Monet maat eivät vielä ole valinneet edustajaa, mutta Vikman ei pidä perää tämänhetkisistä osallistujista.
www.is.fi
Arvio Erikan lopullisesta sijoituksesta on realistinen, todennäköisesti hän päätyy sijoille 15–20. Suomen viimeaikainen Euroviisu-menestys on ollut vahvasti yleisöäänien varassa, mutta tällä kertaa vaikuttaa siltä, että Erikan kappale ei resonoi laajasti Euroopan äänestäjien keskuudessa. Tämä johtaa siihen, että yleisöääniä saadaan vain vähän. Raadit saattavat kuitenkin arvostaa esitystä enemmän kuin viime vuonna, jolloin esitys jäi selvästi tuomarien suosikkien ulkopuolelle. Biisi sekä esitys on eilisen perusteella niin stereotyyppinen Euroviisu, että
voidaan jäädä myös semeihin.
Mikäs arvio tämä on, omaa mutuilua vai johonkin ennakoihin perustuvaa? Tuossa uutisessa ei ainakaan puhuttu tuollaisista sijoituksista ja jutussa mainittu sivusto nostaa Vikmanin tällä hetkellä ennusteissa sijalle 5.
Ison yleisön kanssa resonointi on myös tällä hetkellä ihan kysymysmerkki koska toistaiseksi ulkomailla biisin ja esityksen ovat nähneet ja kuulleet vain ne innokkaimmat ESC-fanit, mutta ainakin reaktioiden perusteella esitys on kerännyt kovasti kehuja ja moni tuntuu olevan Vikmanista poikkeuksellisen innoissaan, ja juuri siksi että biisi tai esitys eivät ole todellakaan mitään "stereotyyppista Euroviisua" vaan kyllähän tuo on kaikessa poukkoilussaan ja epätyylisessä rakenteessaan jotain ihan muuta, eli kunnon performanssi. Jos tällaisia helmiä löytyy viisuhistoriasta enemmänkin niin saa kyllä linkata ihan vapaasti, sillä itse en ainakaan muista juuri tämäntyylisiä biisejä aiemmin juuri kuulleeni. Semeihin tällä ei olla jäämässä sitten mitenkään.
Ei kyllä itselle avaudu tämä "söi elävältä" -kuvaus.
Jos vertaa nimenomaan illan artistien esiintymistaitoa, itsevarmuutta ja yleisön kanssa kommunikointia, kyllä Vikman oli ihan omalla tasollaan. Esimerkiksi Goldielocksin show oli toki visuaalisesti ehkä näyttävämpi ja proppien suhteen siihen oli panostettu paljon enemmän, mutta aika etäiseksi tuo rinkuloiden keskellä rimpuilu lopulta jäi. Tykkään tämän biisistä todella paljon, mutta sitä vaivasi vähän sama ongelma kuin tuota esitystäkin, eli ekan kertsin jälkeen olet nähnyt ja kuullut aikalailla kaiken, eikä pelkkä dramaattinen kulmien alta tuijottelu riitä jos halutaan pistää yleisö oikeasti syömään esiintyjän kädestä. Vikmanin kohdalla show ja biisi menevät kokoajan uuteen ja yllättävään suuntaan, ja siinä on kunnon kaari joka tietysti huipentuu tuohon lähes psykedeeliseen loppusavottaan. Juuri tällaisia niiden esitysten pitääkin olla tällaisissa kisoissa, ja kyllähän yleisön äänestyskäyttäytyminenkin kieli siitä että tämä vetosi katsojiin kaikista eniten.
Niinkuin sanoin, moni näistä muista artisteista näytti samalta kuin Vikman itse silloin viisi vuotta sitten, jolloin ei ollut esiintyjänä vielä lähellekään sitä tasoa missä on nyt, ja on sanonut itsekin että ei ollut vielä tuolloin valmis eikä tykkää katsoa tänä päivänä sitä Cicciolina-vetoa. Pikkuisen epävarmaa tekemistä josta näki liiankin hyvin että nyt pitää vetää tarkan koreografian ja käsikirjoituksen mukaan joka ei ole itselle ehkä sitä kaikista luontevinta tekemistä, ja kaikki tuollainen kuuluu samantien esimerkiksi äänenkäytössä ja näkyy ulospäin, ja täysin sama ongelma vaivasi eilen useampaakin esiintyjää.
Ehkä tuo Vikmanin nykyinen taso konkretisoitui parhaiten tuossa lopun vedossa voiton jälkeen jossa joutui vetämään biisin uusiksi ilman mitään kunnon valoshowta, proppeja, taustatanssijoita tai muutakaan spesiaalia, mutta otti silti koko areenan näppeihinsä ja veti biisin vieläpä paljon paremmin kuin ekalla kerralla. Tuo on sellaista karismaa ja esiintymistaitoa mitä ei kaikilta löydy ja mitä ei voi todellakaan luoda tyhjästä missään studio-olosuhteissa tai YLEn koreografialaboratorioissa, vaan sitä joko on tai sitten sitä ei ole. Vikmanin kohdalla sitä vaan on, eikä asiaa ole varmasti haitannut ne sadat keikat mitä on ehtinyt tässä varsinkin viimeisen viiden vuoden aikana vetämään.