Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen

[dana77]

Avausviestissä esität huolesi kustannuskilpailukyvystä koska palkat eivät jousta alaspäin, Cobol tarkentaa että itseasiassa työvoiman sivukuluissa ja joidenkin irtisanomisten vaikeudessa se ongelma on.

Tilastot ja tutkimukset (ja nyt... älä lähre sinne ek:n ja veronkiertäjien sivuille...) kuitenkin osoittavat että Suomessa sekä palkat että sivukulujen osuus niistä, niin kuin muutkin kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat tekijät kuten sähkön hinta ja yhteisövero, ovat yleensä ottaen alhaisemmalla tasolla kuin keskeisillä kilpailijoilla, sekä se irtisanominen helpompaa.

Cobol esitti omien näkemysten tueksi tilaston ja minulla ei ole mitään tarvetta epäillä, etteikö kummankin esitetyn tilaston itse faktat pitäisi paikkaansa. Ei ole millään tavalla yhtä yksiselitteistä laskea näitä kustannuksia, vaan on osittain poliittisväritteinen valinta, että mitkä kaikki kustannukset laskelmassa huomioidaan ja mitkä ei. Joillakin tavoilla laskettuna Suomi on ihan kalleimpien joukossa, toisilla tavoin vasta maailman top-kympin alapäässä, jolloin pää voidaan laittaa hiekkaan ja todeta, että maalla menee hyvin ja mitään ei tarvitse tehdä (paitsi antaa AKT:lle vuosittaiset palkankorotukset).

Toisessa ketjussa eräs vasemmistolainen kirjoittaja kertoi, miten erityisessä Suomessa pitäisi elvyttää koska hystereesi on niin korkea (eli suomeksi koska työmarkkinat ovat niin staattiset) ja nyt täältä saankin lukea, että ihan dynaamiset ne ovat. Uskon olevani enemmän mahdottoma hämmästyny kun Hietanen Tuntemattomasssa Sotilaassa.

Tässä sattumalta törmäsin tuollaiseen kuvaan ja postaan sen nyt tähän näytille, vaikka en jaksa mitään aasin siltaa keksiäkään että millä se mihinkään millään tavalla liittyisi. Oheisesta kuviosta näkyy, että työllisten määrällä ja työllisyydellä on positiivinen korrelaatio. Jollekin voisi tulla sen perusteella mieleen lisätä työllisten määrää (saatoin ehkä salaa jonkunlaisen aasinsillan avausviestiini keksiä, mutta sen fiksuimmat tajuavat varmasti itsekin).
https://rogerwessman14.files.wordpress.com/2015/03/finempllabforce.png

 

[kahden suunnan sentteri]

Toisessa ketjussa eräs vasemmistolainen kirjoittaja kertoi, miten erityisessä Suomessa pitäisi elvyttää koska hystereesi on niin korkea (eli suomeksi koska työmarkkinat ovat niin staattiset) ja nyt täältä saankin lukea, että ihan dynaamiset ne ovat. Uskon olevani enemmän mahdottoma hämmästyny kun Hietanen Tuntemattomasssa Sotilaassa.

Kenen mielestä ovat dynaamiset? En minä ainakaan ole kanssasi eri mieltä, etteivätkö työmärkkinat olisi jäykät ja etteikö menetettyä kustannuskilpailukykyä olisi pyrittävä tunkkaamaan edes vähän ylöspäin työntekijöiden selkänahasta. Kyllä meidän mersulla ajavilla duunareilla varaa on, vaikka metsä- ja konepajateollisuuden ja nokian nousut 1900-luvun viime vuosikymmenillä ovatkin saaneet duunarin elämään suurin piirtein koko aikuisikänsä siinä uskossa, että uusi mersu, velaton omakotitalo ja maailman about kovimmat kulutustottumukset on duunarin, nyyh, niin raskas osa.

Toki se keskiluokan tappaa mutta nykyjärjestelmän puitteissa ainoa vaihtoehtohan se on. Tulevaisuuden keskiluokkahan tulee enemmän tai vähemmän kynyttämään perustulolla projektiluontoisista pätkätöistä taistellen, entistä pienemmän koulutetun joukon tuottaessa jaettavan ylijäämän vähemmän työvoimaintensiivisillä toimialoilla.

 

[dana77]

Kenen mielestä ovat dynaamiset? En minä ainakaan ole kanssasi eri mieltä, etteivätkö työmärkkinat olisi jäykät ja etteikö menetettyä kustannuskilpailukykyä olisi pyrittävä tunkkaamaan edes vähän ylöspäin työntekijöiden selkänahasta.

Dynaamisuuteen kuuluu juuri se, että sivukulut ovat matalat ja irtisanominen on helppoa ja sinä sitä aikaisemmissa viesteissäsi kerroit.

 

[PTS]

Toisessa ketjussa eräs vasemmistolainen kirjoittaja kertoi, miten erityisessä Suomessa pitäisi elvyttää koska hystereesi on niin korkea (eli suomeksi koska työmarkkinat ovat niin staattiset) ja nyt täältä saankin lukea, että ihan dynaamiset ne ovat. Uskon olevani enemmän mahdottoma hämmästyny kun Hietanen Tuntemattomasssa Sotilaassa.

Taisi olla meidän keskustelussamme. Kyse oli siitä, että Haaparanta arvioi Suomen hystereesin Yhdysvaltoja korkeammaksi. Heh ja voidaan nyt varmaan olla aivan yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltojen työmarkkinat ovat työnantajan kannalta "vähemmän jäykät". Oleellisempaa on kuitenkin verrata muihin hyvinvointivaltioihin kuten Saksaan (monesti unohdetaan, että Saksassakin on vahva ay-liike) ja eritoten Ruotsiin. Ei Suomen kilpailukyky ole tässä vertailussa ongelma. Tuossa hiukan diagrammeja parin vuoden takaa: Professorin yllätysväite: Vientiongelmat johtuvat huonosta yritysjohdosta | Yle Uutiset | yle.fi

Työnantajien sivukulujen laskemisen vaikutuksista on tehty tutkimuksiakin: Lamalääkkeitä: lasketaan työnantajamaksuja? « Akateeminen talousblogi Etlan ekonomistit toki näkyvät vaikutuksia edelleen, mutta yliopistollisissa tutkimuksissa niitä ei ole ainakaan tähän mennessä havaittu. Ja kyllä niitä sivukuluja voidaan laskea soveltuvilta osin minustakin, jos oikeaa hyötyvaikutusta olisi.

Sen sijaan suomalaisen palkkatason väittäminen ongelmaksi on p*skapuhetta. Yksikkötyökustannukset koostuvat palkoista + tuottavuudesta, ongelma on siellä tuottavuudessa ja yksi perusongelma on se, että meillä ei ole paperin +IT:n alamäen jälkeen ollut korvaavia tuotteita (ja siksi valtion tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahoja ei pitäisi leikata vaan kasvattaa..). Ja kuinkas suuri ongelma ne palkat olivatkaan Nokialle tai UPM:lle? Nokian alamäki johtui juurikin Haaparannan mainitsemasta huonosta yritysjohtamisesta....

 

[dana77]

Taisi olla meidän keskustelussamme. Kyse oli siitä, että Haaparanta arvioi Suomen hystereesin Yhdysvaltoja korkeammaksi. Heh ja voidaan nyt varmaan olla aivan yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltojen työmarkkinat ovat työnantajan kannalta "vähemmän jäykät". Oleellisempaa on kuitenkin verrata muihin hyvinvointivaltioihin kuten Saksaan (monesti unohdetaan, että Saksassakin on vahva ay-liike) ja eritoten Ruotsiin. Ei Suomen kilpailukyky ole tässä vertailussa ongelma. Tuossa hiukan diagrammeja parin vuoden takaa: Professorin yllätysväite: Vientiongelmat johtuvat huonosta yritysjohdosta | Yle Uutiset | yle.fi

http://yle.fi/uutiset/professorin_y...lmat_johtuvat_huonosta_yritysjohdosta/6526885
Oletko muuten ikinä miettinyt, että mistä se johtuu että puhutaan asiasta kuin asiasta, niin sinulla on aina ne samat vakio-asiantuntijat käytössäsi? Ja vaikka muuta usein väitätkin, niin he eivät mitään valtavirtaa edusta (jos edustaisivat, niin varmasti käyttämiesi asiantuntijoiden kirjokin olisi laajempi). No asiaan. Eli ole mitään tarvetta käyttää lainausmerkkejä kun puhutaan vähemmän jäykistä työmarkkinoista. Se "että niitä" käyttää milloin sattuu ei ole millään tavalla järkevää.

En tiedä miten tuossa on kilpailykykyä mitattu, mutta siitä ei ole kovin pitkään kun erääseen tutkimukseen tutustuin. Siinä oli hirmu paljon hienoja tekijöitä otettu mukaan, mutta sellaista pikkujuttua kuin työn hintaa ei oltu nähty tarpeelliseksi. Kun vertaa esim EU:n ja Kiinan välistä kauppaa, niin tuollaisesta pikkuriikkisestä 140 miljardin euron alijäämästä voisi päätellä, että niin tälläkin kertaa:
http://3.bp.blogspot.com/-JT2anPiNR...B7U/KbP08GBEb6c/s1600/eu_kiina_kauppatase.png

Sanot että oleellisempaa on vertailla työmarkkinoita Saskaan ja Ruotsiin ja viittaat haastatteluun jossa todetaan
"Lisäksi vertailua pitäisi laajentaa muihin Suomelle tärkeisiin vienti- ja kilpakumppanimaihin, joissa yrityksiä ja työmarkkinoita säädellään kevysti, eli Kiinaan, Venäjään, Tanskaan, Hollantiin ja Britanniaan"
ou-kei?
Ja kai huomasit että Suomi oli nimenomaan viimeinen vertailussa Saksan ja Ruotsin? Siinä plus oli poikkeuksellisesti alhaalla ja miinus ylhäällä.

Haaparannan selitys että ongelmat johtuisivat pelkästään huonosta johtamisesti kaipaisi selitystä siihen, että miten se johtaminen oli hyvää vuoteen 2007 asti ja esim Nokiakin luotiin ja sitten yhtäkkiä se ei enää ollutkaan. Nyt tuo perustelematon väite vaikuttaa enemmän siltä, että on keksitty omaa näkemystä tukeva selitys,
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sit...gest/domain-8650/kuvat/Kauppatase_90-11_0.jpg

 

[Hippi Hiiri]

Minulta ei löydy riittävästi tietoa ottaa asiaan kantaa muuten, mutta minusta on vähän ristiriitaista, että @dana77 esität tessien yleissitovuudesta luopumista, mutta sen ehtona tulisi mielestäsi sopia minimipalkasta ja _vahvistaa_ lakisääteistä työsuhdeturvaa. Mitäs kustannussäästöjä tämä tuo? Tessin ovat sentään sopineet saman alan yritykset, kun taas laki on kaikille sama, joten siinä ei oteta alojen erityispiirteitä huomioon.

Sen verran aiheesta yleisesti, että eiköhän yleissitovuuden tärkein tehtävä ole työmarkkinoiden vakauttaminen, jotta Suomessa ei istuta koko ajan lakossa, kun työehdot ovat lähes kaikilla jostain kotoisin muutenkin. Työnantajapuolelta tessit vähentävät transaktiokustannuksia työntekijöitä palkattaessa. Kaikkien työntekijöiden kanssa ei tarvitse erikseen sopia palkankorotuksista, sairausajan palkoista, lomarahoista jne. vaan voi viitata tessiin. Kyllä ainakin toimihenkilö- ja ylempi toimihenkilötasoilla luulisi jengillä olevan työnhaussa sen verran neuvotteluvoimaa, että työsopimusta solmittaessa sitten väännettäisiin siitä, paljon on palkallisen sairausajan pituus ja maksetaanko lomarahoja vai ei.

 

[dana77]

Minulta ei löydy riittävästi tietoa ottaa asiaan kantaa muuten, mutta minusta on vähän ristiriitaista, että @dana77 esität tessien yleissitovuudesta luopumista, mutta sen ehtona tulisi mielestäsi sopia minimipalkasta ja _vahvistaa_ lakisääteistä työsuhdeturvaa. Mitäs kustannussäästöjä tämä tuo? Tessin ovat sentään sopineet saman alan yritykset, kun taas laki on kaikille sama, joten siinä ei oteta alojen erityispiirteitä huomioon.

Ei tämä mikään pelkkä kustannuskysymys ole, vaan asiassa on muitakin aspekteja.Jos asiat määriteltäisiin laissa, jonka säätämisestä vastaa demokraattisesti valittu eduskunta, niin tämähän lisäisi demokratiaa joten eikö sitä kaikki kannata. Samoin valtiovallan kannalta ajateltuna ei ole millään tapaa perustelua, että kaupan kassan peruspalkka olisi eri kuin vaikkapa postin kassan. Kuitenkin jos minimipalkka olisi kirjattu lakiin, niin se ei niin herkästi eläisi suhdanteiden mukaan, jolloin hyvinä aikoina ei kustannusrakenne kipuaisi kestämättömän korkeaksi. Palkat toki itse saattaisivat nousta, mutta silloin ne herkemmin joustaisivat toiseenkin suuntaa huonoina aikoina esim tämän Spede-showsta tutun mekanismin avulla:
Spede Bluff Brothers Pot pot pot pot pot potkut sain - YouTube

Sen verran aiheesta yleisesti, että eiköhän yleissitovuuden tärkein tehtävä ole työmarkkinoiden vakauttaminen, jotta Suomessa ei istuta koko ajan lakossa, kun työehdot ovat lähes kaikilla jostain kotoisin muutenkin. Työnantajapuolelta tessit vähentävät transaktiokustannuksia työntekijöitä palkattaessa. Kaikkien työntekijöiden kanssa ei tarvitse erikseen sopia palkankorotuksista, sairausajan palkoista, lomarahoista jne. vaan voi viitata tessiin. Kyllä ainakin toimihenkilö- ja ylempi toimihenkilötasoilla luulisi jengillä olevan työnhaussa sen verran neuvotteluvoimaa, että työsopimusta solmittaessa sitten väännettäisiin siitä, paljon on palkallisen sairausajan pituus ja maksetaanko lomarahoja vai ei.

Jos työehdot määriteltäisiin laissa, niin lakossa ei istuttaisi niiden takia koskaan ja kuten sanoin, niin en minä TESejä ole kieltämässä, eli ne jotka kokenevat itselleen hyviksi ja vakautta lisääviksi saisivat niitä vapaasti tehdä. Sellaista perverssiä tilannetta vain ei pääsisi syntymään että X ja Y tekevät keskenään sopimuksen, joka maagisesti sitoo myös Z:aa, joka ei asiaan mitään intressiä ole.

 

[erku]

Ei tämä mikään pelkkä kustannuskysymys ole, vaan asiassa on muitakin aspekteja.Jos asiat määriteltäisiin laissa, jonka säätämisestä vastaa demokraattisesti valittu eduskunta, niin tämähän lisäisi demokratiaa joten eikö sitä kaikki kannata. Samoin valtiovallan kannalta ajateltuna ei ole millään tapaa perustelua, että kaupan kassan peruspalkka olisi eri kuin vaikkapa postin kassan. Kuitenkin jos minimipalkka olisi kirjattu lakiin, niin se ei niin herkästi eläisi suhdanteiden mukaan, jolloin hyvinä aikoina ei kustannusrakenne kipuaisi kestämättömän korkeaksi.

Jos tavoitteena on palkkamaltin ylläpitäminen, niin välttämättä en näkisi vähimmäispalkan määrittelyn siirtämistä työmarkkinajärjestöiltä eduskunnalle kovin rationaalisena ratkaisuna. Kun nyt vaikkapa muistelee vuoden 2007 eduskuntavaaleja ja sitä miten puolueet kilpaa, oikeisto-oppositio ihan päällepäsmärinä, kosiskelivat sairaanhoitajien ääniä ehdottomalla toinen toistaan vastuuttomampia palkankorotuksia, niin ainakin itse näen älyttömänä uhkakuvana tässä mallissa sen, että vaalien alla kilpaa puolueet lupailevat korotuksia minimipalkkaan. Nyt siellä on sentään ay-liikkeen vastavoimana työnantajien edunvalvojat pitämässä neuvottelutasapainoa yllä.

 

[Hippi Hiiri]

Jos työehdot määriteltäisiin laissa, niin lakossa ei istuttaisi niiden takia koskaan.

Eihän se näin toimisi. Jos alan työntekijät ovat sitä mieltä, että näillä lain minimiehdoilla ei muuten perse nouse penkistä, lakossa istuttaisiin ennen kuin paremmista sovitaan. Jos lain minimiehdot taas on määritelty niin hyviksi, ettei lakkoiluhalua ilmene missään, ne eivät varmasti kelpaa työnantajapuolelle.

Lainaamatta jättämäni viestisi loppuosan periaatteellisen ongelman ymmärrän hyvin. Lainsäätäjä on katsonut, että yleissitovuus on suurempi hyvä kuin täydellinen sopimisvapaus. Minulla ei valitettavasti riitä tieto vääntää siitä, onko enää nykyään näin.

 

[dana77]

Jos tavoitteena on palkkamaltin ylläpitäminen, niin välttämättä en näkisi vähimmäispalkan määrittelyn siirtämistä työmarkkinajärjestöiltä eduskunnalle kovin rationaalisena ratkaisuna

Jos me nyt kuitenkin vain rehellisesti myönnettäisiin että tämä on paskapuhetta ja sinä tiedät sen itsekin. Me kumpikin tiedämme, että tällä mallilla palkat pysyisivät maltillisina, mutta se ei ole sinun tahtotilasi, joten siksi haluaisit säilyttää nykyjärjestelmän.

Hienointa tässä asiassa on, että hallituksen niin halutessa siitä ei tarvitse kenenkään kanssa neuvotella, vaan asia onnistuu näppärästi ja demokraattisesti lakimuutokselle.

 

[erku]

Jos me nyt kuitenkin vain rehellisesti myönnettäisiin että tämä on paskapuhetta ja sinä tiedät sen itsekin. Me kumpikin tiedämme, että tällä mallilla palkat pysyisivät maltillisina, mutta se ei ole sinun tahtotilasi, joten siksi haluaisit säilyttää nykyjärjestelmän.

Onpa taas aikuismaista keskustelua teikäläiseltä. Se, ettet kykene vastaamaan argumentointiin muuten kuin tuollaisella paskapuhetta -mouhoamisella, on oiva osoitus siitä, että saat kyllä pitää tunkkisi ja keskustella itseksesi avaamassasi keskustelussa. Kenties saat toki jonkun Daespoon seuraksi, niin pääsette harjoittamaan samanmielisten hymistelyä uusliberalistisen voodoo-talousopin äärellä.

 

[dana77]

Eihän se näin toimisi. Jos alan työntekijät ovat sitä mieltä, että näillä lain minimiehdoilla ei muuten perse nouse penkistä, lakossa istuttaisiin ennen kuin paremmista sovitaan.

Minä väitän, että ilman yleissitovuutta nykyisenlaista lakkoasetta ei olisi. Iso osa yrityksistä maksaa palkkaa enemmän kuin mitä minimipalkat ovat, joten heidän kannaltaan tuo lain säätämä minimipalkka ei ole tärkeä kysymys. Ja nämä minimiä maksavat yritykset näkevät epätoivottavana, että heidän työntekijänsä lakkoilevat niin toki he voisivat milloin tahansa maksaa heille enemmän ja houkutella työntekijät töihin. Ei siihen lainmuutosta tarvittaisi.

Työntekijät voisivat omista sopimuksista muutenkin lakkoilla nykyiseen tapaan, mutta ilman yleissitovuutta työt helposti siirtyisivät firmoihin, jotka eivät lakossa olisi, jolloin koko aseelta vietäisiin tehoa pois merkittävästi.

 

[dana77]

Onpa taas aikuismaista keskustelua teikäläiseltä. Se, ettet kykene vastaamaan argumentointiin muuten kuin tuollaisella paskapuhetta -mouhoamisella, on oiva osoitus siitä, että saat kyllä pitää tunkkisi ja keskustella itseksesi avaamassasi keskustelussa. Kenties saat toki jonkun Daespoon seuraksi, niin pääsette harjoittamaan samanmielisten hymistelyä uusliberalistisen voodoo-talousopin äärellä.

buhuu jos tuli paha mieli kun käytyin tuhmaa sanaa, mutta laitettakoon merkille, ettet kuitenkaan kiistänyt väitettäni.

Mitä "argumenttiisi" tuli, niin se perustuu valheeseen. Tosiasiassa Kataisen lupaus oli, että jos Tupo-ratkaisu on toivotunlainen, niin hallitus osallistuu rahoituksen 150 miljoonanalla eurolla vuodessa. Hän korosti että kuoppaa ei voida kerralla korjata, vaan vaatii useita vuosia ja korotuskierroksia ennen kuin se tasoittuu. Jokainen fiksu ihminen ja jokunen vasemmistolainenkin ymmärtää, että 150 miljoonaa ei ole mikään tolkuttoman vastuuton korotus vaikka toki ajoitus epäonninen olikin. Se että lausunto tarkoituksellisesti ay-politrukkien toimesta ymmärrettiin väärin ja sitä käytettiin poliittisesti propagandassa tarkoitushakuisesti (toistettiin virheellistä lainausta niin ahkerasti, että se joidenkin mielissä nousi jonkinlaiseksi totuudeksi) on kokonaan eri asia.

 

[Kisapuisto]

Minä väitän, että ilman yleissitovuutta nykyisenlaista lakkoasetta ei olisi. Iso osa yrityksistä maksaa palkkaa enemmän kuin mitä minimipalkat ovat, joten heidän kannaltaan tuo lain säätämä minimipalkka ei ole tärkeä kysymys.

Jos tarkoitat, että tällä hetkellä iso osa yrityksistä maksaa palkkaa enemmän kuin TES:n minimi, niin se on ihan paskapuhetta. Ei varmasti maksa.

 

[Salt]

wtf? Millä tavalla veronmaksu hyödyttää yrittäjiä? Siis jos tarkasteluna on suorat hyödyt eikä tarkasteluun lähetä ottamaan yhteiskunnan tuottamia palveluita kuten esim infraa (mikä olisi naurattavaa sillä, yhteisöveron osuus niiden rahoittamisesta on hyvin marginaalinen)

Piti sanoman, että taannoinen yhteisäveron lasku hyödyttää vain ja ainoastaan, jos yritys tekee voittoa suuresti. Pahoitteluni. Ainahan näitä yksittäisiä ulkolaisia yrityksiä eksyy silloin tällöin Suomeen esim. it-alan yrityksiä, koska osaajia on Suomessa hyvä määrä. Tällä hetkellä infalaatio on nollassa, koska esim. öljynhintaa ja korkoja pidetään osin keinotekoisesti alhaalla globaalin taloustilanteen ja konfliktien takia. Ne tulevat kyllä nousemaan lähitulevaisúudessa, jolloin myös inflaatio nousee. Entä miten käy palkansaajille, kun palkkoja on mahdollisesti vasta laskettu täällä Suomessa yhteiskuntasopimuksen myötä? Inflaation nousu ei olekaan enää Suomessa palkkojen nousun syytä. Mitähän selityksiä sitten kuulee EK:n suusta?

 

[dana77]

Jos tarkoitat, että tällä hetkellä iso osa yrityksistä maksaa palkkaa enemmän kuin TES:n minimi, niin se on ihan paskapuhetta. Ei varmasti maksa.

En tietenkään tarkoita, kun tarkoitan sitä mitä sanoin eli minimi on se matalimman TESin alin palkka.

Jos jonkun alan TESin minimi on esim nyt 15e tunti ja toisella on joku vajaa kymppi, niin lain mukainen minimipalkka asettuisi siis tuolle kympin tasolle ja toisella alalla olisi TESissä edelleen 15e. Ei tuon TESin mukaista työtä tekeviä tuo lain minimi koskettaisi millään tavoin.

 

[Hippi Hiiri]

@dana77

Voit hyvin olla oikeassa vaikutuksesta lakkoiluun. Aivan hyvin voi tosin käydä toisinkin, eli porukka on ympäriinsä lakossa, kun kumpikaan puoli ei anna periksi.

Todennäköisempänä kehityskulkuna pidän tosin sitä, että lakkoilla ei haluttaisi ja myös normaalisitovien tessien määrä tippuisi rajusti, kun työantajapuoli keksisi, että mikäs pakko näitä on tehdä, kun tekemättä saa työvoiman halvemmalla. Yleissitovuuden poistaminen voisi olla kuolinisku koko työehtosopimusjärjestelmälle. Onko se sitten hyvä asia vai ei? Työllisyys varmaan nousisi, mutta millä hinnalla?

 

[PTS]

Oletko muuten ikinä miettinyt, että mistä se johtuu että puhutaan asiasta kuin asiasta, niin sinulla on aina ne samat vakio-asiantuntijat käytössäsi? Ja vaikka muuta usein väitätkin, niin he eivät mitään valtavirtaa edusta (jos edustaisivat, niin varmasti käyttämiesi asiantuntijoiden kirjokin olisi laajempi). No asiaan. Eli ole mitään tarvetta käyttää lainausmerkkejä kun puhutaan vähemmän jäykistä työmarkkinoista. Se "että niitä" käyttää milloin sattuu ei ole millään tavalla järkevää.

Kyllä sielläkin puolella esimerkiksi Wessman on aika taajaan vilahdellut, mutta heittosi nyt ei muutenkaan osu maaliin. Oikea huomio, että viittaan monesti juuri Haaparantaan, kun häneltä sattuu tekstejä netistä löytymään, mutta hyvin pitkälle Haaparannan kanssa samankaltaista keynesiläistä ajattelutapaa edustavat esimerkiksi Hannu Laurila, Matti Tuomala, Markus Jäntti, monessa suhteessa Jaakko Kianderkin. Heiltäkin löytyy joitain kannanottoja, joita voit toki etsiskellä ja kertoa minulle, millä tavalla he edustavat eri koulukuntaa. Kansainvälisistä nimistä vaikkapa Paul Krugman ja Joseph Stiglitz kuuluvat hyvin samantapaisesti ajatteleviin eli suomeksi sanottuna siihen akateemisen taloustieteen valtavirtaan.

En tiedä miten tuossa on kilpailykykyä mitattu, mutta siitä ei ole kovin pitkään kun erääseen tutkimukseen tutustuin. Siinä oli hirmu paljon hienoja tekijöitä otettu mukaan, mutta sellaista pikkujuttua kuin työn hintaa ei oltu nähty tarpeelliseksi. Kun vertaa esim EU:n ja Kiinan välistä kauppaa, niin tuollaisesta pikkuriikkisestä 140 miljardin euron alijäämästä voisi päätellä, että niin tälläkin kertaa:
http://3.bp.blogspot.com/-JT2anPiNR...B7U/KbP08GBEb6c/s1600/eu_kiina_kauppatase.png

Siis työtunnin hinta on Suomessa de facto kilpailukykyinen esimerkiksi Saksaan verrattuna. Toki Itä-Euroopassa jne. Kiinasta puhumattakaan on alhaisempi työn hinta, mutta siellä työn tuottavuuskin on alhaisempi. Ei meidän tilannettamme tule edes niihin verrata - ja et kai tosissasi ajattele, että Euroopan pitäisi lähteä kilpailemaan työn hinnalla Kiinaa vastaan? Saksassa ja Ruotsissa talous on paremmassa kunnossa kuin täällä, mutta syy ei ole edelleenkään työn hinnassa.

Ja kai huomasit että Suomi oli nimenomaan viimeinen vertailussa Saksan ja Ruotsin? Siinä plus oli poikkeuksellisesti alhaalla ja miinus ylhäällä.

Niin, mistä tämä ero Saksaan ja Ruotsiin johtuu. A) Palkoista B) Työn tuottavuudesta, joka on yhteydessä siihen paperin ja IT:n alamäkeen täällä?

Haaparannan selitys että ongelmat johtuisivat pelkästään huonosta johtamisesti kaipaisi selitystä siihen, että miten se johtaminen oli hyvää vuoteen 2007 asti ja esim Nokiakin luotiin ja sitten yhtäkkiä se ei enää ollutkaan. Nyt tuo perustelematon väite vaikuttaa enemmän siltä, että on keksitty omaa näkemystä tukeva selitys,
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sit...gest/domain-8650/kuvat/Kauppatase_90-11_0.jpg

Tuskin tässä koko Nokian ongelmavyyhtiä kannattaa käydä lävitse, mutta faktahan on, että se jäi älypuhelimarkkinoilla täysin esimerkiksi Applen ja Samsungin jalkoihin. Ja syy oli nimenomaan Nokian jämähtämisessä paikalleen, ei esimerkiksi työntekijöiden palkoissa.

 

[Cobol]

Tämä oli ihan uutta minulle, että todellisuudessa Suomen ongelma on raskaana olevien naisten irtisanomisen vaikeus

Opettele ihan alkuun ensin lukemaan. Sen jälkeen pyri pohtimaan lukemasi tekstin sisältö. Kun nämä ovat hallussa nykyistä paremmin - ja parantamista riittää - pistä sen jälkeen mulle hälytys. Älä vaivaudu ennen.

Suomen ongelmana on kilpailukyky, heikko taloustilanne, jatkuva velkaantuminen ja se, että yksikään hallitus ei tee sitä mitä hallituksen pitäisi tehdä eli tartu ongelmiin ja ratkaise niitä. Tärkeimpiä ja Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä ei tehdä - ainoastaan otetaan lisää velkaa. Tämä on käyty moneen kertaan läpi niin itseni kuin monen muun toimesta tässä ketjussa.

Seuraavaa ei kannata lukea kenenkään muun kuin niiden joilla on kokemusta työnantajuudesta tai joita asia aidosti kiinnostaa ettei käy kuten sentterille joka ei ymmärtänyt lukemastaan yhtään mitään:

Mitä tulee pieniin yrityksiin, niillä on ongelmana sijoittaa äitiyslomalta tai nykyään perhevapaalta palaava töihin erikseen mainitsemassani tilanteessa. Ja sehän oli se, että edellisen äitiysloman aikana työntekijä tulee uudelleen raskaaksi ja on lopulta jopa lähes kolme vuotta (2-3 vuotta) pois työelämästä. Kun hän sinne palaa, yrityksellä saattaa olla vaikeuksia sijoittaa hänet aiempaan työhön hektisellä alalla jossa kaikki on siinä välissä muuttunut. Lähtökohtaisesti hänelle on oikeus palata aiempaan työhönsä ja jos se ei ole mahdollista, hänelle tulee tarjota aikaisemman työsopimuksen mukaista työtä. Nopea muutos on erittäin tyypillistä mm. peli- ja IT-alalla. Kun pieni pk-yritys on kouluttanut äitiyslomalle lähtevälle sijaisen, joka on itse opiskellut lisää koko kolmen vuoden ajan ja on erittäin pätevä, on aika kestämätöntä että tämä työntekijä tulee ulostaa ja hänen tilalleen ottaa ns. kivikauden taidoin varustettu, aikanaan kenties vain lyhyen aikaa ko. työtä tehnyt työntekijä. Olisi paljon parempi jos yhteensä lähes kolmen vuoden perhevapaalta palaavan työntekijän saisi sijoittaa suoraan hänen nykyistä osaamistaan ja yrityksen tarvetta vastaavaan työhön. Tällöin ei syntyisi esimerkiksi tilannetta, jossa tällä hetkellä pätevä työntekijä joudutaan irtisanomaan ja antamaan hänen työnsä henkilölle, jolla ei siihen muutoksista johtuen enää taitoa ole. Näiden erityistilanteiden ratkaiseminen nykyistä joustavammin auttaisi pieniä yrityksiä kuten myös kaikkia niiden työntekijöitä yrityksen voimistumisen kautta. Pienellä joustolla olisi myös todennäköistä, että yritys pystyisi pitämään sekä kolmen vuoden aikana täysin pätevöityneen huippusijaisen kuin perhelomaltaan palaavan. Tämä parantaisi suoraan työllistymiskehitystä ja toimisi kenties esimerkkinä sille, että pk-yritykset uskaltaisivat ottaa nuorempia naisia nykyistä enemmän töihin. Kyllä tätä hieman varotaan pk-sektorilla.

Nyt kun suurteollisuus on vetäytymässä, uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001-2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pienemmät pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle ja näistä merkittävä määrä nopeasti muuttuvalle peli- ja it-alalle. Uudet työpaikat ovat lähes yksin pk-yritysten kasvun varassa. Tämä ei kuitenkaan riitä sillä Suomen huoltosuhde ei ole paranemassa. Joustoilla työllistämistä voidaan edelleen helpottaa ja saada Suomelle todellinen mahdollisuus nousuun.

PS. Pyydän muilta anteeksi tylyä sävyä, mutta vituttaa oikoa käsittämättömiä tulkintoja siitä mitä on kirjoittanut.

 

[Kampitus]

Kyllä tätä hieman varotaan pk-sektorilla.

Lainasin hyvästä kirjoitelmasta vain tuon pienen pätkän. En tiedä millä alalla itse pyörit mutta omat kokemukseni puoltavat sitä että varotaan on melko lievä ilmaisu. Nuori valmistunut mies on aina vaihtoehto yksi, sen jälkeen ehkä keski-ikäinen. 40 nainenkin voi mennä kaupaksi, jos tällainen ilmaisu sallitaan. Iäkkäät miehet ja naiset sekä nuoret naiset ovat aika radikaalisti viimeisiä keitä otetaan. Eli aivan kuten sanoitkin, se kaksi
ryhmää jota tuossa ensimmäisessä viestissä kävit läpi ojat paitsiossa, sovellukset heidän puolesta ovat kääntyneet heitä vastaan.

Kuten totesit pk-yrityksiin luodaan enenevässä määrin ne tulevaisuuden työpaikat ja tänne on pakko saada helpotuksia. Esimerkiksi yrityksessä joka toimii yrittäjän ja yhden ulkopuolisen työntekijän voimin, saattaa sairaslomat, äitiyslomat ym vaarantaa koko toiminnan. Se yksi ulkopuolinen työntekijä on suurin yksittäinen kustannus tällaisille toimijoille. Pk-yritykset ovat suuri osa talouden kokonaisuutta ja niiden asioihin on puututtava.

 

[dana77]

MIT:n taloustieteen tutkijana oleminen on loppujen lopuksi melko helppoa. Täytyy vain seurata dana77:n avaamia ketjuja ja peesata perässä.

Taloustieteen professorin Bengt Holmströmin näyte:
"Holmströmin vaatimat uudistukset tarkoittaisivat, että yleissitovista palkkaratkaisuista pitäisi luopua ja paikallista sopimista työntekijöiden ja työnantajien välillä lisätä."
Taloustieteilijä Holmström: Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka huonossa kunnossa talous on - Suomen talous - Talous - Helsingin Sanomat

 

[Alfred E Neuman]

Mika Koskinen kirjoittaa Iltasanomissa rakennusalan tilanteesta. Alan orastavaa kasvua haittaa työvoimapula. Raksaduunarit on mielummin ansiosidonnaisella kuin muuttavat töiden perään. Kohtalaisen perverssi tilanne.

 

[Alfred E Neuman]

Mitäs luulisit heittääkö ne kuutamokeikkaa samalla kun nostaa päivärahoja? Niinpä. Mitäs jos panostettaisiin harmaan talouden torjuntaan ja ihan silleen kunnon resursseilla? Ei vain taida kokoomukselle sopia sellainen peli.

On paljon mahdollista että heittää kuutamokeikkaa. Tosin tuossa linkkaamassani jutussa sanottiin, että harmaaseen talouteen on puututtu, ja että tulokset ovat yllättäneet jopa verottajan, siis positiivisesti. Ongelmana on se, että rakennusalan työpaikat ovat lähinnä kasvukeskuksissa, mutta raksaduunarit ovat haluttomia muuttamaan työn perässä koska ansiosidonnainen.

Ja tuo linkkaamasi juttu puhuu hallitusneuvotteluista vuonna 2011. Ei taida enää päteä nuo muistiot.

 

[PTS]

Juu, Vartiaisen reseptihän tuo että "kyllä ne työpaikat siellä ovat, leikataan vaan ansiosidonnaista, niin työttömät ne ottavat vastaan". Jokainen tietää, kuinka paljon ajatuksella on tekemistä todellisuuden kanssa. Niitä työpaikkoja kun ei yksinkertaisesti ole, koska Suomen talous on taantumassa.

Kuinkahan todellinen on rakennusalan "työvoimapula" noin objektiivisesti tarkastellen? Kertoisitko muuten, kuinka tämä hallitus on nyt tarttumassa harmaan talouden ongelmaan ja miten esimerkiksi kokoomus olisi muuttanut kantaansa vuodesta 2011, niin kuin annat ymmärtää?

 

[bebeto]

MIT:n taloustieteen tutkijana oleminen on loppujen lopuksi melko helppoa. Täytyy vain seurata dana77:n avaamia ketjuja ja peesata perässä.

Taloustieteen professorin Bengt Holmströmin näyte:
"Holmströmin vaatimat uudistukset tarkoittaisivat, että yleissitovista palkkaratkaisuista pitäisi luopua ja paikallista sopimista työntekijöiden ja työnantajien välillä lisätä."
Taloustieteilijä Holmström: Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka huonossa kunnossa talous on - Suomen talous - Talous - Helsingin Sanomat

Kukas sen kissan hännän nostaisi ellei kissa itse. Katselin tuossa tovi sitten kymppiuutisia ja siellä oli juttua Saksan kilpailukyvystä. Jutussa mainittiin että osana saksalaista yhteiskuntasopimusta työntekijät saivat oman edustuksensa suuryritysten hallituksiin. Voisiko sama toimia täällä ja mitä etuja sillä saavutettaisiin?