Heitäppä joku suuntaa-antava nimi vaikkapa kehiin. Olisi kiva kuulla millasella valmentajalla sinä olisit Sportia luotsaamassa ja millaisella strategialla.
On selvää, että Sport ei pärjää taistelussa SM-liigajoukkueiden kanssa päävalmentajista. Siksi Sportin pitäisikin osata löytää nousevat valmentajat, jotka eivät vielä ole a) löydetty SM-liigajoukkueiden toimesta tai b) SM-liigajoukkueet kokevat, että "tuon pitää kehittyä vielä kausi Mestiksessä".
Mielestäni potentiaalisia valmentajia Sportiin olisi esim. Ismo Lehkonen, Kai Suikkainen (meni jo), Pasi Räsänen (voisi tarvita rinnalleen jonkun old school auktoriteetin), Juha Juujärvi, Niklas Hudd ja Timo Lehkonen. Jos joku aloittaa rääkymisen "ei tuohon ole realistisia mahdollisuuksia, se tienaa muualla satamiljardia" niin en aio vastata. Nämä on esimerkkinimiä ja lista on alati muuttuva lajin kehityksessä. Viime kaudella esim. Jokipoikien Jarno Pikkarainen löi pöytään sellaiset näytöt, että nimi on kirjoitettu boldilla jokaisen liigajoukkueen tulevaisuuden suunnitelmissa.
On selvää, että tuleva päävalmentaja ei samanlainen markkinointivoima kuin mitä Tami on. Ja ei tule ollakaan. Päävalmentajan tehtävä on viedä eteenpäin peli-osastoa. Pellet ja markkinointimiehet ovat erikseen. Meillä voisi olla esim. nimivahva toimitusjohtaja, seuran kasvot julkisuuteen. Tamminen se ei voisi olla, koska hän ei pystyisi antamaan valmentajille työrauhaa. Lisäksi toimitusjohtajalla pitäisi olla talousosaamista.
Strategialla olisi muutamia peruspylväitä. Ensimmäinen olisi rakentaa alueellisesti vahva joukkue, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että joukkueessa olisi pelaajia Vaasasta ja lähialueilta. Tällä saadaan sympatiaa ja kannustusta myös muilta kuin pelkän menestyksen perässä hiihtäviltä kannattajilta. Tämä puhaltaisi myös junioriorganisaatioihin henkeä. Pennut ymmärtäisivät, että jos minä treenaan ja kehityn hyväksi pelaajaksi, pääsen pelaamaan Vaasan Sportissa. Se on hieno tavoite.
Toinen peruspylväs olisi tehokkuuden (käytetty raha vrs. tulos-suhteen) parantaminen. Pitäisi päästä lähemmäksi pahimpia kilpakumppaneita siinä millä summalla he tekevät pelillistä tulosta. Tällöin myös taloudellinen riski pienenisi. Jos Sport ei taistele 400 000 euron pelaajabudjetilla Mestis-mestaruudesta pitää laittaa vaihtoon a) valmentajat, b) joukkueen rakentajat ja c) seurajohto. Jos talous alkaa kestämään aidosti, voi pelaajabudjetti olla puolestani vaikka miljoona. Jos seura on vaarassa kaatua välierätappioon, on riski liian suuri.
Nelos- ja vitosketju olisi karkeasti sanottuna varattu omille kehittyville kasvateilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun omista junioreista nousee esille potentiaalinen pelaaja saisi tämä vastuuta Mestiksessä, jos hänestä kouliintuu parissa vuodessa hyvä Mestis-pelaaja, siirtyy hän ketjuhierarkkiassa eteenpäin (tottakai vain siinä tilanteessa, että pelaaja on ylemmän ketjun roolin arvoinen) ja hänen paikkansa perii uusi toivo. Peliaika tulisi tottakai ansaita ja jos näyttää, että joku ei vain kehity, uutta kehiin. Jos näyttää siltä, että omista ei tule hetkellisesti potentiaalisia pelaajia (ei realistista tässä tilanteessa), tulee paikat täyttää ulkopuolisilla.
Ketjujen hinnat voisivat olla pelaajabudjetista (taas karkeaa): 1. 40% 2. 30% 3. 20% 4. 5% 5. 5%. Nyt suhde on jotain aivan muuta.
Malli täyttäisi nelosketjun Sport-kasvateilla, jotka vielä tässä vaiheessa uraansa ovat edullisia. Rahaa vapautuisi ylempiin ketjuihin. Jos ja kun nämä nuoret kehittyisivät Markus Jämsän ja kumppaneiden esimerkin mukaisesti, Sport vaasalaistuisi. Avainpelaajat, tähtihankinnat olisi edelleen joukkueessa. Nyt vain pienen roolin pelaajat, joiden ei kuulu ansaita paljoa, olisi vaasalaisia nuoria kehittyviä pelaajia.
Päävalmentaja saisi mieluusti olla henkilö, jota kiinnostaa seura kokonaisuutena (Oy ja Junior-Sport) ja sen kehittyminen olisi hänelle sydämen asia. Nythän meillä on valmentaja, joka ajattelee pääsääntöisesti seuraavaa ottelua. Se ei palvele seuraa pitkällä tähtäimellä optimaalisesti. Mallissani päävalmentaja olisi sitoutunut seuraan vähintään kolmeksi vuodeksi ja häntä voisi esim. tulospalkita 'sisään-ajetuista' Sport-kasvateista ja tehokkuuden parantamisesta. Tämä sitouttaisi hänet pitkänlinjan tavoitteisiin. Malliin liittyy tietysti A-junnujen valmennus, joka tekisi tiivistä yhteistyötä edustuksen valmentajan kanssa. Pelitapa olisi sama ja joukkueiden valmennus yhdessä päättäisi kuka saa yrittää ylhäällä ja kuka ei.
Tässä ajatuksia. Väitteeni on, että Sportin pelillinen tila on kyykähtäisi juuri lainkaan vaikka nelos- ja vitosketju olisivat koottu vain nuorista Sport-pelaajista. Päinvastoin se toisi hyviä tuloksia jo aika lyhyellä aikavälillä, parissa-kolmessa kaudessa.