ole. Kumpikin joukkue saisi kostaa jatkuvasti toistensa tekosia jos sille linjalle mentäisiin. Harvassa ne täysin puhtaat pulmuset nimittäin ovat näissä peleissä.

Ei missään nimessä ole tarkoitus syyttää täällä nyt vain yhtä pelaajaa sillä kuten totesit niin niitä kyllä löytyy molemmista joukkueista. Meillä pahimpana varmaanki O'Brien joka on selvinny yhdestä sun toisesta koiruudesta. Olisin kyllä alusta alkaen toivonut vähän parempaa tuomarityöskentelyä tähän sarjaan, mutta toisaalta hyvä et tunnetta löytyy molemminpuolin. Kuten myös totesit niin peliä pelattiin myös muut 59min ja karu faktahan on, että parempi joukkue tätä sarjaa nyt johtaa.