Valmentaja pystyy merkittävästi kompensoimaan joukkueen muiden osa-alueiden heikkouksia. Osaava valmentaja. Sitä ei voi kiistää kukaan.
Jokainen sateentekijä tarvitsee itselleen sopivan ympäristön ja paketin. Ei parasta paperilla, vaan sopivan. Tuskin paraskaan valmentaja kykenee operoimaan voitollisesti kaikissa olosuhteissa. En ole nähnyt viitteitä Myrrän erinomaisuudesta, jossa nyt on vain jouduttu sopimattomaan ympäristöön ilman toimimatonta työkalupakkia. Mutta se on täysin mahdollista, katsomoon ei välity tälläiset asiat.
Jokatapauksessa lopputulemana Myrrän saldona on rankka alisuorittaminen playoffeissa. Ehkä jossain muualla olisi jo mestari? Oli syynä Myrrän alisuorittaminen tai väärä ympäristö, se ei poista tosiasiaa etteikö Myrrä olisi epäoptimaalinen palanen Ilveksen palapelissä. Jokainen fani haluaa valmentajan joka saa paperijoukkueen pelaamaan vähintään potentiaalinsa mukaan. Vaikka tuleva valmentaja floppaisi vielä pahemmin, tekeekö se jostain vähemmän flopanneesta messiaan? Floppeja molemmat.
Osaava valmentaja pystyy toki vaikuttamaan positiivisesti joukkueen suorittamiseen, mutta kuten itsekin mainitsit, olosuhteet vaikuttavat parhaankin valmentajan vaikutusmahdollisuuksiin tuloksen teossa. Ympäristön sopimattomuudesta valmennusryhmälle en itsekään ole merkkejä nähnyt.
Työkalupakista taas jos poimitaan sektori pelaajat, on omaan silmääni selkeästi nähtävissä vajausta suorittamisessa. Pelien keskenjättämiset, kokoonpanosta ennen peliä putoamiset ja pelillisen suoritustason selkeästi havaittava putoaminen eräiden yksittäisten pelaajien kohdalla suhteessa perussarjaan/puolivälieriin, vaikuttavat kokonaissuorittamiseen heikentävällä tavalla.
Edellä mainitsemistani seikoista johtuva kokoonpanon jatkuva muutostila ei ole sekään omiaan parantamaan pelillistä suorittamista. Se kuinka paljon tästä muutostilasta voidaan sälyttää valmennuksen kontolle jää ulkokehäläiselle arvailujen varaan. Epäilen, ettei kuitenkaan aivan kaikkea voi siihen laariin kaataa.
Pudotuspeleissä on nykyvalmennuksen aikana pelattu kaksi puolivälieräsarjaa, sekä vielä kesken olevasta TPS-sarjasta neljä peliä. Tartun näistä kahteen viimeiseen vedonlyöjän silmin katsottuna. (Viime kevään Lukko-sarjan jätän tässä kohtaa huomioimatta, koska vasta tänä keväänä kokonaisuus on kilpailullisesti jo lähtöasetelmiltaan tasaveroinen).
Ennen Kärppä-sarjaa suuresti arvostamani Veikkauksen kertoimenlaskija T. Eirtovaara, jonka kertoimien asettelun jälkeen muu markkina reagoi samaan suuntaan jos tarvitsee, määritteli Kärppien jatkavan välieriin noin 57%:n suosikkina. Itse koin Ilveksen jatkoonpääsyn hieman todennäköisemmäksi ja sijoitin omat pennoseni sille puolelle.
Kuluvan sarjan ottelut ovat jokainen menneet ennakkoarvioissa (kertoimet) suosikille. (Toki tietenkin tässä huomioitava edellisen pelin vaikutus seuraavaan). Näin ollen ennalta tämän kevään pelit ovat tuloksellisesti menneet etukäteisoletusten mukaisesti.
Se että pelaako joku joukkue potentiaalinsa mukaan on varsin hankalasti määriteltävissä. Ensin tulisi määrittää pelaajien yksilökohtainen potentiaali eli se mihin pelaaja parhaimmillaan pystyy ja sen kautta laskettava joukkueen kokonaispotentiaali ja ehkä vielä verrattava siitä saatavaa lukuarvoa muiden sarjan joukkueiden lukemiin. Onhan peli aina suhteessa vastustajaan.
Messiasta ei Myrrästä saa. Ei niitä löydy muittenkaan Liiga-joukkueiden vaihtopenkin takaa. Tuskin edes historiasta koko maailman osalta kaikki mahdolliset yksilöt huomioiden, näin ateistin silmin.