Valmentajat yliarvostettuja

[Lare]

Arvioitaessa joukkueen menestysmahdollisuuksia, kiinnitetään valmentajaan nykyisin enemmän huomiota kuin aiemmin. Valmennuksen merkitystä saatetaan pitää arvioissa yhtä tärkeänä kuin vaikkapa joukkueen koko hyökkäysarsenaalin tasoa. Analyyseista saa välillä jopa käsityksen, kuin jääkiekossa olisi kyse paljolti valmentajien pelikirjojen kaksintaistelusta, jossa itse pelaajat jäävät sivurooliin.

Tuoreessa Tiede-lehdessä oli kuitenkin maininta tutkimuksesta, jonka mukaan valmentajan vaihto auttaa jääkiekkossa vain ani harvoin. Tutkimuksessa oli analysoitu Elitserienissä tapahtuneita valmentajan vaihtoja muistaakseni 50-luvulta nykypäiviin asti, joista vain todella harva nosti joukkuetta parempiin suorituksiin.

Mitä tulos kertoo valmennuksen merkityksestä jääkiekossa? Mahdollisia johtopäätöksiä ovat ainakin:

a) pääsarjatason valmentajat ovat kaikki riittävän päteviä, ettei heidän välisillä eroilla ole olennaista vaikutusta joukkueen menestykseen, vaan menestykseen vaikuttavat lähinnä muut tekijät, kuten joukkueen pelaajamateriaalin taso

b) merkittävä osa joukkueen valmennuksen vaikutuksesta peliin tapahtuu kesällä ja alkukaudesta esim. pelaajavalintojen ja kesätreenin myötä, joihin kesken kauden tapahtuva valmentajan vaihdos ei ehdi vaikuttaa

c) valmentajan vaihtoon turvaudutaan usein väärässä tilanteessa, eli silloin kun vika on toisaalla

d) kesken kauden ei hyviä valmentajavaihtoehtoja ole tarjolla.

Vaihtoehtoisia selityksiä on monia, mutta tulos herättää kuitenkin kysymyksen näin laajan pelikirjakeskustelun mielekkyydestä. Ainakin se kertoo suoraan sen, että valmentajan vaihdos kesken kauden auttaa vain todella harvoin.

Kärppien edellinen valmentajavaihdos oli tästä jonkinlainen poikkeus. Tammisen aikana Kärpät nappasi muistaakseni n. 1,0 pistettä per ottelu ensimmäisellä liigakaudellaan, kun taas Heikkilän tulon jälkeen saldo oli 1,2 p/o. Tämä ero taitaa ainakin lähennellä tilastollista merkitsevyyttä. Tilaus valmentajavaihdokseen oli tällöin kuitenkin selkeä, sillä Tamilla kirja- ym. omat projektit taisivat kiinnostaa ajoittain enemmän kuin valmennustyö, jonka lisäksi hän aiheutti persoonallaan kuohuntaa joukkueen sisällä.

Onko valmentajan olennaisin ominaisuus siis se, ettei persoonallaan aiheuta hämminkiä joukkueen ilmapiirissä ja sössi siten hommia? Pitäisikö Sihvosen vaihtaa pelikirja-analyysit persoona-analyyseihin?

 

[d2uce]

Otsikkohan on vähintään harhaanjohtava, ellei jopa täysin väärin. Valmentajan vaihtaminen kesken kauden on turhaa, mikäli sillä pyritään korjaamaan kurssia kuluvalle kaudelle.

Sen sijaan valmentajan vaihtaminen kesken kauden on järkevää siinä tapauksessa, jos se tehdään tulevaa kautta silmälläpitäen. Tämä kyllä on ollut hyvin tiedostettu asia ja sen takia näin tehdäänkin.

b) c) ja d) ovat ne kohdat joista voin olla yhtä mieltä, mutta kohta a) on sellainen jota en ihan purematta niele.

Tuohon viimeiseen kappaleeseen sen verran, että kyllähän valmentajan karismalla ja uskottavuudella on suuri merkitys. Vaikea kuvitella, että esim. Matti Alatalo tulisi ikinä olemaan menestyvä valmentaja, vaikka olisi Jumalan sanelema 10 osainen kiveenhakattu pelikirja käytössä.

 

[Tarinankertoja]

.

Tuoreessa Tiede-lehdessä oli kuitenkin maininta tutkimuksesta, jonka mukaan valmentajan vaihto auttaa jääkiekkossa vain ani harvoin. Tutkimuksessa oli analysoitu Elitserienissä tapahtuneita valmentajan vaihtoja muistaakseni 50-luvulta nykypäiviin asti, joista vain todella harva nosti joukkuetta parempiin suorituksiin.

juttu, johon tiedelehti viittaa...
http://www.sciencedaily.com/releases/2008/09/080917074124.htm

pistetään tähän mitä tuossa sanotaan pääpiirteittäin:


Keski-Ruotsin yliopistossa tutkittiin valmentajanvaihdon merkitystä joukkueen menestykseen tutkimalla kaikki Jääkiekon Elitserienin valmentajavaihdokset ja ottelutulokset kaudesta 1975/76 kauteen 2005/06.

Tukituksen tulokset osoittavat selvästi, että oli virhe vaihtaa valmentajaa kaikissa tutkituissa tapauksissa. Valmentajan vaihto ei auta joukkuetta parempaan menestykseen, valmentajanvaihdon ajankohdasta riippumatta. Varsinkaan kesken kauden ei valmentajaa tule vaihtaa.

tässä vielä ruotsiksi sama.

http://www.tentakel.vr.se/pressmedd...eproblemen.5.2c45ca2211c2ed95e8480001445.html


jos ei Ruotsin Liigan opetukset kelpaa, niin mitkäs sitten? Odotetaan tutkimusta SM-liiga datasta? Kuka uskoo tuloksen olevan eri kuin Ruotsissa?

 

[Lare]

Tukituksen tulokset osoittavat selvästi, että oli virhe vaihtaa valmentajaa kaikissa tutkituissa tapauksissa. Valmentajan vaihto ei auta joukkuetta parempaan menestykseen, valmentajanvaihdon ajankohdasta riippumatta.

Kiitokset tästä tärkeästä täsmennyksestä. Koska valmentajan vaihdos osoittautui turhaksi valmentajan vaitamisen ajankohdasta riippumatta, viittaa se mielestäni siihen, että valmentajan merkitys on oletettua vähäisempi.

Palkoissahan tämä jo näkyykin. Valmentajien palkat eivät ole juuri "ok-tason" liigajyriä kummoisempia.

 

[Rod Weary]

En tiedä tarkasti, ketkä valmentajat ovat yliarvosettuja ja ketkä aliarvostettuja, mutta iso merkitys valmentajalla on keskimäärin joukkueelleen. Hyvinä esimerkkeinä HPK ja Kärpät. Alatalo jatkaa hyväksi valitsemallaan linjalla Oulussa, kun taas Rautakorpi on saanut muutaman uuden ystävän Hämeenlinnasta. Ei niissä rostereissa nyt ihan niin dramaattisia muutoksia ole tapahtunut, että kaikki selittyisi sillä. Helsingistä taas löytyy esimerkki, jossa joukkue näyttää kääntyneen valmentajaansa vastaan, vaikka tällä on pari mestaruuttakin vyöllään. Onhan joukkueen kasaamisessa tehty virheitä, ja avainpelaajien loukkaantumiset ovat sotkeneet lisää asioita. Silti sylttytehdas löytyy lähempää kuin arvaisikaan. Pahat kielet kertovat, että Oulussa saavutetut mestaruudet tulivat valmentajasta huolimatta, eli kai siinä tapauksessa voidaan puhua yliarvostuksesta tämän Jalosen kohdalla.

Mutta avauksessa puututtiin enemmän siihen, mitä valmentajanvaihdoksella voitaisiin saada aikaan katastrofin sattuessa. Aika harvoinhan tuo onnistuu. Olen siis varovaisesti samaa mieltä avauksen viimeisen kappaleen kanssa. Hyvä valmentaja ei tuhoa potentiaalista joukkuetta. Väärä valmentaja on taas seuralle äärimmäisen vahingollinen satsaus. Ammattimiehiä he kuitenkin ovat kaikki SM-liigassa. Joskus ne kemiat eivät vaan toimi.

Ja onhan sitten vielä näitä, jotka pistävät kaikki valmentajan piikkiin. Tälläkin viikolla luin tältä palstalta väitteen, että Aravirta olisi aina hyytynyt loppumetreillä. Väärin. Aravirran mukana joukkue pääsi tilanteisiin, missä oman hyvän ja vastustajan huonon päivän kohdatessa olisi nyt pari kultamitalia enemmän historiatilastoissa. Mutta että juuri Aravirta olisi hyytynyt näissä finaaleissa? Paskapuhetta. Ei oteta vastustajilta ihan kaikkea kunniaa pois. Mutta arvokisat ovatkin hiukan eri juttu kuin kansalliset liigat.

 

[Knower]

Nämä asiat (tutkimus valmentajan vaihdon merkityksestä ja valmentajan merkitys yleisesti) eivät nyt korreloi kuitenkaan suoraan keskenään. Iso syy sille miksi valmentajanvaihdolla ei ole yleensä suurta merkitystä on varmasti se, että joukkue on kasattu edellisen valmentajan mieltymysten mukaisesti, harjoitettu edellisen valmentajan visioilla ja toimintamallit kokonaisuudessaan menee edelliseen piikkiin. Siinä vaiheessa kun jokin alusta asti hyvin hoidettu jengi jatkaa samalla tiellä ja etenee hommassaan, on kovin myöhäistä ryhtyä pistämään pakettia uusiksi.

Tällä ei ole pelikirjojen kanssa mitään tekemistä.

 

[PJx]

Eihän linkkien takaa löytynyt kuin "lehdistötiedote". Muutamalla klikkauksella itse tutkimus ei löytynyt, joten paha ottaa kantaa, mihin väite perustuu.

Sen verran olen oppinut, että ainakin nuorille valmentajien merkitys on uskomaton. Toisaalta hyvä valmentaja on harvinaisuus, joten ei niitä vaihdossa noin vaan taloon saada.

Valmentajan vaihdon takana on toisinaan umpikuja, vanhalla valmentajalla ei kertakaikkiaan voida jatkaa. Kurssin kääntäminen ei välttämättä ole edes hakusessa vaan pikemminkin siedettävä työskentelyilmapiiri. Ei ole kenenkään etu pitkittää tulehtunutta ilmapiiriä, jos menestystäkään ei ole luvassa.

Valmentajan merkityksen peilaaminen tämän tyyppisen tutkimuksen kautta ei johda mihinkään. Kriisinratkaisukyky ei liene ainoa valmentajan kyvykkyyttä mittaava ominaisuus.

Paljon mielenkiintoisempaa, kuin tietää kannattaako valmentajan vaihto vai ei, olisi tietää kuinka pieniin asioihin joukkue voi "kaatua". Olen saanut kuvan, että toisinaan alamäki alkaa naurettavan pienistä asioista. Jokaisessa joukkueessa lienee sisäänrakennettuna mekanismeja, joiden irti päästäminen tekee tuhoisaa jälkeä. Voittavassa joukkueessa nämä pommit harvemmin laukeavat, mutta kun menestys karttaa, niin...

 

[coolman]

Ei ruattalaisten tutkimustulokset päde Suomessa, siellähän Rindellkin on hyvä valmentaja jos katsoo joukkueen sijoitusta.
Mutta vakavasti ottaen pidän valmentajia yliarvostettuina. Toki on poikkeuksiakin jotka omalla panoksellaan saavat joukkueen "lentämään".

 

[J.Grönvall]

Tukituksen tulokset osoittavat selvästi, että oli virhe vaihtaa valmentajaa kaikissa tutkituissa tapauksissa. Valmentajan vaihto ei auta joukkuetta parempaan menestykseen, valmentajanvaihdon ajankohdasta riippumatta. Varsinkaan kesken kauden ei valmentajaa tule vaihtaa.

Minua jäi kiinnostamaan että mihin tuo perustuu ettei vaihto auta parempaan menestykseen. Eli mihin sitä menestystä on verrattu?

Muuten tämä tutkimus vain vahvistaa tämän perintötiedon, joka on kuulunut ainakin suomalaisiin kiekkokliseisiin jo varmaan kolmatta vuosikymmentä.

 

[Tanskanen]

Ei tässä enään mitään joukkueita tarvita.

Lyödään valmentajille pleikkarin kapulat käteen, ja eikun mittelemään joukkueiden paremmuudesta.

Yleisö voi seurata sreeniltä/jumbolta.

 

[J.Grönvall]

Ja onhan sitten vielä näitä, jotka pistävät kaikki valmentajan piikkiin. Tälläkin viikolla luin tältä palstalta väitteen, että Aravirta olisi aina hyytynyt loppumetreillä. Väärin. Aravirran mukana joukkue pääsi tilanteisiin, missä oman hyvän ja vastustajan huonon päivän kohdatessa olisi nyt pari kultamitalia enemmän historiatilastoissa. Mutta että juuri Aravirta olisi hyytynyt näissä finaaleissa? Paskapuhetta. Ei oteta vastustajilta ihan kaikkea kunniaa pois. Mutta arvokisat ovatkin hiukan eri juttu kuin kansalliset liigat.

Minusta tämä on taas sitä iänaikuista diipadaapaa hyvistä ja huonoista päivistä. Kyllä siinä on PAKKO olla joku logiikka jos maajoukkue aina pelaa huonommin tärkeissä peleissä, kääntäen siis että paras peli ei ole ikinä se viimeinen. Oliko se nyt Sami Kapanen vai kuka tätä juuri kommentoi, ja sanoi että Suomessa esim. puolivälieriä pidetään liian isossa arvossa. Mielestäni Torino on tästä aivan loistoesimerkki, ja etenkin kun vertaa Suomea ja Ruotsia.

Tosin sen verran jätän auki, että en suoraan sano tämän olevan aina valmentajasta kiinni. Kyllä siinä pelaajillakin on oma osansa. Valmentaja on kuitenkin tavallaan joukkueen päällikkö tai johtaja, ja hänen tulee osata psyykata ja motivoida joukkuettaan, ja samalla myös vedellä suuntaviivat pelaamisen suhteen.

Melkein voisi kärjistää että Suomi lähtee välttämään tappiota, siinä missä Ruotsi lähtee voittamaan. Tarkemmin mietittynä tuo pätee laajemminkin suomalaisiin palloilujoukkueisiin.

 

[Lare]

Minua jäi kiinnostamaan että mihin tuo perustuu ettei vaihto auta parempaan menestykseen. Eli mihin sitä menestystä on verrattu?

Olettaisin, että tutkimuksessa on analysoitu menestystä ennen vs. jälkeen valmentajavaihdoksen. Oletuksena tällöin on, että ilman valmentajavaihdosta menestys olisi jatkunut samanlaisena.

 

[Makis]

Hyvinä esimerkkeinä HPK ja Kärpät. Alatalo jatkaa hyväksi valitsemallaan linjalla Oulussa, kun taas Rautakorpi on saanut muutaman uuden ystävän Hämeenlinnasta. Ei niissä rostereissa nyt ihan niin dramaattisia muutoksia ole tapahtunut, että kaikki selittyisi sillä.

Viime kaudella Andersson oli Kärppiin tullessaan HPK:n paras pistemies. Oli loppukauden Kärppien kolmosketjussa. Tällä kaudella sama mies on joukkueen paras hyökkääjä. Siinä vähän konkreettista kosketuspintaa. Olisiko Andersson tämän kauden HPK:n paras hyökkääjä?

 

[pernaveikko]

Muuten tämä tutkimus vain vahvistaa tämän perintötiedon, joka on kuulunut ainakin suomalaisiin kiekkokliseisiin jo varmaan kolmatta vuosikymmentä.

Tämä ei ole perintötietoa eikä klise vaan vedonlyöntipiireissä dataa on tarkasteltu aikaisemminkin samoin tuloksin.

Pentti Lindegren kertoo tänäisessä Iltasanomissa valmentajan merkityksen olevan 20% lopputuloksesta.

 

[PJx]

Oliko se nyt Sami Kapanen vai kuka tätä juuri kommentoi, ja sanoi että Suomessa esim. puolivälieriä pidetään liian isossa arvossa.

Tiedä sitten miten tähän pitäisi suhtautua. Se, että finaalin pääseminen tuntuu mestaruudelta, voi johtua myös siitä, ettei "paperilla" finaaliin ole asiaa. Hyytymisen kääntöpuoli voi olla sekin, että kaikki paukut ovat käytössä jo liian aikaisin eikä finaaleihin enää ole löydettävissä extra-latausta. Päinvastoin paras peli saattaa olla se toiseksi viimeinen.

Toki mentaliteetti: Me haetaan vaan voittoa, jos sitä ei tule niin aivan sama ollaanko 2. vai 8., voisi johtaa pokaaliin useammin. Aivan varmasti ainakin putoamiset alkukierroksilla lisääntyisivät jos vielä semitkin pelattaisiin 95 lasissa.

 

[msg]

Valmentajan vaihdon takana on toisinaan umpikuja, vanhalla valmentajalla ei kertakaikkiaan voida jatkaa. Kurssin kääntäminen ei välttämättä ole edes hakusessa vaan pikemminkin siedettävä työskentelyilmapiiri. Ei ole kenenkään etu pitkittää tulehtunutta ilmapiiriä, jos menestystäkään ei ole luvassa.

Mikä sitten olisikaan vaikutus, jos huonolla ilmapiirillä mentäisiin useita ylimääräisiä kuukausia? Luulisi, että vaikutuksia olisi ympäri organisaatiota ja negatiivinen lumipalloefekti veisi organisaation syvemmälle kriisiin.

Voisi kuvitella, että kriisiin ajautunut organisaatio saa vaihdoksella puhdistettua ilmapiiriä vaikka sijoitus sarjataulukossa ei olleellisesti paranisi.
Eihän kesken kauden tehdyllä vaihdoksella tietenkään pysty pikakorjaamaan sitä, ettei uusi valmentaja ole päässyt harjoittamaan joukkuettaan jo ennen kautta.

 

[Rod Weary]

Viime kaudella Andersson oli Kärppiin tullessaan HPK:n paras pistemies. Oli loppukauden Kärppien kolmosketjussa. Tällä kaudella sama mies on joukkueen paras hyökkääjä. Siinä vähän konkreettista kosketuspintaa. Olisiko Andersson tämän kauden HPK:n paras hyökkääjä?

Heität sitten yksittäisellä esimerkillä. Nice. Tartu sinä vaan lillukanvarsiin. Nyt puhutaan kuitenkin valmentajista ja heidän vaikutuksetaan kokonaiskuvaan.

 

[Tarinankertoja]

Eihän linkkien takaa löytynyt kuin "lehdistötiedote". Muutamalla klikkauksella itse tutkimus ei löytynyt, joten paha ottaa kantaa, mihin väite perustuu.

No kas, se on tunnusten takana, ja sillä on kopyrighti. Ei voi jakaa. Sen saa sieltä pyytämällä kyllä sähköpostiin. Kysäse, osotteet on siä ruottinkiälisillä sivuilla

 

[Makis]

Heität sitten yksittäisellä esimerkillä. Nice. Tartu sinä vaan lillukanvarsiin. Nyt puhutaan kuitenkin valmentajista ja heidän vaikutuksetaan kokonaiskuvaan.

Ei se ole yksittäistapaus, vaan karu fakta. Kärpiltä lähti kaikki Anderssonia paremmat hyökkääjät joukkueesta, Viuhkolaa lukuunottamatta. Ja Piku on ollut vemppaosastossa tämän syksyn. Bros, Hyvönen, Pesonen lähtivät, samoin Sahlstedt ja Kratena. Kolme ensimainittua olivat kiistatta Anderssonia parempia/tärkeämpiä, kahdesta jälkimmäisestä voidaan kiistellä.

Puolustuksesta lähti ykköspakkipari (Lehtonen ja Laamanen) sekä Jaakola ja Haakana. Nähdyn perusteella kaikki neljä olisivat Kärppien nykyrosterissa johtavia puolustajia.

Tilalle on hyökkäyspäähän saatu Koivisto, Corso (pitkään poissa) Dahlman (liittyi vasta joukkueeseen) ja Viitakoski. Puolustukseen on saatu Järventie (pitkä poissaolo), Grönholm (umpisurkea) ja Forrest (kesken kauden).

En osaa HPK:n rosteriasioita kommentoida, paitsi että viime kaudella se oli minusta surkea. Kärppien rosteri sen sijaan on siis huonontunut reilusti. Käytännössä kaksi ketjua parhaita miehiä on lähteynyt ja tilalle on hankittu joko reilusti huonompia tai sitten loukkaantumisten riivaamia pelaajia. Ainoastaan Koivisto on ollut toistaiseksi vahvistus, eikä hän tosiaankaan pysty yksinään koko viime kauden ykkösketjun tehoja toistamaan.

Eli voisitko selittää, millä perusteella rostereissa ei ole eroa?

 

[Rod Weary]

Ei se ole yksittäistapaus, vaan karu fakta. Kärpiltä lähti kaikki Anderssonia paremmat hyökkääjät joukkueesta, Viuhkolaa lukuunottamatta. Ja Piku on ollut vemppaosastossa tämän syksyn. Bros, Hyvönen, Pesonen lähtivät, samoin Sahlstedt ja Kratena. Kolme ensimainittua olivat kiistatta Anderssonia parempia/tärkeämpiä, kahdesta jälkimmäisestä voidaan kiistellä.

Puolustuksesta lähti ykköspakkipari (Lehtonen ja Laamanen) sekä Jaakola ja Haakana. Nähdyn perusteella kaikki neljä olisivat Kärppien nykyrosterissa johtavia puolustajia.

Tilalle on hyökkäyspäähän saatu Koivisto, Corso (pitkään poissa) Dahlman (liittyi vasta joukkueeseen) ja Viitakoski. Puolustukseen on saatu Järventie (pitkä poissaolo), Grönholm (umpisurkea) ja Forrest (kesken kauden).

En osaa HPK:n rosteriasioita kommentoida, paitsi että viime kaudella se oli minusta surkea. Kärppien rosteri sen sijaan on siis huonontunut reilusti. Käytännössä kaksi ketjua parhaita miehiä on lähteynyt ja tilalle on hankittu joko reilusti huonompia tai sitten loukkaantumisten riivaamia pelaajia. Ainoastaan Koivisto on ollut toistaiseksi vahvistus, eikä hän tosiaankaan pysty yksinään koko viime kauden ykkösketjun tehoja toistamaan.

Eli voisitko selittää, millä perusteella rostereissa ei ole eroa?

Sanoin, että rostereissa ei ole tapahtunut NIIN dramaattisia eroja. Ei varsinkaan Kerhon kohdalla. Kärppien kohdalla on normaalia suurempaa vaihtelua, mutta en kyllä lähtisi väittelemään Kerho-fanin kanssa siitä, että muuttoliike aiheuttaa tuollaisen romahduksen. Meiltä on lähtenyt vuosittain niin hirvittävä määrä huippuja, ja silti on aina Jukka Jalosen kanssa noustu vastoin odotuksia jämämiehillä kärkiporukoihin. Alatalo käänsi kurssin totaalisesti. Ja teki saman Kärpissä. Rautakorpi sai pari ehtoopuolen paluumuuttajaa ja yhden suuret odotukset täyttäneen pienehkön ja vatsakkaan pistelingon. Niillä mennään ja Kerho on taas pelattu maailmankartalle. Kerhossa pelataan sellaista kiekkoa kuin noilla miehillä kannattaa. Kärpissä tyydytään alatalomaiseen tapaan voivottelemaan ja muistelemaan menneitä.

Laamanen muuten tuli Kerhoon ja on ollut toiseksi suurin yksittäinen pettymys koko porukassa. Noin 5-6. pakki hierarkiassa.

 

[J.Grönvall]

Olettaisin, että tutkimuksessa on analysoitu menestystä ennen vs. jälkeen valmentajavaihdoksen. Oletuksena tällöin on, että ilman valmentajavaihdosta menestys olisi jatkunut samanlaisena.

Näin itsekin olettaisin. Tuli vain mieleen että jos joukkue uuden koutsin alla pääsee playoffeihin, siinä missä vanhan kanssa oltaisiin menty vain alaspäin niin eikö se vähän vääristä tilannetta? Runkosarjasijoitus voi silloin pysyä samana, ja siten hieman hämää. Onhan näitä esimerkkejä kuitenkin nähty.

EDIT. Lisäystä tekstiin.

 

[J.Grönvall]

Tiedä sitten miten tähän pitäisi suhtautua. Se, että finaalin pääseminen tuntuu mestaruudelta, voi johtua myös siitä, ettei "paperilla" finaaliin ole asiaa. Hyytymisen kääntöpuoli voi olla sekin, että kaikki paukut ovat käytössä jo liian aikaisin eikä finaaleihin enää ole löydettävissä extra-latausta. Päinvastoin paras peli saattaa olla se toiseksi viimeinen.

Hyvin sanottu. Minä näen juuri sen vähän ongelmallisena jos itse finaalipaikka on jo mestaruuden arvoinen suoritus. En tiedä onko se enemmän henkimaailman asioita, tavallaan tyydytään siihen että onhan se hopeakin hieno saavutus. Suomea oikeastaan tämä vaivaa tässä legendaarisessa johtoasemassa pelaamisessa, tai ennakkosuosikkina pelaamisessa.

Tämä ei ole perintötietoa eikä klise vaan vedonlyöntipiireissä dataa on tarkasteltu aikaisemminkin samoin tuloksin.

Se on mitä suurimmassa määrin perintötietoa ja suomalainen kiekkoklisee. Jopa Inka Korhonen tietää ettei valmentajan vaihto auta, mutta valmentajaa vaihdetaan koska pelaajia ei voi vaihtaa, ja pelaajat ovat enemmän syyllisiä blaa blaa blaa...

 

[Makis]

Sanoin, että rostereissa ei ole tapahtunut NIIN dramaattisia eroja. Ei varsinkaan Kerhon kohdalla. Kärppien kohdalla on normaalia suurempaa vaihtelua, mutta en kyllä lähtisi väittelemään Kerho-fanin kanssa siitä, että muuttoliike aiheuttaa tuollaisen romahduksen. Meiltä on lähtenyt vuosittain niin hirvittävä määrä huippuja, ja silti on aina Jukka Jalosen kanssa noustu vastoin odotuksia jämämiehillä kärkiporukoihin. Alatalo käänsi kurssin totaalisesti. Ja teki saman Kärpissä. Rautakorpi sai pari ehtoopuolen paluumuuttajaa ja yhden suuret odotukset täyttäneen pienehkön ja vatsakkaan pistelingon. Niillä mennään ja Kerho on taas pelattu maailmankartalle. Kerhossa pelataan sellaista kiekkoa kuin noilla miehillä kannattaa. Kärpissä tyydytään alatalomaiseen tapaan voivottelemaan ja muistelemaan menneitä.

Voihan sitä vaikka sanoa, että Kärppien rosteri ei ole merkittävästi muuttunut kakkosdivarin ajoista, mutta kyllähän jokainen tajuaa, että sekin olisi hölmösti sanottu. HPK:n tapauksessa ne lähtijät on yleensä osattu korvata. Paitsi viime kaudella.

Siis oikeasti, millä oletusarvolla voit olettaa, että Hyvönen - Bros - Pesonen korvautuu ketjulla Viitakoski - Corso - Koivisto, ja entäs ne loput lähtijät, varsinkin puolustuksesta?

Laamanen muuten tuli Kerhoon ja on ollut toiseksi suurin yksittäinen pettymys koko porukassa. Noin 5-6. pakki hierarkiassa.

No, minä tiesin sen jo etukäteen, mutta hän olisi silti ollut Kärppien kolmen eniten pelanneen pakin joukossa tälläkin kaudella. Niin huono tuo nykyinen puolustus on.

 

[Sherlock]

Samojen tutkijoiden aikaisempi artikkeli "Coach succession and team performance":
https://www.miun.se/upload/forvaltn...ch succession and team performance 080123.pdf

Tuossa tutkimuksessa havaittiin vahva korrelaatio valmennuksen taidoilla ja joukkueen menestyksellä.

 

[Tarinankertoja]

http://www.miun.se/upload/forvaltning/INFO/Dokument/Coach succession and team performance 080123.pdf

yhteenveto puheena olleeta tutkimuksesta .pdf muodossa

EDIT:hidas.

ruottinkielisillä sivuilla lisäksi (När) ska man byta tränare?

http://www.miun.se/upload/forvaltni...a man byta tränare_ utvecklad kortversion.pdf