Saku #11 kirjoitti:En tiedä. Ei välttämättä kovinkaan moni. Btw, mielestäni tuo diili oli Atlantan kannalta muuten melko typerä, mutta ilmeisesti Danystä ei saatu kaikkea irti noin ahdistavassa ympäristössä.
Olisit kertonut tuon siirron aikaan Ottawan faneille, joista osa oli aivan raivona siitä, että joukkue suostui luopumaan Hossasta. Ei mikään absoluuttinen tasonmittari tietenkään, mutta kertoohan se jotain, että ne kaverit, jotka Hossan pelejä ovat vuosien ajan saaneet katsella olivat kaikkea muuta kuin iloisia - vaikka vaihdossa tuli niinkin uskomaton pelaaja kuin Dany Heatley.
Mieti miten hileinä olisivat olleet, jos paluupostissa olisi tullut Olli Jokinen.
...koska Slovakialla on laajempi kärki. Pidätkö muuten Hossaa oikeasti noin yksiulotteisena kiekkoilijana? Voi voi, kannattaa pitää silmät auki olympiapeleissä. Osaa mies vähän muutakin kuin vaan kieputtaa.Saku #11 kirjoitti:Jos pelurit pistetään taitokisassa vastakkain, Hossa voittanee suurimman osan kisoista. Väitän (No, paremminkin uskon) silti, että ainakin Koivun, mahdollisesti myös Jokisen tehot ja merkitys Suomelle Torinossa ovat suurempia kuin Hossan Slovakialle.
Hossa on viime vuosina ollut playoffeissa aivan yhtä kova kuin Koivu. Pisteiden valossa siis. Maajoukkuepeleistä en niinkään tiedä, koska en Slovakian touhuja ulkoa juurikaan muista.Saku #11 kirjoitti:Lisäksi Koivun on loistava kovissa peleissä. Playoffstatsit NHL:stä ovat 40 ottelussa 13+21. Hossan tehot ovat täsmälleen samat, mutta pelejä 11 enemmän. Maajoukkuesuorituksissa erot ovat vielä suuremmat.
Silti ottaisin minä tahansa päivänä Hossan ennen Koivua.
Ja Thornton pystyy varmasti pelillisenä johtajana paljon parempaan, kun on saanut vähän enemmän pelivuosia alle ja on 100% kunnossa. Mihin pyrit?Saku #11 kirjoitti:Niin, tuollahan hain lähinnä sitä, että tuosta 71 pojon piste-ennätyksestä on turha vetää mitään sen suurempia johtopäätöksiä, koska Saku pystyy paljon parempaankin.
Niin, ihan säälistähän Peca otettiin mukaan mm. Kanadan kivikovaan Salt Lake Cityn kultaryhmään. Paska jätkä, koska ei ole suomalainen.Saku #11 kirjoitti:Stanley Cup, suoritukset Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen parhaassa ketjussa ja pelitovereiden ynnä valmentajien valtaisa arvostus. Esimerkiksi mainitsemasi Modano jaksaa aina toisinaan muistuttaa, että jos hänen pitäisi koota oma joukkue, Jere olisi ensimmäinen pelaaja jonka hän siihen valitsisi. Pecasta en ole juurikaan vastaavaa kuullut.
Ymmärrän toki. En kuitenkaan ymmärrä sitä, mitä jollain vuoden -95 MM-kisoilla, joissa ei todellakaan pelannut maailman parhaat pelaajat, on tekemistä tämän asian kanssa. Ehkä sinä voit selittää tämän minulle? Kerro samalla siitä, miten Saku johdatti Tepsin Suomen Mestaruuteen samana vuonna. Minä tarkastelen kuitenkin mielummin pelaajan otteita sellaisista peleistä, joissa on ihan oikeasti ollut mukana maailman huiput. Siinä mielessä esimerkiksi World Cupiin ja Naganoon viittaaminen olivat kyllä perusteltuja.Saku #11 kirjoitti:Höh. Sinä kysyit, kuinka pitkälle Saku on seurajoukkueensa johdattanut. Oletin, huomaa oletin, että tämä tarkoittaa menneisyyttä. Niinpä käytin sopivan aasinsillan ja luettelin, mihin Saku on pystynyt maajoukkueessa. Ymmärrätkö?
Heh, tämähän on hyvän johtajan merkki.. "Yksi miljardista", tosiaan.Saku #11 kirjoitti:Sen jälkeen Saku on ollut kokoajan enemmän tai vähemmän keskenkuntoinen ja lisäksi sopimusneuvottelutkin kuulemma häiritsivät pelaamista.
Keith Tkachuk ja Doug Weight ainakin. Ilmeisesti kaksi ei sinulle kuitenkaan riitä?Saku #11 kirjoitti:En jaksa tarkistaa, kun Suomen naisilla menee noin sensaatiomaisesti Torinossa, mutta pelaako niistä monikin Floridan tasoisessa joukkueessa?
Thornton oli edellisellä NHL-kaudella 24-vuotias. Miten suuria häneltä odotit tuossa iässä? Sitä ei kukaan varmasti kiistä, etteikö Thornton olisi ollut pettymys playoffeissa, mutta vasta nyt hän alkaa pelimiehen ikään tullakin ja on nostanut profiilia valtavasti täksi kaudeksi. Johtajanominaisuuksita en sinällään tiedä yhtään enempää kuin sinäkään, mutta vilkaisepa millä tavalla Jonathan Cheechoon maalisarake on karttunut sen jälkeen, kun Big Joe joukkueeseen liittyi. Tällaisen vaikutuksen muiden pelaajien tasoon saa aikaan vain todellinen supertähti.Saku #11 kirjoitti:Ole vaan. Myönnän, että pelillisiltä ominaisuuksiltaan Thornton on supertähtitasoa, mutta itse vaadin supertähdiltä jonkinnäköisiä johtajan elkeitäkin. Niitä en ole kauheasti Joelta havainnut.
Lisäksi on mielestäni aika kummallista, että Koivun kohdalla kelpaa kyllä kaikki kisat, mutta Thorntonin näytöt World Cupista ja viime kevään MM-kisoista eivät ohitat täysin. No, nimimerkkisi antaa kyllä paljon anteeksi.