Kävimme hipeleeraamassa luureja eräässä paikkakuntamme matkapuhelinmyymälässä. Hyvää palvelua sieltä on aina saanut, ja niin sai nytkin, vaikka aika erikoinen kokemus tuo silti oli. Nimittäin, kysyimme ensin Lumia 830:aa, mitä ei myymälässä ollut. No, sittenpä kysyimme Sony Z3 Compactia, jota oli olemassa. Myykä tokaisi hyväntahtoisesti naurahten, että jos tässä on vaihtoehdot, niin hän suosittelee ehdottomasti Sonya - paljon helpompi käyttöjärjestelmä, selkeästi parempi kamera ja enemmän sovelluksia. Jälkimmäinen on toki ihan totta, mutta en nyt aivan paskana osaa tuota 830:aa pitää, vaikka sellainen fiilis olisi voinut palopuheesta jäädäkin. Vaimoni siinä sitten sovitteli handuunsa luureja ja palasimme vielä 830:n luo, jolloin myyjä, edelleen kylläkin hyvin ystävällisesti muistutti, miten paljon parempi puhelin Sony on. Oli pakko sanoa siihen väliin, että omasta mielestäni WP ei erityisen epälooginen ole sekään ja kamerakin ihan hyviä arvioita on tainnut saada. Aspa-tilanne hoitui kaikin puolin mallikkaasti loppuun, ei siinä mitään ongelmia. Hassutti itseäni vain se, kuinka selkeästi myyjän suhtautumista ohjasi lopulta hänen oma mieltymyksensä. Ei kai se rikollista ole, mutta jotenkin pidän enemmän siitä, että oma fanitus ei aivan noin selkeästi paistaisi läpi, vaan myyjänä toimiva olisi mieluumminkin taho, joka osaa kuunnella asiakkaan tarpeita ja löytää niihin sopivimman ratkaisun. Nyt jäi nimittäin kysymättä esimerkiksi se, että mikä luuri vaimollani aiemmin on ollut, samoin muutkin painotettavat ominaisuudet. Ok, 830:n osalta joutui myymään tyhjää, mutta se ei kai tee luurista huonoa.