Vancouver (1.) - San Jose (2.), lännen finaalit

[McJokke]

Puuh, ensin kirjoitat kauhean määrän tekstiä ja se katoaa bittiavaruuteen...

Onnittelut Vancouverille ja kaikille kannattajille! Hieno kausi saa jatkoa ja parempi jatkaa finaaleihin. Nyt on nucksin aika.

Sharks kautta pidän kuitenkin onnistuneena kun ottaa huomioon erittäin vaikean alkukauden ja pakistoon liittyvät ongelmat. Tosiasiassa eihän tuo pakisto ole millään Stanley Cup finaali tasoa. Nyt meillä kuitenkin on voittava maalivahti ja ensi kauteen voi alkaa kohentamaan pakistoa. Näistä sitten enemmän joskus uudessa kausiketjussa kun on sen aika.

Loppuun erityiskiitokset nimimerkki nuckille! Aivan omassa sarjassaan jatkoaika kirjottajista. Jatka samaan malliin!
Kiitokset myös muille kirjoittajille tasapuolisesti.

 

[Hiisi_van_Holten]

Voi pojat kaikkea sitä on nähty, Vancouver Canucks Stanley Cup finaaliin! Sharks laittoi kyllä kovasti kampoihin ja varmasti etenkin varsinaisen peliajan viimeinen minuutti herättänee Sharks-leirissä jossittelua. Ensin Marleau pisti kiekon vain ränniin kun edessä häämötti tyhjä Canucks maali ja sitten tuo väärä pitkäkiekko. Toisaalta Canucks-fanina voi kyseenalaistaa sen seikan, että Canucks sai yhden ainoan ylivoiman koko ottelussa, jossa -rohkenisin väittää- tapahtui useampi kuin yksi jäähyn arvoinen rike. Toki myös valaspaidat välttyivät muutamassa tilanteessa oikeutetulta jäähyltä, mutta jossakin välissä sarjaa tuntui, että sarjassa vihellettiin kotijoukkueen suuntaan, niin suuressa kuvassa tuomarit eivät suosineet kotijoukkuetta (luulen, että pitkäkiekko tilanteessa tuomarit eivät nähneet kimmoketta Sediiniin, anyway tuomarivirhe).

No mutta sarja päättyi hyvin omituisella maalilla Canuckseille, jotka mielestäni ansaitsivat jatkopaikkansa. Vaikka sarja päättyi 4-1, oli kyseessä hyvin tasainen sarja. Jos Sharks olisi kääntänyt tämän pelin olisi "palattu lähtöruutuun" ja Canuckseilla olisi säilynyt kotietu ja momentum olisi siirtynyt hai-leiriin ja ties kuinka loppusarjassa olisi käynyt. Sharks pelasi tänään hemmetin vahvan pelin ja piti Canucksia pitkiä aikoja pinteessä ja vastaavia painostusjaksoja vastustajilta ei olla monastikkaan nähty tällä kaudella. Ensimmäisessä jatkoerässäkin Sharks painoi peliä Canucks-päätyyn pitkiksi toveiksi ja näytti, ettei nucks-saisi omaa peliään rullaamaan oikein missään vaiheessa. Varsinkin kun huomioidaan voittomaali, joku voisi perustellusti kyseenalaistaa voittiko tänään oikea joukkue. No en silti valita, päinvastoin. Hyvän joukkueen sanotaan voittavan huonollakin pelillä, kun tästä seikasta puhutaan konferenssifinaaleissa, niin silloin puhutaan hemmetin kovasta joukkueesta. Vaikkakin mielestäni tänään oli kysymyksessä enemmänkin Sharksin hyvyyttä kuin Canucksien heikkoutta.

Canucks pelasi erinomaisen sarjan ja oli mielestäni selvästi parempi kuin aiemmilla kierroksilla. Joukkueen leveys, ylivoima, fyysisyys ja nopeus olivat ja ovat selvästi paremmalla tasolla kuin aiemminpina vuosina. Lisäksi lisääntynyt kokemus -myös tänä keväänä saatu- hitsasi joukkueesta vieläkin astetta kovemman, koen, että 7 peliin venynyt Chicago-sarjan voitto viimeistään karaisi joukkuetta ja jotenkin laukaisi joukkueelta pahimmat menestymisen paineet.

Monet pelaajat ovat nostaneet kevään aikana huimasti tasoaan. Sedinien kenttä oli tänään mielestäni huikea ja he esittivät käsittämätöntä kiekon hallintaa ottaen huomioon, että kyseessä olivat konferenssifinaalit. Huomattavan määrän kritiikkiä keväällä osakseen saanut Henrik Sedin on hiipinyt Sharks-sarjan aikana kuin huomaamatta pudotuspelien pistepörssin kärkeen. Jos Keslerin esitys Nashville sarjassa sai 11 pisteellä 6 ottelussa paljon ansaittua huomiota, niin pistemielessä Henrik pisti vielä paremmaksi, viidessä ottelussa 12 pistettä, eli enemmän kuin kaksi pistettä peliä kohden, huikeaa! Tarkoituksenani ei ollut ruveta vertaamaan kumman esitys oli kyseisissä sarjoissa parempi, mutta tarkoituksenani oli nostaa esiin Henrik Sedinin huikea sarja, joka ei välttämättä ole saanut yhtälailla ansaitsemaansa huomiota, kuten Kesler loisto-esityksellään sai. Molemmat ovat huikeita senttereitä ja olen erittäin iloinen, että he ovat sitoutuneet suosikkijoueeseni vielä pitkäksi aikaa. Kun Pittsburhgin tehokaksi oli telakalla, ei tällaista sentterikaksikkoa tainnut löytyä (vaikka onhan tätä kevättä vielä jäljellä) tänä keväänä mistään muusta seurasta.

Haluaisin vielä tällä ilon hetkellä nostaa esiin vielä muutaman yksilön:

Henrik Sedin (oikeastaan koko ketju ansaitsee suitsutusta)
Kuten mainittua huikea sarja Henkalta. Viimeisessä ottelussa Sedinien ketju oli poikkeuksellisen tärkeä, sillä muut ketjut eivät oikein saaneet peliään rullaamaan ja välillä tuntui, että ainoastaan Sedinien kenttä sai pelin painopisteen siirrettyä Sharks-päätyyn. Sedinien pelinlukutaito on jotain aivan selittämätöntä, vaikkei ruotsalaisilla ole samanlaista räjähtävyyttä kuin monilla NHL:län supertähdillä, mutta silti homma rullaa pitkälti loistavan peliälyn vuoksi. Sedinien trademark kulmapeli toimi loistavasti, joista parhaana esimerkkinä kävi Aaron Romen maali toisessa ottelussa.

Ryan Kesler
Mikä huikea pelaaja! Teki sarjassa "vain" kaksi maalia, mutta mitä maaleja ne olivatkaan? Ensimmäinen kolmannen pelin avausmaali, jolloin sarjan momentum oli vahvasti Sharksilla edellisen ottelun voiton, sekä ottelun alun hallinnan sekä alun ylivoimien vuoksi. Tämä maali sai Canucksille kunnon draivin, joka näkyi taululla. Toinen maali tuli tänään 13 sekuntia ennen peliajan päätöstä, lienee kain turha kertoa maalin tärkeydestä. Muutoinkin kovaa taistelua Thorntonia vastaan, josta Ryan selvisi kunnialla. Tämän öinen esitys tuo mieleen Paul Kariyan paluun Cup-finaaleissa ratkaisemaan ottelun Stevensin jyräyksen jälkeen. Keslerin loukkaantuminen ja Sharks-maali samassa-vaihdossa oli ehkäpä sarjan synkin hetki Canucks-näkökulmasta, mutta mikä paluu. Huikea taistelija!

Kevin Bieksa
Jäätävä sarja Bieksalta päättyi jäätävästi. Voittomaali jatkoajalla, "heads up-play"-kuten amerikkalaiset sanoisivat. Kevin oli hyvin hereillä, vaikkakin onnea oli runsaasti mukana. Huikean tärkeitä maaleja, ensimmäisessä pelissä tärkeä 2-2 tasoitus ja toisessa pelissä käytännössä voittomaali 3-2 osumallaan läpiajosta. 3-4 tappiossa maalinpäähän kavennus, joka ei lopulta riittänyt, mutta jokatapauksessa tärkeä maali. (Tuo game 3 loppukiri toi mielestäni myös momentumia Canucksien suuntaan tappiosta huolimatta). Muutoinkin Bieksa pelasi mahtavasti ja oikea-aikaiset nousut olivat yksi Canucksien aseita sarjassa. 4+1 pakilta viiden pelin sarjaan, ei paha. Iso kiitos Bieksan menestyksestä kuuluu myös hänen luotettavalle pakkiparilleen Hammerille!

Roberto Luongo
Ei pelannut virheetöntä sarjaa, mutta pelasi hemmetin hyvän sarjan. Etenkin kahdessa viimeisssä pelissä piti paikoin joukkuettä pystyssä vaikeilla hetkillä. Muutama virhe sarjaan mahtui, mutta mielestäni voittajan erottaa siitä kuinka hyvin hän pystyy kasaamaan itsensä virheiden jälkeen, tällä saralla Luongo teki vakuuttaavaa jälkeä ja esimerkiksi ensimmäisen pelin harhasyötön jälkeen hän oli erinomainen. 3 Peli ei ollut nappipeli, mutta muutoin Loui pelasi vahvan sarjan. Voitti maalivahtien taistossa Niemen (vaikkakin Niemikin oli esimerkiksi tänään loistava ja ei San Jose häneen kaatunut).

Loppuun vielä Gillisille jälleen propsit, loistohankinnat takarajalla, Lapierre sekä Higgins kolmoskiekan varauksilla!

Finals Here We Come!

 

[Mr. Smith]

Sharks kautta pidän kuitenkin onnistuneena kun ottaa huomioon erittäin vaikean alkukauden ja pakistoon liittyvät ongelmat. Tosiasiassa eihän tuo pakisto ole millään Stanley Cup finaali tasoa.

Kiitokset San Josen suuntaan sekä Jatkoajan SJS faneille hyvästä sarjasta.

Jos aloitetaan tuosta McJokken esiin nostamasta aiheesta eli pakistosta. Kyllähän joukkueiden erot tulivat parhaiten esiin nimenomaan siellä, vaikkakin pakko myöntää että nelikko Boyle, Vlasic, Murray ja White kuulostaa hyvältä ja ihan kohtuullisestihan he pelasivatkin. Mutta silti Edler, Bieksa, Hamhuis, Ehrhoff / Salo lisättynä Ballardilla, Romella ja Tanevilla oli ehkä sen ratkaisevan verran parempi.

Hyökkäys kummallakin joukkueella on kunnossa, mutta omasta mielestä suurin ero joukkueille tulee kolmosketjujen osalta. Varsin yksin jää ketjun nimimies, tässä tapauksessa Pavelski, kun Wellwood ja Mitchell eivät kauheita esittäneet näissä playoffeissa. Vancouverin kolmonen toimi mielestäni todella hyvin ja roolit olivat selvät kolmikolla Torres - Lapierre - Hansen.

Ja voihan San Josesta nostaa esiin vielä Heatleyn, joka mielestäni oli todella huono odotuksiin nähden. Isolla peliajalla Heatley keräsi sarjasta tehot 0+1 ja muutenkin pelasi tilanteiden ulkopuolella ja löysästi. Sitten taas Marleau ja Thornton olivat mielestäni San Josen onnistujat hyökkääjistä, Couturen ja Clowen valahtaessa pienoisiksi pettymyksiksi.

Jos Vancouverin osalta Nashville sarja oli Keslerin näytöstä niin tämä sarja meni Henkka Sedinin nimiin. Uskomattomat 12 pistettä 5 peliin. Kyllä todellakin huomasi, että Nashvilleä vastaan Henkan kropassa oli jotain pahasti rikki ja nyt levon kautta on saatu kroppaa vähän edes toimimaan. Toki velipoika ja Burrows pelasivat myös hyvin, mutta silti Henkka johti kolmikkoa tässä sarjassa. Keslerin pelissä oli tapahtunut joku muutos (väsymys?) edellisen sarjan jälkeen - ei kulkenut luistin enää ihan samaan malliin eikä taistelu ollut ihan niin "raakaa" kuin aiemmin. Mutta ei Kesler siltikään huonosti pelannut.

Sarjan aikana yllättävän pienen huomion keräsi Vancouverin tehojen kasvaminen. Salo voitti lähes yksinään yhden pelin tehoilla 2+1. Bieksa jäi yhdessä pelissä ilman maalia, mutta muissa pelissä sitten verkko heiluikin, joten saldoksi sarjasta tuli tehot 4+1. Noihin neljään maaliin Bieksa tarvitsi vain 7 kutia... Ja aiemmissa sarjoissa Bieksa oli tehnyt vain yhden maalin 14 laukauksella. Hamhuis teki tehot 1+3, Edler 0+3 ja Ehrhoffkin ehti parissa pelissä syöttämään pari maalia, joten pakisto todellakin oli tehokas San Josea vastaan. Ja Romekin teki maalin!

Luongon merkitystä sarjassa ei voi myöskään väheksyä. Vaikka sarjassa meni tasaisesti päälle kahta maalia niin silti Luongo joutui lähes joka pelissä venymään useampaan loistotorjuntaan. Vain yhdessä pelissä Luongon torjuntamäärä jäi alle 30:n (29 torjuntaan) ja muissa peleissä töitä riittäkin sitten varsin reilusti.

Nyt sitten katseet finaaliin ja siitä sitten mietteitä, kunhan vastustaja selviää.

 

[larzzon]

->Sharks hävisi tämän sarjan jo Wingsiä vastaan. Jos se sarja olisi mennyt viidennessä poikki, tästä olisi ollut huomattavasti paremmat mahdollisuudet jatkoon.

Ei Sharksin ja Canucksin välillä sanottavaa tasoeroa ollut ja kuten ratkaisumaalista tai Keslerin/Thorntonin loukkaantumisista nähtiin, tuurilla on ihan hivenen tekemistä sen kanssa, mihin suuntaan ottelut ja sarjat kääntyvät. Jos viides peli olisi mennyt Sharksille, sarja olisi todennäköisemmin mennyt seitsemänteen peliin kuin katkennut kuudennessa.

Meikäläisen näkemyksen mukaan lännestä pääsi finaaliin vasta kolmanneksi paras joukkue. Toki sekin on parempi kuin tuleva finaalivastustaja idästä.

 

[TML]

-> Canucks antoi Sharksille siimaa pelaamalla Hawksia vastaan ekalla kierroksella täydet matsit vaikka olisi voinut laittaa homman pakettiin jo neljännessä/viidennessä ottelussa.

Sharksin ja Canucksin tekemisessä oli tässä sarjassa aika isokin ero. Sharksille toinen playoffsarja Wingsistä putkeen sai massun täyteen ja selkeästi liigan parasta joukkuetta vastaan homma ei toiminut. Vikan ottelun pompuista voi saiverralla ihan mitä vaan.

Meikeläisen mukaan lännestä finaaleihin meni selkeästi paras joukkue. Niin runkosarjan kuin myös playoffien paras joukkue. Sharks-Red Wings sarjan pitäminen jonain moraalisena loppuotteluna on Canucksien häpäisemistä. Koko kauden ovat olleet tasapainoisin joukkue ja tulevat sitä olemaan näemmä loppuun saakka. Idästä ei mestari tänä vuonna tule.

___________________

Dany Heatleyn av-pelaamista ihmettelin tuossa edellisessä sarjassa. Siis sitä yleistä faktaa että miksi Heatley pelaa edes alivoimaa. Sain vastaukseksi muistaakseni jotain sinne päin että Heatley pelaa alivoimissa erittäin hyvin. No voihan se olla niinkin, en niin paljon Sharksin pelejä katsele, mutta ainakin tuntuu että tuo av-vaihtojen kasvu on tehnyt hallaa miehen pistetilastoihin. Senatorsissa pelatessa ei ainakaan noin paljon alivoimaa pelannut, tuskin Sharksissakaan edellisillä kausilla. Läpi kauden Heatley oli ainakin minun näkemissä otteluissa todella heikko ja tämä viimeinen sarja kruunasi kaiken.

Sharksilla kannun metsästys varteenotettavana joukkueena jatkuu vielä ainakin 3 vuotta (avainpelaajien sopimukset), joten aikaa vielä pitäisi piisata. Saivat tänä keväänä sentään maalivahtipelin kuntoon ja Niemestä on lupa odottaa hyvää tulevina kausinakin.

 

[Turboteippi]

Kevät se vaan jatkuu Canucksin osalta. 17 vuoden tauon jälkeen Stanley Cup finaaliin. Huh, ihan sanattomaksi vetää. Tiukka sarja takana, jossa San Jose aloitti pelaamaan vasta oikeastaan kolmannessa pelissä, tai siltä se ainakin näytti. Kahdessä ensimmäisessä pelissä Sharksit jäi viimeistään kolmannessa erässä pahasti jalkoihin. Tiedä sitten, että vieläkö kova Detroit sarja painoi jaloissa. Kolmannesta pelistä lähtien olikin ihan eri näköinen Sharks joukkue ja välillä Canucks oli aika pahastikkin alakynnessä. Mutta kyllä tämä on vaan hieno joukkue. Hienoa puolustamista ja Luongo näytti persettä kaikille, jotka edelleen ovat sitä mieltä, että hänen kanssa ei pleijareissa menestystä tule. Vigneault sanoikin yhden pelin jälkeen, (taisi olla game 4) että Luongosta kysellään aina jos on mennyt yksi vähänkin helpompi maali, mutta hyvän pelin jälkeen mies ei tunnu kiinnostavan. Sharksien pelaajista on sen verran sanottava, että Thorntonia ei voi tämän kevään perusteella enää sanoa huonoksi playoff pelaajaksi. Pirun vaarallinen kaveri kiekon kanssa ja pelasi kyllä hyvin. Oli myös mukava seurata Thorntonin ja Keslerin välistä taistelua kentällä.

Hiisi_Van_Holten ja Mr.Smith jo tuossa sen verran asiaa laittoikin, jotka allekirjoitan täysin, että en lätise tämän enempää, vaan siirryn takavasemmalle. Kiitos Canucks ja kiitos myös jatkoajan Sharks faneille. Palataan asiaan jahka finaalivastustaja selviää..

 

[nuck]

Aamulla pitkähkö viesti kaatui jonnekin, mutta yritetään nyt sitten vielä kirjoitella jotain näin illalla.

Oli kyllä uskomaton tunne aamulla Keslerin tasoituksen ja Bieksan voittomaalin jälkeen. Pitkä 17 vuoden odotus palkittiin viimein finaalipaikalla useiden vaikeiden aikojen jälkeen. Tämän vuoden Vancouverin joukkueesta on näkynyt heti alusta saakka kova usko itseensä ja erittäin tiivis joukkuehenki. Canucks on ollut koko kauden NHL:n paras joukkue (mitataan sitä sitten millä mittarilla tahansa) ja kyllähän tuo finaalipaikka tuli kauden ensimmäisten 100 pelin jälkeen ansiosta.

Itse asiassa todella harvoin on nähty 100 ensimmäisen pelin perusteella niin kovaa suoritusta kuin Vancouverilla tällä kaudella. Aina voidaan toki jossitella "sillä ja sillä tilanteella" (Canucks'kin olisi ollut vielä parempi joukkue Malhotralla, Ehrhoffilla ja terveellä Samuelssonilla) ja kyllähän maailmaan mielipiteitä mahtuu joukkueiden paremmuudesta, mutta tosiasiat kertovat karua kieltään. Ja niiden mukaan Läntisen konferenssin finaali päättyi tällä kaudella 4-1 Vancouverin voitoksi.

San Josea on kiittäminen hyvästä sarjasta. Sharks pelasi hyvää kiekollista peliä ja painoi kiekkoa usein todella hyvin Vancouverin päähän. Joukkueen tähdistä Thornton, Marleau ja Boyle pelasivat mielestäni oikein hyvän sarjan. Murray oli Boylen ohella toinen vahva alakerran pelaaja, Niemi pelasi kelvollisen sarjan ja takajoukoista nelosketju onnistui sen jälkeen kun Sharks ymmärsi jättää sen yhden koheltajan (ei hänestä nyt enempää) katsomoon.

Sharksin kunniaksi on sanottava juuri tuo asia, että joukkue keskittyi todella hyvin pelaamiseen toisen pelin jälkeen. San Jose huomasi mitä tulee saamaan tämän vuoden valaslaumaa vastaan jos Sharks tilaa tyhmiä jäähyjä. Runkosarjan paras ylivoimajoukkue teki toki tuhojaan konferenssifinaaleissa sen jälkeenkin aika kovalla kädellä kun sai niihin paikan, mutta pääasiassa Sharksin hermokontrolli ja keskittyminen olennaiseen oli hyvää luokkaa.

Suurimana erona joukkueiden välillä näkisin puolustuksen, kuten pystyi jo ennen sarjaa ennakoimaan. San Josen pakit tekivät sarjassa yhden maalin ja Vancouverin puolustus latoi kahdeksan kiekkoa ohi Niemen, vaikka kiekollinen ykköspakki Ehrhoff puuttui riveistä kahdesta pelistä (yhteensä viidestä). Noiden kahdeksan puolustuksen tekemän maalin joukossa oli myös kahden viimeisen pelin voittomaalit, joten Vancouverin merkittävä satsaus puolustuksen syvyyteen maksoi nyt takaisin.

Maalilla Luongolla ja Niemellä oli kummallakin hetkensä. Elämänsä ensimmäisen NHL:n playoff-sarjan hävinnyt Niemi pelasi kohtalaisen sarjan, mutta oli odotusten mukaan epätasainen. Luongolle meni puolestaan parissa ensimmäisessä pelissä pari torjuttavissa olevaa maalia, mutta hän tiivisti jälleen sarjan ratkaisuhetkille otettaan ja oli jälleen sarjan lopussa erinomainen. Viidennessä pelissä Luongo näytti kriitikoilleen kaapin paikan kovassa paikassa ja erittäin kovan paineen alla torjumalla 54 kutia kovan huutomyrskyn keskellä.

Hyökkäyksessä molempien joukkueiden hyökkäyspään suurimmat tähdet onnistuivat erittäin hyvin. San Josen ykkösketjun Thornton ja Marleau tekivät viiteen peliin 6+7=13 pistettä. Vancouverin ykkönen (Sedinit ja Burrows) teki puolestaan viiteen peliin 6+18=24 pistettä. Kumpikaan joukkue ei saanut sen sijaan hyökkäykseltä kovin laajalti tehoja. Canucksin arvokkain pelaaja Kesler jäi esimerkiksi sarjassa nyt vain 2+1 pisteeseen - toisaalta toinen Keslerin maali oli todellinen "clutch" viidennen pelin peliajan lopussa. San Joselta suuri floppaaja oli Heatley - viiteen peliin yksi syöttö.

Kokonaisuutena jos niputtaisin joukkueiden eri alueiden onnistumisia, niin pistäisin maalivahtipelin ja pakit Vancouverille (pakit selvemmin). Hyökkäys menee sen sijaan melko tasan. Itse valaslaseilla pistäisin senkin kuitenkin Canucksille ja ihan pelkästään paremmin pelanneen kolmosketjun ansiosta. Esimerkiksi Raffi Torresin playoffeja on ollut erittäin hienoa katsella, eikä Hansen/Lapierre -kaksikkokaan huonosti pelaa.

Loppuun kiitokset San Jose -faneille tasapuolisesti! Ensi vuonna ehkä uudelleen ja ehkä vähän uusituilla joukkueilla. Kun saatte puolustukseen vähän lisää kiekollista taitoa ja liikettä, niin olette todella kova joukkue. En oikein tiedä miten ottaisin nuo McJokken positiiviset sanat vastaan, kun niin hämilleen vetää, mutta kiitos niistä!

 

[reme]

-> Canucks antoi Sharksille siimaa pelaamalla Hawksia vastaan ekalla kierroksella täydet matsit vaikka olisi voinut laittaa homman pakettiin jo neljännessä/viidennessä ottelussa.

Idästä ei mestari tänä vuonna tule.

Niin Blackhawks taisi kuitenkin pistää Vancouverin kovemmalle kuin muut vastustajat tähän mennessä.

Sanoisin, että mestari voi aivan hyvin tulla vielä Idästäkin. Turha finaalia on mennä naulaamaan ennen ainuttakaan matsia. Kyllä Vancouverinkin joukkueesta löytyy omat heikkoutensakin.

 

[Luige]

Sharksien pelaajilla "pieniä" loukkaantumisia. Mutta näitähän on varmasti joka joukkueella, että ei siinä:


Heatley played with a broken hand for much of the late regular season, and then twisted his ankle bad in game 3 vs Canucks.
Jason Demers was hindered by a high ankle sprain suffered in game 7 vs Detroit.
Logan Couture had been playing with a broken nose suffered in gm 3.
Joe Thornton's left pinky tip is not attached to the rest of his finger.
Ryane Clowe could not even put on his own sweater in the Canucks series.

 

[vilpertti]

Sharksilla kannun metsästys varteenotettavana joukkueena jatkuu vielä ainakin 3 vuotta (avainpelaajien sopimukset), joten aikaa vielä pitäisi piisata. Saivat tänä keväänä sentään maalivahtipelin kuntoon ja Niemestä on lupa odottaa hyvää tulevina kausinakin.

Tekstitv-analyysi detected...

Niemi päästi jokaisessa pelissä Canucksia vastaan vähintään kolme maalia. En tiedä miten tuota kukaan voi pitää millään mittarilla parempana suorituksena kuin mitä Nabby ikinä teki Sharksille pudotuspeleissä.

 

[TML]

Niin Blackhawks taisi kuitenkin pistää Vancouverin kovemmalle kuin muut vastustajat tähän mennessä.

Tarkoituksena oli toppuutella niitä jotka kiittelevät Red Wingsiä siitä että Sharks ei päässyt jatkoon. Canucks pelasi 7 ottelua Hawksia vastaan, 6 ottelua Predatorsia vastaan. Sharks pelasi 6 ottelua Kingsia vastaan, 7 ottelua Red Wingsiä vastaan. Eli suht samoista asemista joka tapauksessa konffa-finaaleihin lähdettiin.

Tekstitv-analyysi detected...

Niemi päästi jokaisessa pelissä Canucksia vastaan vähintään kolme maalia. En tiedä miten tuota kukaan voi pitää millään mittarilla parempana suorituksena kuin mitä Nabby ikinä teki Sharksille pudotuspeleissä.

Wooden eye -analyysi detected...

Ai siellä pelattiin vain Canucks -sarja? Red Wings -sarjassa Niemi oli oikein hyvä ja minä vuonna Nabokov on yltänyt parempaan suoritukseen kuin Niemi tänä keväänä, pelatessaan vielä parempien puolustuksien takana? '04? '10?

Vähiten huolissani tuosta Niemestä olisin.

 

[vilpertti]

Wooden eye -analyysi detected...

Ai siellä pelattiin vain Canucks -sarja? Red Wings -sarjassa Niemi oli oikein hyvä ja minä vuonna Nabokov on yltänyt parempaan suoritukseen kuin Niemi tänä keväänä, pelatessaan vielä parempien puolustuksien takana? '04? '10?

Vähiten huolissani tuosta Niemestä olisin.

Milläköhän mittarilla se viime vuoden pudotuspelipuolustuskin oli parempi kuin tämä? Blaken takia? Tämän vuoden Vlasic oli niin paljon edellä viime vuoden Vlasicia joka osa-alueella, että se jo yksin tekee keskustelusta turhan. Demersistä puhumattakaan. Kyllä Nabby viime keväänä Detroitia vastaan oli kovempi kuin Niemi Detroitia vastaan tänä vuonna.

Toinen asia täysin on kustannustehokkuus, mutta siitä tässä ei puhuttukaan.

 

[TML]

Milläköhän mittarilla se viime vuoden pudotuspelipuolustuskin oli parempi kuin tämä? Blaken takia? Tämän vuoden Vlasic oli niin paljon edellä viime vuoden Vlasicia joka osa-alueella, että se jo yksin tekee keskustelusta turhan. Demersistä puhumattakaan. Kyllä Nabby viime keväänä Detroitia vastaan oli kovempi kuin Niemi Detroitia vastaan tänä vuonna.

Toinen asia täysin on kustannustehokkuus, mutta siitä tässä ei puhuttukaan.

En tuijota pelkkiä nimiä ketä siellä oli, mutta viime vuonna Sharksin puolustuspeli näytti paljon paremmalta mitä tänä keväänä. Tilastot ovat sitten eri asia jos niitä rupee tutkailemaan. Eipä tuo Niemen torjuntoprosentti häikäisevä ole, mutta eipä se Nabbyllakaan kovin usein ollut.

 

[BaronFIN]

Noh, Game 4 voidaan pistää kokonaan Niemen syyksi. 3 päästettyä maalia 5-3 yv:llä tekee veskasta yksinkertaisesti vain huonon. Mitäs siellä oli, 17 torjuntaa ja 4 päästettyä? Häpeäisit. Ja kyllähän puolet jatkoajan lukioista olisivat kopanneet Game 5:n ratkaisumaalin. Kyllä, maailma on näin yksinkertainen paikka.

Niemi ei tehnyt keväällä yhtään gamesaveria ja eihän se valittu kuin kaksi kertaa poffeissa ottelun parhaaksi pelaajaksi ja joitakin hajatähtiä sitten muissa peleissä. Packan myivät.

Wooden eye, indeed.

Edit: my bad, torjuntoja olikin vain 9 :)

 

[Ferguson]

Noh, Game 4 voidaan pistää kokonaan Niemen syyksi. 3 päästettyä maalia 5-3 yv:llä tekee veskasta yksinkertaisesti vain huonon. Mitäs siellä oli, 17 torjuntaa ja 4 päästettyä?

Game 4 ei voi laittaa tietenkään kokonaan Niemen piikkiin, mutta 9 torjuntaa ja 4 päästettyä ei ainakaan mairittele Niemeä. Yksikään Game 4 maali ei suoranaisesti mennyt Niemen piikkiin, mutta jos joukkue haluaa voittaa pitäisi maalivahdin pystyä myös todellisiin game savereihin. Niitä ei Niemeltä 4 pelissä nähty.

Jos koko sarjan osalta vertailee maalivahteja, niin kyllä paljon kritisoitu Luongo oli parempi kun Niemi. Vaikka tilastot eivät kerro koko totuutta niin kyllähän Luongo suorastaan kyykytti Niemeä. Nopeasti laskettuna Luongon torjuntaprosentti koko sarjasta oli 93,1 kun Niemen vastaava oli 86,9. Siinä on niin suuri ero, että sitä ei voi laittaa pelkästään San Josen puolustuksen piikkiin.

 

[larzzon]

Tarkoituksena oli toppuutella niitä jotka kiittelevät Red Wingsiä siitä että Sharks ei päässyt jatkoon. Canucks pelasi 7 ottelua Hawksia vastaan, 6 ottelua Predatorsia vastaan. Sharks pelasi 6 ottelua Kingsia vastaan, 7 ottelua Red Wingsiä vastaan. Eli suht samoista asemista joka tapauksessa konffa-finaaleihin lähdettiin.

Sharks - Wings oli intensiteetiltään vähintään seitsemän luokkaa kovempi sarja kuin esim. Hawks - Canucks, jossa pelattiin kunnolla ensimmäinen ottelu ja sen jälkeen taso oli mitä oli. Canucks - Preds taas oli käytännössä Canucks vs. Rinne ja Weber-Suter, eli ei sinänsä joukkueelle tai pelaajille mitenkään erityisen kuluttava sarja.

Canucks on ehdottomasti hyvä joukkue, mutta finaaleihin se on päässyt vähän varkain. Voi olla, että se olisi voittanut Wingsin tai Sharksin heti ensimmäiselläkin kierroksella, mutta kun sarjat ovat menneet niin kuin ovat, Canucksia ei mielestäni ole tänä kevään vielä testattu ja tuskin testataankaan - idässä on pelattu niin paljon huonompaa kiekkoa.

Mutta näinhän nämä usein menevät ja senhän takia sitä yritetään pärjätä runkosarjassa, että pleijareissa olisi helpompaa kuin vaikeaa.

 

[secord]

Viime keväänä läntisen finaaleissa San Jose kaatui pahiten maalivahtipeliin, jos yksittäistä osa-aluetta halutaan sormella osoittaa. Toisaalta Niemi esitti juuri tuossa sarjassa kauden parasta peliään ja samaan olisi vastapuolella ollut vaikea yltää. Mutta Nabokov oli tuossa sarjassa kehnompi kuin mitä Niemi nyt oli (läntisen finaaleja verratessa) ja se on fakta.

***

Kukin uskottelee mitä haluaa. Onhan Canucks koville joutunut tänä keväänä, mutta kun kyseessä on noin tasapainoinen ja hyvin pelaava joukkue, niin tulos on tässä. Ei Stanley Cup-finaaliin koskaan helpolla päästä.

 

[nuck]

Kukin uskottelee mitä haluaa. Onhan Canucks koville joutunut tänä keväänä, mutta kun kyseessä on noin tasapainoinen ja hyvin pelaava joukkue, niin tulos on tässä. Ei Stanley Cup-finaaliin koskaan helpolla päästä.

Näin on, oikotietä tai varkain tehtyä matkaa finaaliin ei ole olemassakaan. Nyt puhutaan kuitenkin parasta seitsemästä -sarjoista.

Itse olen verrannut joukkueiden keskinäistä tasoa jo kauan hyvin pitkälle sen mukaan, miten joukkueet pelaavat kovia vastustajia vastaan. Mielestäni tuo antaa selvästi parhaan kuvan joukkueiden kyvyistä tiukoissa paikoissa (kuten playoffeissa). Ja kun noita joukkueita ennen playoffeja katsoi sen mukaan, miten nuo ovat pelanneet keskenään toisia playoff-joukkueita vastaan, niin Läntisen konferenssin selvä top4-kärki oli tänä vuonna: Vancouver, Chicago, Nashville ja San Jose.

 

[Nonhero]

hfboardilla oli juttua että lääkärit näyttäneet vihreää valoa malhotran täyspainoiselle harjoittelulle.. melkonen boosti nucksien jo ennestään kovien aloittajien joukkoon.

edler, salo, malhotra.. melkoisia paranemisia kyllä!

ja että olisi kunnolla offtopicia niin "malhotra vs laperrier/kesler 10/10 aloitukset"

Sedin-Sedin-Burrows
Raymond-Kesler-Higgins
Torres-LaPierre-Hansen
Hodgson-Malhotra-Oreskovich

Edler-Ehrhoff
Bieksa-Hamhuis
Ballard-Salo

Luongo


kyllä luulisi kelpaavan:)