1Timer kirjoitti:
Lajin ammattilaisena saanen vastata: Lahde joskus neljaksi paivaksi pelaamaan, niin katsotaan paljonko Oulun pojalla on nestetta jaljella sen jalkeen.
Golf on muuttunut huikeasti Tiger Woodsin mukana. Toki Gary Player muun muassa piti kunnostaan huolta jo 60 luvulla, mutta vasta Tiikerin tulon jalkeen koko laji on ottanut askeleen, ellei pari, kohti kuntourheilua. Nykyaan aika harvassa on ne Tour-voittajat, jotka eivat pida kunnostaan huolta ja joilla ei ole omaa kuntovalmentajaa. Se kertoo jo paljon lajin vaativuudesta, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Kiitos valaistuksesta, uskon sinua koska sinulla on lajin ammattilaisena kompetenssia vastata uskottavasti.
1Timer kirjoitti:
Tavallisena harrastuksena golf on taas sikali mainio, etta muutoin vahan liikkuvat ihmiset liikkuvat reilu nelja tuntia raikkaassa ulkoilmassa ja kavelevat vajaa 10km (jos ne ei aja golf-autolla). Ei huono. Sen lisaksi siina "treenataan" niin kasien, jalkojen kuin selankin lihaksia varsin hyvin. Edes sen vahan mita noin sadalla toistolla saadaan aikaiseksi.
Okei, totta tuokin, jos tosiaan ollaan liikkeellä jalkaisin, eikä golf-autolla, ja jos vielä kantaa mailasäkkiä selässä. Onneksi ollaan lajin järjettömyydestä samaa mieltä.
1Timer kirjoitti:
- kilpakalastus (catch and release, paino sanalla release)
Minä taas harrastan tuota, release pois luettuna. No, oikeastaan en kilpakalasta, mutta "urheilukalastan".
Heittokalastusta voi kai jollakin tapaa verrata golfiin. Varsinkin rantamiehenä ollessa tulee käveltyä tai oikeammin rämmittyä pusikoissa ja hyllyvillä rantasoilla kalan perässä useita kilometrejä raskas reppu selässä ja telamiinan painoinen uistinpakki kädessä. Samalla tulee satoja toistoja kun pistää uistinta lentämään. Soutu-uistelussa tulee myös hyvää liikuntaa.
Tuo erityisesti amerikkalaisten harrastama pyydä ja päästä -kalastus on erittäin typerää touhua. Se on silkkaa eläinrääkkäystä. Vituttaa katsoa MAXilta näitä tusinakalastusohjelmia, jossa ukot vetävät mitä kalaa sattuu milloin mistäkin jorpakosta, sanovat "Oh, it's very a beautiful fish!" ja roikottavat sitä kiduskannen alta, jolloin kalan sisäelimet painuvat kasaan.
Ja sitten päästävät takaisin kärsineen kalan. Kaiken huippu on haiden kalastus, jossa piippuun väsynyt ja stressaantunut kala jätetään henkiin, mutta siihen painetaan seipäällä kalan ollessa vedessä merkki.
Tämä merkin survaisu haihin tarkoittaa samaa kuin saaliiksi saaminen. Vittu mitä hommaa...
Toki päästän itsekin lähes vahingoittumattomat pikkuhauet ja alamittaiset jalokalat takaisin jortaaniin. Haita harvemmin tapaa Perämereen laskevissa vesissä.