Tuli se Stranger Things sitten kateltua kehujen takia. Yllättävän hyvin pystyi katsomaan vaikka en yleensä perusta tippaakaan yliluonnollisista asioista. Ehkä myös yllättäen pidin eniten sellaisesta Stand by Me -henkisyydestä, joka (vähän epärealistisen älykästä) poikaporukkaa ympäröi. Vaikka oli tässä vähän sellainen kaikkea kaikille -tyylinen draama pääosassa, kun oli eri ikäisiä pääosissa ja omissa keskinäisissä kuvioissaan riitti kaikenlaista ristiriitaa. Eli juoneltaan tavallaan todella lapsellinen ja seikkailullinen sarja, vaikka oli myös paljon aikuisille aukeavia teemoja vanhemmuudesta lapsenmenetykseen. Eli vähän niin kuin hallittu sekasotku, jossa oikein mikään ei hypännyt positiivisesti silmille, mutta mikään tekemisessä ei myöskään ollut heikkoa.