...oli taas omien viestieni olennainen osuus. Unitedin 18 mestaruutta (11 valioliigassa) vs. Cityn edellinen menestys vuoden 1976 liigacupissa eli 34 vuotta sitten ja Liverpoolin tähän mennessä ohittanut ship (premiersip) ovat tekijöitä, joita ei voida ohittaa. Chelsea, Arsenal ja United ovat täynnä pelaajia, jotka ovat oppineet kestämään paineita valioliigassa ja muissa pokaalijahdeissa. Tällaisia pelaajia ei esimerkiksi Tottenhamista ja Citystä löydy kuin "tulvantuomina". Chelsea voitti tuplan, mutta esimerkiksi Drogban selkeän paitsiomaalin hylkääminen Old Traffordilla olisi kääntänyt kelkan valioliigamestaruuden osalta. Jossittelu on sinänsä turhaa ja se, jolla on eniten pisteitä kauden lopussa on mestari, mutta pelkästään tämän asian esilletuonti osoittaa, etteivät marginaalit menestyksen ja Carling Cupin välillä olleet suuret viime kaudellakaan.
Marginaalit on pienet kyllä, mutta paitsiomaaleja tulee ja menee 10kk aikana sellainen määrä, että niillä on turha jossitella..veikkaisin, että ManUkin sai viime kaudella jonkun halvan pilkun tms, jolla onnistui hoitamaan itsellensä 3p ja roikkui pokaalijahdissa vielä tuossa Chelsea ottelussa...pitkässä juoksussa nuo tuurit menee useimmiten pökö-pökö.
Voittamisen kulttuurin merkitys on tottakai kiistaton, mutta Cityä on tällä hetkellä turha verrata historiaansa, koska kyseessä on pelaajistoltaan täysin eri jengi kuin kaksi vuotta sitten..ja luulenpa, että mm tätä varten esim Vieira, Tevez ja Touret ovat joukkueessa, "kaiken" voittaneina kavereina tuomassa nimenomaan sitä kokemusta sekä koppiin että kentälle. Jos muistelee Chelseaa ja heidän "taianomaista menestystään" ennen aikaa Abramovich, ja kuinka vaan hankintojen kautta joukkue yht´äkkiä olikin täynnä kokeneita kavereita jotka ottivat pokaaleita pokaaleiden perään heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. (sivuhuomio: Ei toi Arsun nykyjengi nyt kovasti ole pokaalijahdeissa menestynyt, jos edellinen poika on Emiratesille eksynyt muistaakseni ´05, ja kovin moni näistä nykyrosterista ei ollut tuolloinkaan kummoisessa roolissa)
Cityn suurin ongelma on se, että joukkue ei ole ollut yhdessä kuin muutaman viikon ennen kauden alkua, mikä voi olla kirous..mutta toisaalta viime kauden City aloitti erittäin vahvasti silloinkin "uudella joukkueella".
Spursin kohdalla taas en usko, että joukkue on lopullisesti vielä tuossa..ja joukkueen siunauksena puolestaan näen sen, että vihdoin useamman valmentajasekoilun jälkeen ryhmässä on vihdoin jatkuvuutta ja syvyyttä(toisin kuin esim Poolissa, joka hengittää tai kuolee kahden pelaajan panoksesta). En nosta Spursia mestariehdokkaaksi, mutta en missään välissä lähtisi lukemaan pois top4 -laskuistakaan. Edellisvuosi osoitti, että nämä "tulvantuomat" kaverit, kestivät paineita loppukaudesta melko hyvin voittamalla loppukaudesta pakon/paineiden edessä sekä Arsen, Chelsean että Cityn (ja veikkaan, että Top4-paikan saavuttaminen oli paineiltaan Pohjois-Lontoossa samaa luokkaa kuin pokaalijahti Manchesterissa).
Ja noista ukkorukista vielä sen verran, että pelaaja on useimmiten parhaassa iässä vasta 28+, ja en muista koska valioliiga tai mikään muukaan isompi pokaali olisi voitettu joukkueella, jonka keski-ikä on luokkaa 23-24.