Muslimi ajaa autolla väkijoukkoon ja ylistää teon jälkeen allahia. Kristitty autolla ajaa väkijoukkoon ja ylistää teon jälkeen jumalaa. Pitäisikö näihin tapauksiin suhtautua lähtökohtaisesti eri tavalla?
Teon motiivi määrittää, millainen teko on. Psykoottinen on aina ensisijaisesti psykoottinen, eikä hänen julkisesti edustamaansa tule suhtautua liian suurella varmuudella. Sama koskee huumeiden käyttäjiä ja humalapäisiä. Jos pää on kemiallisesti sekoitettu, motiivia tulee ensisijaisesti etsiä sekavasta päästä.
Usein väitetään, että viina on tekosyy huonoon käytökseen, mutta tilastot kertovat ihan muuta. Viina on nimenomaan yleisin syy, jonka vuoksi tapetaan, lyödään ja usein myös raiskataan. Selvinpäin ihminen kykenee hallitsemaan impulssinsa, mutta humalassa impulssikontrolli heikkenee ja ihminen tekee sellaista, jota ei oikeastaan tahtoisi tehdä.
Suurin osa nettikeskustelijoista tulkitsee tapahtuneen kuin tapahtuneen oman ideologiansa ja katsomuksensa mukaan omaa mielihyväänsä ja näkemystään pönkittääkseen, mutta tekoja voi yrittää arvioida myös objektiivisesti. Terroriteko on teko, jonka seuraukset tekijä ymmärtää ja joka on selvästi suunnattu ihmisiä vastaan.
Jos on helppo mahdollisuus osua suureen joukkoon ihmisiä, mutta sen sijaan osuus pysäköityihin autoihin, niin ei siitä ihan ensimmäiseksi tavoitteellinen tappaminen tule mieleen.
Itse pidän tappajia ja raa'an väkivallan tekijöitä aina häiriintyneinä. En yksinkertaisesti pysty uskomaan, että henkisesti tasapainossa oleva ihminen pystyy tekemään muille pahaa. Tutkitusti edes sotaan käsketyt sotilaat eivät välttämättä pysty ampumaan vihollista kohti, vaikka he ovat nähneet omien miesten kuolevan vihollisten luodeista.
Ihmisen luonto on sellainen, että lajitoverin tappaminen pitkäjänteisesti suunnitellen vaatii yleensä mielenhäiriön. Ihmiset voivat olla toisiaan kohtaan äärimmäisen itsekkäitä ja välinpitämättömiä, mutta kun siirrytään suunnitelmalliseen väkivaltaan, on kynnys sen toteuttamiseen terveellä ihmisellä hyvin korkea.