Kysymys sinulle parahin Vlad.
Minkä näet suurimmaksi syyksi sille ettei Venäjä ole aloittanut täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan.Tuo ukranalaisosaston pakeneminen Venäjän puolelle saarretuksi tulemisen pelossa olisi vallan mainiosti sopinut Mainilan laukauksiksi.
Selvennykseksi vielä lisäkysymys eli onko Venäjän tarkoituskaan puutua konfliktiin muuten kuin avustamalla separatisteja?Kielikysymyksestä senverran että kuinka paljon ukrainan ja venäjänkielet poikkeavat toisistaan, ymmärtävätkö toistensa kieltä auttavasti?
Nyt jos saisin vihdoin ja viimeinvastausta aikaiseksi - aamulla olin sen verran väsynyt etten edes viitsinyt ryhtyä kirjoituspuuhiin, nyt hyvin nukkuneena moiseen urakaan on mahdollista ryhtyä.
Kysymykseesi ei välttämättä ole yksiselitteistä ja kovinkaan yksinkertaista vastausta, mutta koetan nyt jotain hahmotella - yritän jollain tapaa asettua Kremlissä olevien housuihin.
Ensinnä on tietenkin todettava, että laajamittaiseen sotaan ryhtyminen ei koskaan ole helppo päätös, ei edes silloin kun jonkinlainen suunnitelma siihen on olemassa. Vaikka voidaan ajatella, että Kremlissä kynnys aloittaa laajamittainen sota on huomattavasti Suomea matalammalla, vaatii se siitä huolimatta harkintaa ja määrätietoisen suunnitelman - voisin kuvitella, että Venäjällä ei ollut Itä-Ukrainaan kohdistettua samalla tavalla mahdollisesti vuosia harjoiteltua operaatiota millainen Krimiä varten oli laadittu, joten yllättäen laajamittaisen sodan aloittaminen ei välttämättä ole hyvä asia. Venäläisetkin liene ottaneet hiukan opiksi Tshetsheniasta, joten mitään suuren luokan operaatioita ei enää aloitetaa hetken mielijohteesta - jollainen Groznyn ensimmäinen valtausyritys likipitäen oli.
Moskovassa mahdollisesti laskettiin hyvin pitkälle sen varaan, että Ukrainan itäosissa kansa lähtee todella suurin joukoin kadulle ja etenkin paikalliset aloittavat ensinnä pro-Russia ryhmien laajamittaisen tukemisen tai viimeistään siinä vaiheessa lähtevät sankoin joukoin taistelemaan Kiovan hallintoa vastaan kun separatistien aseelliset ryhmät aloittivat laajamittaisemmat operaationsa idässä. Hyvin paljon mahdollista ettei Venäjä uskaltanut ottaa riskiä sodankäynnistä huomatessaan, että separatistit eivät saa laaja-alaista tukea ja Moskovassa mahdollisesti huomattiin toukokuun 11. kansanäänestyksen epäonnistuneet liian suuresti, mikä sitten lopulta alensi halua sekaantua omin asevoimin Itä-Ukrainan tilanteeseen, jolloin jatkettiin entisellä linjalla ja tuettiin separatisteja asein, koulutuksen avulla sekä Venäjältä tulevin vapaaehtoisin ja erikoisjoukkojen upseereiden ja miesten avulla. Ja toivottiin epälineaarisen sodan tuottavan tulosta ja vapauttavan Ukrainan itäosat Kiovan vallasta.
Sanoisin, että venäläisten omalta kohdalta etsikkoaika meni ohi toukokuun alkupuolella ja sen jälkeen tilanne on hiljalleen kääntynyt siihen suuntaan, että separatistien tukeminen omin joukoin on entistäkin vaikeampaa Ukrainan suorittaessa suhteellisen laajoja operaatioita idässä ja saaneen alueelle lojaaleita joukkoja sellaisten joukkojen sijaan joiden uskollisuudesta Kiovalle ei ollut takuuta. Toukokuun alkuvaiheen ja viimeistään Ukrainan presidentinvaalien 25. toukokuuta jälkeen hyökkäyksen toteuttaminen on ollut entistäkin hankalampaa ja siihen liittyy entistä suurempiariskejä. Mikäli hyökkäys olisi toteutettu huhtikuussa tai toukokuun alussa venäläiset olisivat, nähdäkseni, kyenneet miehittämään Ukrainan itäosat suhteellisen helposti ja vasta lähempänä Dnepriä ukrainalaiset olisivat saaneet riittävän tehokkaan vastarinnan järjestettyä. Venäläiset siis menettivät oman etsikkoaikansa liialliseen varovaisuuteen.
Nyt tilanne on se, että hyökkäyksen aloittaminen Ukrainaan on entistä vaikeampaa ja sellainen tulisi tuomaan huomattavia tappioita, mutta en edelleenkään poissulje sellaista mahdollisuutta etteikö jonkinlaiselle "rauhanturvaoperaatiolle" olisi sijansa ja venäläiset tekisivät laajamittaisia operaatioita idässä - mutta pidän tätä vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä.
Kremlissä epäilemättä Venäjää kohtaan asetetut ja kiristyvät talouspakotteet ovat hiukan hillinneet haluja operaation aloittamiselle. Kenties Putin & co tekivät pienen virhearvion sen suhteen kuinka länsi reagoi Krimin miehitykseen ja sen seurauksena varovaisuus sai sijaa ja operaatioiden aloittamisen kynnys kasvoi kenties liian suureksi.
Kieliasiaan en kauheasti puutu, tulevattoman laittamassa linkissä keskusteluun sitä valotettiin aika hyvin. Painotan vaan, että idässä ukrainan kielellä pärjää huomattavan huonosti, koska suurin osa etnisesti venäläisistä tai venäläislähtöisistä ei sitä juurikaan puhu tai jos puhuu niin hyvin huonosti, jolloin kieleksi valikoituu automaattisesti venäjä. Ystäväni on kaksikielinen (ukraina ja venäjä, tai oikeastaan kolmikielinen kun mukaan lasketaan englanti) ja hän hallitsee ukrainan hyvin mutta on todennut, että ukrainaa puhuessaan hänen on mietittävä sanoja tarkemmin ja huomioitava asiayhteydet paremmin, hän lukee ukrainaa hyvin ja lukemissa taito on puheeseen verrattuna parempi. Tätä taustaa vasten ymmärrän venäjänkielisen väestön huolen ja pienoisen tuohtumuksen kun kielen asemaa ryhdyttiin tarkastelemaan.
Toivottavasti tämä viesti osaltaan edes hiukan valotti taustoja, ja jos kysyttävää tulee niin laita vaan tarkentavia kysymyksiä - tosin vastaamiseni on useammastakin syystä johtuen tulevina päivinä hitaanlaista.
vlad.
