Vähiten arvostamasi nimimerkit

[Golden Ari]

GaDa, jatkuvaa vittuilua otteluseurantaketjussa. Illasta toiseen. "JEEE mulla on 10 viestiä per päivä"

 

[Bronco]

GaDa, jatkuvaa vittuilua otteluseurantaketjussa. Illasta toiseen. "JEEE mulla on 10 viestiä per päivä"

Nyt tuli sen verran hyvä haku, että pakko kompata. Ei niinkään tuon vittuilun vaan juuri postaustahdin takia. Tyhjänpäiväisiä mukanokkelia huomioita ympäri palstaa.

 

[JjZz]

JjZz

Ärsyttävän samanlainen nimimerkki. Halpa kopio, saatana.

Ite oot :) No tulinpahan mainituksi tässäkin ketjussa. Merkki siitä että jotain on tehty oikein.

 

[sekolust]

Ite oot :) No tulinpahan mainituksi tässäkin ketjussa. Merkki siitä että jotain on tehty oikein.

Helppohan se on nimellä ratsaa. Jotkut vain rekisteröityvät kultalusikka kourassa. Me normaalit käyttäjät joudumme sentään näkemään vaivaa vastaavien saavutusten eteen!

 

[Buddha]

And we have a winner!

Nimimerkki TQoFE kyseli, että mitä joululahjaksi vaarille:

Kahdeksankymppinen vaarini sairastaa altzheimeria ja parkinsonia...

Hautakivi tai -arkku...

Todellinen voittaja tämä SilsaUuhi. Ketjun voi sulkea!

 

[-FNM-]

Todellinen voittaja tämä SilsaUuhi. Ketjun voi sulkea!

Nyt täytyy olla samaa mieltä. Joku roti jutuissa on pidettävä.

Terveisin nimimerkki: Alzheimeria sairastaneen isoäitinsä toissapäivänä menettänyt jatkoaikalainen.

 

[BitterX]

Todellinen voittaja tämä SilsaUuhi. Ketjun voi sulkea!

Jatkoajan historian suurin mauttomuus.

 

[FASlapsi]

Todellinen voittaja tämä SilsaUuhi. Ketjun voi sulkea!

Oho. Yleensä olen sitä mieltä, että mitä huonompi ja asiattomampi läppä, sitä parempi, mutta nyt ei kyllä toiminu tuo "letkautus" edes minulle. Ja se on jo aika hälyttävä merkki.

 

[Eino_Mies]

Jatkoajan historian suurin mauttomuus.

Ns mustaa huumoria voi silloin tällöin käyttää, mutta tuo SilsaUuhin heitto ei mahdu edes tähän kategoriaan. Todella mautonta!

 

[Baldrick]

Ehkä kaikista mauttomin heitto, mitä olen lukenut Jatkoajalla. Vaikka tässä ei piitattu toisen osapuolen tunteista, niin täytyy myöntää, että nauroin aluksi. Puolustan itseäni sillä, että anonyymien kirjoittajien heitot eivät realisoidu aivan samalla tavalla kuin oikeassa keskustelussa. Painotan siis, että tämä läppä oli erittäin huono, enkä itse sellaista haluaisi vastaavassa tilanteessa lukea, kuten varmasti ei kukaan muukaan.

 

[Muhkea]

Mitenkään puolustelematta SilsaUuhia, hän varmaan yritti lieventää "läppäänsä" tuolla "että silleen..." -loppumaneerillaan. Ei onnistunut.

 

[ms.qvist]

Todellinen voittaja tämä SilsaUuhi. Ketjun voi sulkea!

Mikäpä sen parempi lahja sen ikäiselle alzhaimerpotilaalle/-sairaalle kuin hautakivi jo valmiiksi - vieläpä tekstillä: Muistamme sinut vaikka sinä et enää meitä.

Ehkäpä minulla on sitten toivottoman kiero huumorintaju mutta en nyt koe sitä mitenkään tuomittavana. En nyt nauraa räkätä sille mutta hymyilyttäähän se siitä huolimatta, että olen menettänyt mummini vaikean dementian (dementiamuodoista alzheimer) loppuun kuluttamana. Elämäähän tämä vain on ja itsekukin meistä kerran täältä lähtee, minä ainakin toivon, että minun kuolemalla voidaan vitsailla ja lasketella leikkiä - mielummin se kuin haudanvakava otsakurtussa oleilu.

vlad.

 

[sampio]

Elämäähän tämä vain on ja itsekukin meistä kerran täältä lähtee, minä ainakin toivon, että minun kuolemalla voidaan vitsailla ja lasketella leikkiä - mielummin se kuin haudanvakava otsakurtussa oleilu.

vlad.

Mustallekin huumorille on paikkansa, mutta aika perseestä se on kohdistaa noin selvästi. Tiedän, että suhtaudut elämään aikalailla karummin kuin jengi keskimäärin, mutta kai nyt tajuat asiayhteyden herkkyyden silti.

 

[ms.qvist]

Mustallekin huumorille on paikkansa, mutta aika perseestä se on kohdistaa noin selvästi. Tiedän, että suhtaudut elämään aikalailla karummin kuin jengi keskimäärin, mutta kai nyt tajuat asiayhteyden herkkyyden silti.

Yhtä hyvin kuin tajuan sen, että miksi niitä kakaroita pitää jumaloida ketjussa kuin ketjussa...

Kuolema ja elämä - saman arvosia tai arvottomia asioita, joten ainakaan minä en ole koskaan osannut loukkaantua siitä jos siitä on vitsailtu, en edes siinä tapauksessa kun omista övereistäni ja sairaalassa tehostetussa tarkkailussa makaamisestani väännettiin mustaa ja kenties jonkun muunkin väristä huumoria. Kohdatessasi kuoleman, naura sille...

Tietenkin ymmärrän sen, että on erilaisia ihmisiä mutta toisinaan on vaikea ymmärtää suhtautumista kuolemaan. Aivan kuin se olisi haudanvakava juttu!

vlad.

 

[TosiFani]

Oma isäni, 90v., makaa pitkäaikaisosastolla alzhaimerin riuduttamana ja olen ollut jo pitkään valmis eutanasiaa, mikäli se olisi mahdollista. Julma tauti omaisille, mutta armollinen potilaalle. Tästä huolimatta SilsaUuhelta ajattelematonta tekstiä.

 

[-FNM-]

TQoFE esitti kysymyksensä täysin vilpittömästi ja hänelle rakasta ihmistä ajatellen. Lähes poikkeuksetta isovanhemmat sekä vanhempamme ovat niiden tärkeimpien ihmisten joukossa joita ylipäätään elämässämme on. Toiset vanhoista ihmisistä ovat enemmän terveitä kuin toiset. Kuitenkin täytyy mielestäni muistaa se, että vanhemmat ja isovanhemmat luovat turvallisuuden tunnetta, myös aikuisille ihmisille.

Minun kuolemalleni saa nauraa, kun aika joskus koittaa. Tosin mielestäni TQoFE:n isoisälle tai hänen sairauksilleen ei tarvitse nauraa, elinaikanaan tai edes silloin joskus, kun aika hänestä jättää.

Kuten aiemmassa viestissä mainitsin niin minulle tuo arkun ja hautakiven joululahjaksi ostaminen on todellisuutta. Vaikka mummoni pääsikin sunnuntaina pois, ja ei olisi varmasti "järjissä" olessaan halunnut tuollaista elämää elää noin montaa vuotta, niin ei tämä huumori siltikään oikein uppoa.

Elämäntilanteistamme riippumatta taitaa empatia olla katoava luonnonvara.
Mukavaa, että on hyviä juttuja.

 

[Ted Raikas]

Elämäntilanteistamme riippumatta taitaa empatia olla katoava luonnonvara.
Mukavaa, että on hyviä juttuja.

Totta, mutta en nyt tiedä onko empatialla (aina) tässä asiassa sinänsä sijaa. Usein on enemmänkin kyse yleisestä hienotunteisuudesta ja kohteliaisuudesta, joka on pitkälti opittua ja johon kuuluu se, että tiettyjä asioita ei sanota tai toimitaan jonkinlaisen etiketin mukaan. Ei siinä ole silti välttämättä mukana minkäänlaista todellista empatiaa, eli ihminen todella samaistuisi sen toisen tilanteeseen. Hyvin usein on vaan kyse asioista, jotka sanotaan ja jolla halutaan viestittää itsestään jotain tiettyä.

Ei siinä sinänsä vikaa ole, että toimii noin sillä onhan sekin huomioonottamista, mutta en siis nyt sitä välttämättä yksiselitteisesti liittäisi empatiaan vaan siis enemmänkin opittuihin käyttäytymismalleihin.

***

Itse ketjun aiheeseen: En osaa oikein luetella ketään. Moni henkilö ehkä jollain tapaa ärsyttää tai tuntuu putkiaivolta, mutta ne on näkemyksiä muiden joukossa ja tunne voi olla molemminpuolinen. Minusta on kuitenkin mielenkiintoista lueskella erilaisia näkemyksiä ja yrittää ymmärtää, miksi ihminen ajattelee ja toimii niin. Se on aivan loputtoman kiehtovaa.

 

[ms.qvist]

TQoFE esitti kysymyksensä täysin vilpittömästi ja hänelle rakasta ihmistä ajatellen. Lähes poikkeuksetta isovanhemmat sekä vanhempamme ovat niiden tärkeimpien ihmisten joukossa joita ylipäätään elämässämme on. Toiset vanhoista ihmisistä ovat enemmän terveitä kuin toiset. Kuitenkin täytyy mielestäni muistaa se, että vanhemmat ja isovanhemmat luovat turvallisuuden tunnetta, myös aikuisille ihmisille.

Niin tosiasiahan on se, että kaikkien ihmisten kohdalla ne vanhemmat ja isovanhemmat eivät luo turvallisuuden tunnetta vaan ahdistusta, tuskaa, sekavuutta, raivoa, vihaa, itsetuhoisuutta etc. etc. eli ei pidä yksinkertaistaa ja todeta, että kyseessä oli automaatio, mikä koskettaisi kaikkia. Enkä nyt tarkoita sitä, että olisin tällaisessa tilanteessa, mutta on olemassa paljonkin ihmisiä, joiden asema on tällainen tai jopa paljon huonompi. Ihmisiä, joille vanhemmat ja isovanhemmat eivät aiheuta muuta kui tuskaa.

Mutta joo.. tietyssä mielessä ymmärrän sen, että toiset meistä ovat empaattisempia kuin toiset. Toiset osaavat luonnostaan ulottaa sen laajemmalle sektorille, ja toiset - kuten minä, en oikein osaa olla empaattinen kuin hyvin pientä piiriä kohtaan, mutta en tällöinkään osaa "asettaa sanojani oikein" vaan saatan olla hyvin suora ja mustanpuhuva, kenties olla joidenkin mielestä loukkaava - ainakin ulkopuolisten, jotka eivät tunne minua ja suhdetta läheisiini.

vlad.

 

[Murmeli]

Mutta joo.. tietyssä mielessä ymmärrän sen, että toiset meistä ovat empaattisempia kuin toiset. Toiset osaavat luonnostaan ulottaa sen laajemmalle sektorille, ja toiset - kuten minä, en oikein osaa olla empaattinen kuin hyvin pientä piiriä kohtaan, mutta en tällöinkään osaa "asettaa sanojani oikein" vaan saatan olla hyvin suora ja mustanpuhuva, kenties olla joidenkin mielestä loukkaava - ainakin ulkopuolisten, jotka eivät tunne minua ja suhdetta läheisiini.

vlad.

Meitä on enemmänkin. Tässä nimenomaisessa casessa kyse on vähän kuitenkin siitä, että musta huumori oli kohdistettu tuntemattomaan henkilöön ja se on mielestäni varsin ajattelematonta ja jopa mautonta.

Yleisellä tasolla puolestaan varsin osuva oivallus.

Oma lähin kaveripiirini aika hyvin minun mustan huumorini jo tuntee ja ymmärtää. Muissa piireissä osaan onneksi pitää suuni kiinni oikealla hetkellä, sillä normaaliin huumorintajuun tämä alalaji ei kuulu.

 

[-FNM-]

Totta, mutta en nyt tiedä onko empatialla (aina) tässä asiassa sinänsä sijaa. Usein on enemmänkin kyse yleisestä hienotunteisuudesta ja kohteliaisuudesta, joka on pitkälti opittua ja johon kuuluu se, että tiettyjä asioita ei sanota tai toimitaan jonkinlaisen etiketin mukaan. Ei siinä ole silti välttämättä mukana minkäänlaista todellista empatiaa, eli ihminen todella samaistuisi sen toisen tilanteeseen.

Pätkäisin hieman lainausta.

Tietenkin empatiaa varmasti harvoin todellisuudessa kokee keskustelupalstalla. Kuitenkin mielestäni tässä kyseisessä tilanteessa jokainen meistä, joilla on joskus ollut vanhempia tai ylipäätään rakkaita ihmisiä elämässään, osaavat samaistua kyseiseen asiaan. Empatia lienee väärä sana, mutta en laittaisi tällaista asiaa suoraan myöskään opitun käytöksen joukkoon.

 

[vstk]

Tietenkin empatiaa varmasti harvoin todellisuudessa kokee keskustelupalstalla. Kuitenkin mielestäni tässä kyseisessä tilanteessa jokainen meistä, joilla on joskus ollut vanhempia tai ylipäätään rakkaita ihmisiä elämässään, osaavat samaistua kyseiseen asiaan. Empatia lienee väärä sana, mutta en laittaisi tällaista asiaa suoraan myöskään opitun käytöksen joukkoon.

Naurahdin SilsaUuhin heitolle, myonnan. Koska kyseessa nimenomaan on keskustelupalsta. Tilanne olisi ollut toinen mikali henkilo olisi kasvokkain sanonut taman tilanteen. Ei naita kahta asiaa pitaisi minun mielestani sekoittaa keskenaan.

 

[sampio]

Yhtä hyvin kuin tajuan sen, että miksi niitä kakaroita pitää jumaloida ketjussa kuin ketjussa...

Huvittava kommentti, mutta vastaan silti. En ole jumaloinut kakaroita kovinkaan monessa ketjussa, en varsinkaan viime aikoina. Oma perheeni on toki elämäni keskipiste, mutta taitaa olla kaikille normaaleille isille. Lisäksi vanhempana ehkä tajuan jonkin verran siitä suhteesta, joka vanhempien ja lapsien välillä on, ja siksi olen puolustanut ja puolustan jatkossakin lapsia tällä palstalla, jossa välillä tuntuu joillekin olevan ylivoimainen tehtävä jonottaa edes samassa kassajonossa lapsiperheiden kanssa sinkkupussillista ruispaloja ostaessaan. Aika säälittävää, oikeasti.

Kuolema ja elämä - saman arvosia tai arvottomia asioita, joten ainakaan minä en ole koskaan osannut loukkaantua siitä jos siitä on vitsailtu, en edes siinä tapauksessa kun omista övereistäni ja sairaalassa tehostetussa tarkkailussa makaamisestani väännettiin mustaa ja kenties jonkun muunkin väristä huumoria. Kohdatessasi kuoleman, naura sille...

Ei jumankauta, herra Jatkoajan asiallisin kirjoittaja. Kyse ei ole nyt sinusta. Minä taisin kirjoittaa juuri, että tiedostan suhtautumisesi, mutta tuossa tilanteessa kyse on vain ihan tavallisesta tahdikkuudesta. Viittasin siihen, että varmasti ymmärrät kuitenkin läheiseen ihmiseen kohdistuneen tahdittomuuden, vaikka et itse niin kokisikaan. Mutta ehkä et sitten ymmärrä.

 

[-FNM-]

Niin tosiasiahan on se, että kaikkien ihmisten kohdalla ne vanhemmat ja isovanhemmat eivät luo turvallisuuden tunnetta vaan ahdistusta, tuskaa, sekavuutta, raivoa, vihaa, itsetuhoisuutta etc. etc. eli ei pidä yksinkertaistaa ja todeta, että kyseessä oli automaatio, mikä koskettaisi kaikkia. Enkä nyt tarkoita sitä, että olisin tällaisessa tilanteessa, mutta on olemassa paljonkin ihmisiä, joiden asema on tällainen tai jopa paljon huonompi. Ihmisiä, joille vanhemmat ja isovanhemmat eivät aiheuta muuta kui tuskaa.

Tästä syystä jätin viestiini nuo vaaralliset sanat; "lähes poikkeuksetta". Minulle vanhemmat eivät ole silloin joskun luoneet turvaa omalla käytöksellään, mutta onneksi isovanhempani sitä tekivät. En siis väitä kyseessä olevan automaation. Yleistin toki, mutta ainoastaan siistä syystä, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat mielestäni yleensä ottaen turvallisia lapsiaan sekä lapsenlapsiaan kohtaan. Poikkeuksia löytyy. Jossakin mielessä lienen esimerkki heidän lapsista.

 

[Ted Raikas]

Tietenkin empatiaa varmasti harvoin todellisuudessa kokee keskustelupalstalla.

Ei sitä kohtaa välttämättä arkielämässäkään. Monet surunvalittelut ja lohduttavat sanat ovat vain niitä sanoja. Ihminen lausuu ne, koska ajattelee sen olevan hyvä tapa ja tekevän hänestä itsestään hyvän, sellaisen joka tekee oikein.

Ei siinä välttämättä ole mitään myötätuntoa ja oikeanlaista kykyä tunnistaa niitä tunteita, mitä toinen käy läpi.

Vaan en silti sano, etteikö kohteliaisuus olisi hyve, mutta ei se välttämättä mitään syvällistä kenestäkään kerro.

 

[sampio]

Yleisellä tasolla puolestaan varsin osuva oivallus.

Teknisesti osuva, kyllä, mutta kuten itsekin mainitsit, hiukan ajattelemattomassa asiayhteydessä. Jätkäporukalla saattaisi toimia, tai itseensä kohdistaen.

Mutta joo, odotetaan nyt varjon ratsastavan paikalle perustelemaan, kuinka 1+1=3 ja vitsille tulee nauraa.