Se on muuten todella hauskaa, kun kuulee sanottavan perusteluiksi tuohon yhtiöittämisasiaan, että sm-liiga on bisnestä, eikä se voi olla aatteellista toimintaa. Joukkueet siis pakotetaan tekemään bisnestä, kielletään aatteellinen toiminta, ja samaan aikaan vaaditaan joukkueita vähentämään ulkomaalaisten pelaajien määrää, ja ottamaan nuoria pelaajia pelaamaan, jotta Suomen kiekkoilu kehittyisi.
- Jos joukkueiden pitää pyrkiä kehittämään Suomen kiekkoilua, niin eikö se ole aatteellista toimintaa?
- Jos joukkueet pakotetaan tekemään bisnestä, niin miksi sen edellytyksiä rajoitetaan hankaloittamalla osaavien työntekijöiden palkkaamista?
Oma näkemykseni on, että mitään kiintiötä ei sm-liigassa tarvita. Ilman kiintiötäkin joukkueiden ulkomaalaismäärä olisi varmasti pääasiassa 3-5. Ehkä joku joukkue haalisi useamman, mutta enpä usko. Varoittavia esimerkkejä löytyy historiasta, esim. Lukon taannoinen muukalaislegioona.
Minä näen tässä kiintiön laskemisessa ainoastaan yrityksen heikentää kilpailukykyä niiltä joukkueilta, jotka eivät saa houkuteltua riveihinsä niitä parhaita vapaana olevia suomalaisia pelaajia.
Ja mikä kasvattajasarja liiga muka on? Miten bisnestä tekevien seurojen pelaama sarja voi olla joku kasvattajasarja? Onko kenelläkään tullut mieleen, että ulkomaalaisten virta sm-liigan parantaa mestiksen tasoa, mikä on se todellinen kasvattajasarja?
Ulkomaalaisten myötä lupaavat junnut siis joutuvat mestikseen pelaamaan suuria minuuttimääriä vastuullisessa roolissa, ja myös ylivoimaa ja alivoimaa. Hui kamala! Tämä on varmasti kyllä omiaan tuhoamaan taidon kehittymisen, jota saadaan paljon paremmin jalostettua sillä, että nämä lupaavat junnut istuu paria poikkeusta lukuun ottamatta penkin päässä liigajoukkueessa, ja käyvät välillä purkamassa kiekkoja omasta päästä ja vetämässä roikkokiekkoa vastustajan päätyyn.
Tuskin olen ainoa joka ei ymmärrä ulkomaalaiskiintiön ideaa, ja varsinkaan niitä perusteluja sen olemassa ololle.