Minä tiivistäisin Amazing Racen ja Race across the worldin siten, että toinen oli matkustuskilpailu ilman matkustusta ja toinen ilman kilpailua.
Amazing Racen pelasti onnistunut castaus. Muuten todella kädenlämpöiseen formaattiin oli löydetty oikeasti viihdyttäviä kilpailijoita. Kaikki kohdemaat vaikuttivat kuitenkin täysin samanlaisilta, tehtävistä pääsi liian helposti läpi ja mitään kiireen tuntua ei syntynyt, kun siirtymät maiden välillä hoidettiin kivasti yhteislennoilla.
Race across the world sen sijaan oikeasti tuntui matkailulta. Maisemat vaihtui, paikalliskulttuuri oli läsnä ja parit ihan aidosti joutuivat pohtimaan miten seuraavalle etapille pääsevät. Siinä ohjelmassa taas castaus oli aivan syvältä kun jo valmiiksi pieneen kuuden parin porukkaan osui vähintään puolet sellaisia, joita ei kiinnostanut kisaaminen ollenkaan ja vaikka voittajapari ihan tosissaan yritti, niin heidän seuraamisensa oli katsojalle tuskallista ja mulla meni ainakin ihan Larmien takia muutama viimeinen jakso pikakelauksella.
Näistä vaihtoehdoista silti parempi mahdollisuus konseptina olisi maikkarin viritelmällä. Amazing Racesta saatiin jo maksimit ulos nykyformaatilla, eikä lopputulos silti ollut mitenkään uskomaton. Tuon enempää budjettia siihen ei tulla upottamaan ja castaus ei ole enää uudestaan noin hyvä. Se tulee olemaan jatkossakin kevyiden tehtävien suorittamista halvoissa kohteissa. RATW:ssa oli kuitenkin sellaisten seikkailun tuntua, jonka paremmalla castilla ja pienillä sääntömuutoksilla voisi muuttaa ihan toimivaksi ohjelmaksi.