Et varmaan ole huono sanomaan. Minä olen sitä mieltä, että viiden- kuuden miljoonan väestöllä ei ole pitkän päälle varaa lähteä yliarvostamaan yliopistokoulutusta. "Meirän flikka pääsi ylioppilahaksi ja sitte viä yliopistohonkin, notta kyllä Maalaisliittoa äänestän." Ja sama demareille jne.
Täällä puuhastellaan turhuuksien parissa yhä enenevässä määrin, suhteettomuus vain kasvaa.
Minä ymmärrän Jenkeissä kaikenlaiseen yliopistopuuhasteluun, detaljien tutkimiseen olevan varaa, jossain Chigagon ympäristössä on kymmenen miljoonaa ihmistä, mutta Suomessa pitää oikeasti tajuta raja nyt ja heti. Koulutetaan tohtoreita, jotka eivät suostu kaupan kassalla töitä tekemään. Haloo! Kaikilla pitää olla mahdollisuus harrastaa Airfix-lentokoneiden kokoamista, koska Ylioppilas. Ja parhaat rakentelijat valikoituvat tohtoreiksi ja koska opiskelijamäärät kasvavat on myös Airfix-professoreiile kysyntää...
Minä arvostan akateemiutta, ajattelua, sivistystä. Minä olen munannut, mutta pyrin välttämään katkeruutta: kritiikkini kohdistuu määrään, ja myös lukiolaisten sivistystason alenemiseen. Ehkä arvostan vääriä asioita, ja suhteettomasti niitäkin, mutta kyllä vaikkapa toimittajien kielioppi tai sen seitsemän turhien televisiokanavien käännösten taso on huolestuttavasti alentunut. Eivätkä erinäiset tohtorin väitös-aiheet vakuuta minua Suomen talouden tulevaisuutta kohottaviksi, korjaa tilannetta.
Olen vanha kääkkä, mutta katkeruudesta en näitä juttuja generoi.
Tiedehän ei ole vain kansallinen vaan ennen kaikkea kansainvälinen kysymys. Tieteessä on se hyvä puoli, että voimme Suomessa käyttää törkeästi hyväksemme ranskalaisen taloustieteilijän oivalluksia, zimbabwelaisen yhteiskuntatieteilijän huomioita jne. Ja Suomi tuottaa tuohon yhteisöön omia tieteilijöitään.
Yliopiston tehtävä ei ole tuottaa ainoastaan henkilöitä, jotka hyödyttävät Suomen taloutta, vaan henkilöitä, jotka tuottavat uutta tietoa eri tieteenaloilla. Osa tiedosta voi olla kaupallisesti hyödyllistä, osa taas lähinnä lisää ymmärrystä esimerkiksi ihmislajin kehityksestä, erilaisista kulttuureista, maailmankaikkeudesta jne. Itse ainakin haluan uskoa, että sellaisellakin tiedolla ja sellaisillakin tutkijoilla on merkitystä, jotka eivät suoraan tuota hyötyä valtion kassaan. Minusta se olisi aika surullinen maailmankuva, että kaikkea mitataan pelkällä rahalla. Ja usein aiemmin "merkityksettömiltä" tuntuneet löydöt lopulta päätyvät myös yleishyödylliseen käyttöön myöhemmin.
Tutkimusalaan kuuluu, että tutkijat saavat vapaasti tutkia heitä kiinnostavia asioita, koska etukäteen on vaikeaa sanoa, mikä tutkimussuuntaus osoittautuu todelliseksi kultakimpaleeksi. Himmeleiden tutkimus saattaa vaikuttaa typerältä, mutta mistäs sitä koskaan tietää, vaikka sen avulla joskus joku arkkitehti oivaltaa järkevämmän tavan rakentaa rakennuksia. Ja vaikkei oivaltaisikaan, olisi tuo tutkimus silti tuottanut uutta tietoa kyseiseltä alalta. Tuntuu se sitten tärkeältä yksittäisestä ihmisestä tai ei.
Kyllähän tiede näyttäytyy helposti monin osin turhana ja turhan tärkeänä, varsinkin henkilöille, kuten itselleni, jotka tulevat ei-akateemisesta perheestä. Tiede on kuitenkin ainoa keino, jolla tätä maailmaa pystymme tarkastelemaan mahdollisimman objektiivisesti. Ja tämän kautta arvokasta jo itsessään, ainakin minusta.
Niin, ja jos ajatellaan tohtorin näkökulmasta asiaa, niin onhan kaupan kassatyö siitä näkökulmasta aika epämieluisa ajatus. Olet kouluttautunut kymmenkunta vuotta yliopistossa ja palkkioksi saat saman työn kuin työkokemusta vailla oleva 17-vuotias kesätyöntekijä. Ei yhteiskunnalla tietysti mitään velvoitetta ole hyödyntää fiksuja ihmisiä, mutta saattaisi se kuitenkin olla ihan järkevää. Myös sen talouden näkökulmasta.