Olihan se melkoisen valju kortti joo...
Ensin nähtiin kunto-ihme Neil Magnyn täydellinen dominointi Carlos Conditista, jossa Natural Born Killer oli täysin aseeton Magnyn paineeseen ja clinch-peliin. Kyllähän Conditin ura alkaa olemaan näillä näkymin paketissa ja onhan mies vähän tyylillisesti sopimaton nykypäivän MMA:han.
Seuraavaksi nähtiin Carla Esparzan voitto Cynthia Calvillosta, jolla on ollut pientä hypeä takanaan strawweightissä, mutta minua mimmi ei ole vielä vakuuttanut johtuen melkoisen tasapaksusta tyylistään. Alussa yllätti Calvillon hyvä topgame, mutta lopulta Esparza napsi yllättäen pystyssä ja aktiivisuudellaan suhteellisen selvän pistevoiton kokemattomasta Calvillosta. Statsit näyttävät kyllä hyvin Esparzan iskeneen lähes puolet enemmän osumia vastustaajansa ja muutenkin kahdessa jälkimmäisessä erässä hän oli selvästi aktiivisempi.
Diakisen ja Hookerin borefestistä sen verran, että vaikka Diakise on kyllä näyttävä ottelija, niin kovin pitkää uraa hänelle ei näissä karkeloissa voi luvata noin luvattoman huonolla painitaustalla ja mattopelillä. Käveli suoraan triangeliin suorastaan amatöörimäisesti ja Hooker otti yhdellä helpon subivoiton kaverista. Toisaalta voisi kuvitella, että jos Diakise pystyy näitä tomato caneja, kuten Packaleneja ja kumppaneita vetämään jatkuvasti tajuttomasti niin hänestä voidaan saada UFC:n joku uusien ottelijoiden testikaveri ja prelim-spesialisti.
Khabibin teurastus Barbozasta oli niin vakuuttava, että rupesin miettimään jo matsin aikana, että jos tämä kaveri pysyy terveenä, niin eihän hänelle yksinkertaisesti pärjää kukaan. Ainoa, jolla voi olla mahdollisesti pienintäkään jakoa on Eddie Bravon kovassa jujitsukoulussa oleva Tony Ferguson, joka ei hätkähtäisi heti mattoon lähtemisestä. Toisaalta Khabib on jo pelkästään UFC:ssä pieksänyt sellaisia kovan luokan mustia vöitä, kuten Dos Anjosin, Thiago Tavaresin, Gleison Tibaun ja Kamal Shalorusin.
Conor McGregorilla voi olla mahdollisuus ainoastaan aivan maagisen tarkkuuden ja ajoituksensa vuoksi punchers chance Nurmagomedovia vastaan, mutta jos mattoon mennään on peli samantien selvä. Täytyy muistaa, että Edson Barboza on lähtökohtaisesti lightweightin kovin strikeri ja hänkin on ruskea vyö Ricardo Almeidan alaisuudessa brassijujitsussa ja silti hänestä ei ollut minkäänlaista vastusta Dagestanin miehelle. Toisaalta Conor on tehnyt jo sellaisia temppuja, että ei häntä enää voi / saa edes epäillä ja onhan miehellä reilu sata milliä pankkitilillä, joten saapa nähdä mihin asti paluu venyy, ehkä jopa vuoteen 2019?
Pääottelussa Cyborg dominoi aika vakuuttavalla gameplanilla Holmin ja myös vakuutti minut hyvällä cardiollaa, vaikkakin Hollyn taktiikka clinchgamessa oli typerää, koska hänellä ei ole minkäänlaista groundgame-uhkaa, saatika elbow-game, joka antoi Cyborgille mahdollisuuden vain lepäillä hänen sylissään. Kun päästiin nyrkkihippasille voitti Cyborg käytännössä kaikki lyöntikohtaukset numeroin 1-2 tai 1-3. Ottelun jälkeen Holmin oikea silmä oli täysin muurautunut umpeen, sekä vasen ylähuuli, joka maistoi viimeisissä erissä vasenta suoraa. Tyrmäys oltaisiin todennäköisesti nähty, jos kolmas erä olisi ollut hieman pidempi, kun naapurintytön jalat vetivät spagetiksi ja brassimörkö haistoi veren.
Tuomareiden pisteytys tästä matsista oli jälleen kerran ihan täysi vitsi (48-47, 48-47, 49-46), mutta samapa se kun voitto meni oikeaan osoitteeseen. Totuuden nimissä Cyborg voitti kyllä joka erän, mutta toki Holmilla oli kotituomarit ja kotiyleisö takana. Silti ei pidä ottaa mitään pois Holmilta, jolla kyllä sydäntä riittää, mutta nyt hän kohtasi vain liian kovan kaverin. Seuraavaksi Cyborg ottelee Megan Andersonia vastaan, joka on kinunnut jo pitkään matsia, joka kertaalleen jo peruuntui. Anderson (8-2) on myös luontainen 145 paunainen (Invictan mestari) ja varteenotettava muay thai-ottelija suhteellisen vahvalla mattopelillä.
Seuraavaksi nähdäänki sitten varmaan yksi kaikkien aikojen kovimmista Fight Night-korteista, kun sieltä löytyy vastaavia matseja, kuten:
Featherweight
Jeremy Stephens vs.
Doo Ho Choi
Middleweight
Uriah Hall vs.
Vitor Belfort
Welterweight
Kamaru Usman vs.
Emil Weber Meek
Featherweight
Darren Elkins vs.
Michael Johnson
Women's Flyweight
Paige VanZant vs.
Jessica Rose-Clark
Sen jälkeen päästäänkin jo UFC 220:n kimppuun, josta löytyy toki kaksi helvetin kovaa main eventtiä, mutta sen jälkeen aika mjeh-tason korttia pl. Shane Burgosin matsi.