Kysymys onkin, kannattaako riskiä lähteä ottamaan vai laittaa kilpailukykyistä tarjousta esim. Mikko Jokelan tai Mikko Lehtosen tasoisille kaverereille, joihin ei sisälly kentän ulkopuolisia riskejä, mutta pelipanos on taattua laatua.
Ja vastaus on myös hyvin yksinkertainen ensimmäiseen: EI TODELLAKAAN KANNATA !!
Nyt olisi jälleen aika ottaa järki käteen ja keskittyä oikeasti joukkueen kehittämiseen ja luomaan IFK:sta kovien urheilullisten jätkien organisaatio. (Näin uskon ja toivon myös tapahtuvan). Tähän palettiin ei Karalahdella luulisi olevan mitään asiaa. Mahdollisuudet on annettu moneen kertaan. Mätämunia ei DDR-halliin enää kaivata. Vai pitääkö kaveri palkata sosiaalisin perustein, muistona hyvinvointivaltion yhteisöllisyydestä ja antamaan kansalle sitä, mitä pieni, mutta mökäävä osa kansaa haluaa? Tokihan ihmiselle pitää antaa anteeksi ja uusia mahdollisuuksia sekä eväitä tulevaisuuteen, mutta tässä ei nyt ole kyse mistään sellaisesta, vaan kallispalkkaisesta ammattilaisesta, joka on täysin vastuussa omasta elämästään valintojensa kautta. Jos olisi kyse maailman parhaimpiin kuuluvista pelaajasta, voisi olla ymmärrettävää puntaroida hyötyjä ja riskejä. Mutta miksi pitää metelöidä pelaajasta, joka ylivoimassa on ok, mutta tasakentällisin hidas ja jäähyaltis. Ai niin... sirkushuveja !