Täällä moni tuo esille, kuinka se olisi kannattajalle huikeaa aikaa, kun joutuisi jännittämään karsintoihin joutumista ja mahdollista karsimista. Ilves karsi kolme kertaa neljänä vuotena, kertaakaan ei oikeastaan kiinnostanut, koska etukäteen oli jo "varmaa", että Ilves voittaa. Vaikka silloin Liiga oli avoin ja suuret nimet kuten Sport, Jukurit ja KooKoo pelasivat Mestiksessä. Kuinka moni näistä kommentoijista on edes joutunut seuraamaan oman joukkueensa karsimista?
Mie olen nähnyt ne ajat, kun SaiPa nousi liigaan, putosi, ja pelaili Fazerliigassa. Ennen nousua yritettiin oikeasti nousta liigaan, mutta silloin Jukka Tammen johtama Ilves oli liian kova. Seuraavana kautena, ei muistaakseni ollut edes nousu tavoittena, mutta heikohkosta runkosarjasijoituksesta huolimatta Lappeessa juhlittiin nousua TuToa vastaan. Vaikka teini olin tuohon aikaan, niin mahtavia kokemuksia olivat nuo.
Itse olen ollut jo pitkään, ja tulen olemaan 12 joukkueen liigan kannalla. Ymmärrän hyvin, että kannatamani joukkue on yksi niistä, joista lähdetään karsimaan, mutta miun mielestä taso ei vain yksin kertaisesti riitä nykyisenkaltaiseen liigaan.
Haluaisin protestoida systeemiä vastaan, mutta enpä voi olla poissakaan kisapuistosta kun SaiPa pelaa. Paskaa intohimotonta kiekkoa vailla oikeaa tavoitetta, kun ei voi tippua, ja pikkuseuralta riisutaan melko kivasti menestysmahdollisuudet, kun isot voivat tankata loppukaudesta kelkasta jääneiden parhaimmiston.
Ihan hemmetin hienoa on se, että kun olet tarpeeksi hyvä pelaaja, niin ihan hiton sama missä kautesi pelaat, kun viisi kierrosta ennen runkosarjan loppua voit siirtyä pleijarijoukkueeseen, ja pelaamaan mestaruudesta! Kunnioitus, onko sitä enään?