Miksei voisi olla myös mahdollista, että ihan tässä omassa aurinkokunnassammekin syntyisi elämää jonain päivänä? Tai elämä nyt on oikeastaan itselleni hieman epämääräinen käsite, meidän elämämme kaltaiselle elämälle tarvitaan esimerkiksi happea ja vettä ja hiiltä, mutta entä jos jossain, vaikkapa niinkin lähellä kuin marsissa, syntyisi jotain sellaista elämää, joka pystyisi toimimaan vaikkapa joidenkin muiden alkuaineiden avulla eikä se tarvitsisi orgaanisia yhdisteitä rakennuspalasinaan? Ja mistä sitäkään tietää etteikö tämä uudenlainen, tai siis meille tuntematon, elämänmuoto pystyisi kehittymään huomattavasti nopeampaa vauhtia kuin oma siviilisaatiomme, tyyliin muutamassa viikossa sen verran mikä meillä on kestänyt miljardeja vuosia.Itse kuulun myös skeptikoihin siinä mielessä, etten usko veljien toiselta planeetalta koskaan tänne asti pääsevän. Avaruus taitaa olla niin läpikotaisin tutkittu niiltä etäisyyksiltä, mistä tänne pääsisi, että ei tule tapahtumaan. Sitä en epäile hetkeäkään, etteikö elämää olisi jossain muodossa muuallakin. Mutta siitä on vielä pitkä matka avaruusmatkailukulttuuriin. Ja kun katsoo, mitä ihmiset ovat tekemässä tälle planeetalle, kulttuurien sykleissä kulkeva kuolema ja lyhyt historia on todennäköisempää kuin avaruuden totaalinen valloitus. Kyllä ne fysiikan lait pätevät pallopäillekin. Teleporttaus kun taitaa valitettavasti jäädä sci-fi -asteelle.
Ja voi olla myös mahdollista, että on olemassa jotain mitä ei voi varsinaisesti nimittää elämäksi, mutta kuitenkin jotain vastaavaa. Siis sellaista mistä meidän nykyisellä tietämyksellä ei ole mitään käsitystä, mutta joka kuitenkin on ihan luonnonlakien mukaista. Sen havaitsemiseksi vain pitäisi tietää todellisuudesta jotain muutakin kuin se minkä me tällä hetkellä tiedämme ja havainnoimme. (Joka mahdollisesti on vain promillen biljoonasosa koko todellisuudesta)
Ja tuosta fysiikan lakien pätemisestä avaruusolennoille sen verran, että fysiikan teoriat eivät välttämättä ole mitään absoluuttisia totuuksia. Voi nimittäin olla, että emme tiedä kaikkea, joten nykyisin vallitsevat teoriat saattavat romuttua vielä moneen kertaan. Kuten oikeastaan aina ennenkin on käynyt. Säieteoriakin on mielenkiintoinen näkökulma ja sen kehittymisen myötä monetkin asiat saattavat vielä näyttää erilaisilta kuin miten me ne tällä hetkellä näemme. Jo sekin, että pystyisimme jossain vaiheessa havainnoimaan muitakin ulottuvuuksia kuin vain nämä neljä nykyisin havaittavaa, tuntuu aika mullistavalta ja voisi kuvitella, että se avaisi jos jonkinlaisia mahdollisuuksia tehdä tällä hetkellä kummalliselta tuntuvia juttuja.
Lisäksi on otettava huomioon, että elämä jossain muualla voi olla sellaista, että kuolema ei tulekaan vastaan sadassa vuodessa. Jos solurakennelmat, tai mitä sitten ikinä näillä pallopäillä ovatkaan, eivät ole samankaltaisia kuin meillä, niin ne voivat kestääkin vaikkapa miljoonien vuosien matkustamisen lähellä valonnopeutta. Ja kun lisäksi otetaan huomioon, että jos kyseisten pallopäiden elinikä on keskimäärin vaikka miljardi vuotta, niin ehkä heistä ei tunnukaan kummalliselta lähteä miljoonan vuoden tutkimusmatkalle muihin aurinkokuntiin. Aika jos mikä on suhteellista.