Naapurin mukaan huuto kesti 10–20 sekuntia, kunnes vaimeni valitukseen.
www.is.fi
Pistää kyllä pahasti vihaksi näiden todistajien käsittämättömän munaton saamattomuus. Jos he olisivat edes soittaneet 112:een huudon kuultuaan, tiedä vaikka tyttö olisi saattanut vielä kenties pelastua.
Mutta ei. Ei perkele ei. Vaikka huuto ja valitus tuli niin kovaa ja ihan läheltä, että talossa kaikki heräsivät, niin ei saa edes yhtä vaivaista hätäpuhelua soitéttua. Ei olisi ollut liikaa vaadittu. Sanktioitakaan kun ei kenellekään tule, vaikka soitto olisi aiheetonkin.
Sitten kehtaavat vielä tulla oikein nimellään uhriutumaan tiedotusvälineille, kuinka kauheeta on kun tällaista tapahtuu ihan vieressä:
– Aika karua! Tuossahan se on 50–100 metriä matkaa, se huuto tuli sieltä. Ei ole pitkä matka. Kun aamulla näin poliisit tuossa, niin muistin heti, että ai niin, se huuto yöllä...
Aika karua joo, kun on rauhallinen alue ja ihan omat lapsetkin heräsivät... Voisivatko he, please, kaiken uhriutuvan päivittelynsä lomassa miettiä edes vähän, että sillä tyttöparalla oli varmasti paljon, paljon karumpaa kuin heillä telkkaria kotonaan katsellessaan, for heaven's sake. Ja tyttö olisi vielä saattanut tarvita heidän apuaansa. Karua tässä on myös heidän oma välinpitämättömyytensä.
Toivottavasti he edes joskus tulevat ymmärtäneeksi, mikä osa heillä itsellään tässä tragediassa oli.
Omasta kokemuksesta voin valitettavasti sanoa, että aivan liian monen ihmisen mielestä joku muu aina hoitaa, niin itse ei tarvi. Ylittyisikö syyteraja heitteillejätöstä, rikoksen ilmoittamattajättämisestä tai jostain. Joku vastuu pitää saamattomillakin olla.