Olisiko Twin Peaks nyt semmoista Inlan Empiren tyylistä? Sitä toivon. Sehän vie katsojat heti.
Toivottavasti ei, sillä vaikka visuaalisuudessaan ja tunnelmaltaan mahtava elokuva onkin, niin se on Lynchin tuotoksista ainoa, jonka tarinasta en ole saanut muodostettua minkäänlaista teoriaa (okei, Eraserhead menee myös samaan kastiin). Tai siis se alkupuolihan nyt on melko suoraviivaista kamaa, mutta siinä vaiheessa kun lähdetään seikkailemaan Itä-Euroopassa, niin homma lähtee sen verran reippaasti laukalle, että allekirjoittanut putoaa yhä useamman katselukerrankin jälkeen kyydistä.
Itse en toivo, enkä usko uuden Twin Peaksin olevan juurikaan alkuperäistä enemmän kallellaan Lynchin myöhemmän uran elokuvatuotannon linjalle, sillä se olisi yksinkertaisesti taloudellinen itsemurha, kuten Turha Kaukalokin totesi. Frost tasoitti aikoinaan hienosti Lynchin abstraktia ja synkempää puolta ja sai homman pysymään käsissä, enkä usko tämän radikaalisti muuttuneen.
Tuo leffa itsessään on muuten helvetin hyvä omasta mielestäni. Tunnelmaltaan se ei ole yhtä lämminhenkinen kuin sarja ja Fire Walk With Me keskittyy muutoinkin paljon synkempiin asioihin ja huumori sekä saippuaoopperajutut loistavat poissaolollaan. Siinä missä Laura Palmerin elämän pimeästä puolesta vihjailtiin sarjassa, leffassa se näytetään ilman sensurointia. Kyseisessä leffassa nimenomaan näkyy Mark Frostin poissaolo.
Toiset tuosta tykkää ja toiset ei, mutta omalla kohdalla kolahtaa kyllä kovaa, kuten tekee sarjakin.