Mainos

TV-sarjaketju

  • 2 335 421
  • 10 262

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Törmäsin jonkun lyhyen klipin kautta Tehdas nimiseen suomalaiseen sarjaan. On kyllä hämmentävää settiä. Kai tämä ihan hyvä on, kun on saanut otteeseen. Kaksi jaksoa katsottuna ja no.. Jotain tragikomediaa tämä kai on. Pitää katsoa lisää.

Itsekkin törmäsin tähän sarjaan tämän vuoden alkupuolella. Pienesti hämmästyin, kun sarja ei ollutkaan uunituore. Harvemmin itseltäni menee kotimaiset sarjat ohi ja tästä en ollut ikinä kuullutkaan.

Toki Tehdas ei ilmeisesti ollut mikään katsojamenestys ja varmaan jäi ylivoimaisesti jalkoihin ylen muihin sarjoihin verrattuna.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Vähän hirvittää valmiiksi jo tuo levyraati. Minkälaiset kriteerit siellä mahtaa olla, että mitä musaa voivat soittaa? Ei hirveästi innosta, jos arvosteltavana musiikkina toimii lähinnä Arttu Wiskari ja Taylor Swiftin kaltainen musiikki.

Siis tästähän saisi mielenkiintoisen ohjelman, kun ihan rohkeasti vaan fuusiojazzista mennään death metalliin ja siitä 90-luvun hiphoppiin, josta ponnistetaan taas vaikkapa johonkin 2020-luvun taidepoppiin.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Siis tästähän saisi mielenkiintoisen ohjelman, kun ihan rohkeasti vaan fuusiojazzista mennään death metalliin ja siitä 90-luvun hiphoppiin, josta ponnistetaan taas vaikkapa johonkin 2020-luvun taidepoppiin.
miksi levyraadissa pitäisi käsitellä vanhaa musiikkia? Ideanahan on, että biisit ois uusia ja ne kuullaan ekaa kertaa.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
miksi levyraadissa pitäisi käsitellä vanhaa musiikkia? Ideanahan on, että biisit ois uusia ja ne kuullaan ekaa kertaa.
Oli nyt vaan esimerkkejä. Uudestakin musiikista löytyy toki vaikka mitä, jos vähääkään ovat jaksaneet panostaa.

Vai onko tämä niin, että radioon on tulossa soittoon ensi viikolla biisi x ja tässä ohjelmassa on sitten ennakkoon jne.
 
Viimeksi muokattu:

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Jees. Kolmas kausi lähestyy.
 

Rick Rother

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Kärpät
Jees. Kolmas kausi lähestyy.
Pitäisipä tutustua. Mick Herronin kirjat on aivan tykkikamaa. Jackson Lambissa yhdistyy John Le Carren ja Juha Vuorisen hahmot aivan hykerryttävällä tavalla.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Jatkossa Homer ei enään kurista Bart:ia tämän kolttosista. Niin se maailma muuttuu.
 

Rick Rother

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Kärpät
Jees. Kolmas kausi lähestyy.
Tämä on hyvä! Sairaslomalla kerkeää tutkia tärkeitä asioita. Varsinkin, kun kaikki muu paitsi makoilu väsyttää. Kiitos vinkistä!

Jackson Lamb on minun mielikuvituksessani lihavampi ja yhdistää brittiläisen kohteliaisuuden pieruihin useammin. Catherine Standishillani on lyhyet hiukset. Vanha piruparka on vanhempi. Nämä kaikki silti hyviä valintoja näyttelijöiksi. Muutenkin onnistuneet valinnat. Webb jopa niin hyvä, että ylitti mielikuvituksen rajat.

Olin pääosin unohtanut ensimmäisen kirjan tapahtumat, joten tämä on melkein kuin katsoisi ihan nollapohjalta. Vaikka ei olisi, niin varsin hyvä siirtymä kirjasarjasta TV -sarjaksi. GOTin mulkut ottakaa opiksi!
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
miksi levyraadissa pitäisi käsitellä vanhaa musiikkia? Ideanahan on, että biisit ois uusia ja ne kuullaan ekaa kertaa.
Onko tämä siis ollut aikoinaan levyraadin idea?

Noin niinkuin muuten en ole koskaan missään kuullut, että pitäisi olla vain uutta musiikkia.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Onko tämä siis ollut aikoinaan levyraadin idea?

Noin niinkuin muuten en ole koskaan missään kuullut, että pitäisi olla vain uutta musiikkia.

On. Siinä arvosteltiin nimenomaan uutta musiikkia, ei mitään vanhoja hittejä tai klassikoita. Tosin ei siinä ollut muistaakseni mitään sellaista, että niitä olisi tuotu ennen julkaisua arvosteltavaksi ja muistan ainakin Dingoa kuulleeni Rockradiosta paljon ennen Levyraati-voittoa.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
On. Siinä arvosteltiin nimenomaan uutta musiikkia, ei mitään vanhoja hittejä tai klassikoita. Tosin ei siinä ollut muistaakseni mitään sellaista, että niitä olisi tuotu ennen julkaisua arvosteltavaksi ja muistan ainakin Dingoa kuulleeni Rockradiosta paljon ennen Levyraati-voittoa.
Kyllä nimenomaan Dingo esikoissinkku julkaistiin Levyraadissa. Yö:n valitti tokan levynsä ekaksi sinkuksi ”Napolin” ja valintaa pidettiin isona uravirheenä kun tosiaan Dingon "Sinä ja Minä" voitti Levyraadin ihan pystyyn.



Joka tapauksesa Levyraadissa kulminoitui Yö/Dingo kisa Dingon voitoksi.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
On. Siinä arvosteltiin nimenomaan uutta musiikkia, ei mitään vanhoja hittejä tai klassikoita. Tosin ei siinä ollut muistaakseni mitään sellaista, että niitä olisi tuotu ennen julkaisua arvosteltavaksi ja muistan ainakin Dingoa kuulleeni Rockradiosta paljon ennen Levyraati-voittoa.
Tuohon maailmanaikaan oli vielä aika tavallista, että ne biisit kuuli siellä raadissa ekaa kertaa, vaikkei se mikään sääntö ollut, että näin pitäisi olla. Musiikin jakelukanavat vaan olivat aika alkeelliset vielä, ja toki tietysti tuoreus oli ohjelmalle hyväksi ja varmasti sitä tavoiteltiin. Saa nähdä, miten lämmittely toimii. Väärillä henkilövalinnoilla voidaan pilata koko juttu. Jos mennään mistä aita matalin ja raadissa on Katajia, Poikeluksia ym. niin tuskin tarvitsee paljon katsella
 

Rick Rother

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Kärpät
Noniin sairastelun ratoksi ensimmäinen kausi Slow Horsesia katsottu. Vahva suositus! Tämä on aivan hyvä. Jackson Lambin hahmoon olisin kaivannut hieman lisää, noh, pieruja. Sori.

Tai jotain vastaavaa epäsovinnaisuutta keskustelukumppanin järkyttämikseksi. Lähdeaineisto nimittäin antaa ”D&D:lle” runsaat mahdollisuudet eikä pyörää tarvi keksiä uudestaan. Nytkin toki kieltämättä nauroin kippurassa useampaan kertaan.

Tarinassa on myös syvyyttä. Sarja, ja kirjat, ovatkin hieno kokonaisuus tummaa draamaa ja komediaa. Modernia vakoilua ja kunnon koheltamista samaan aikaan. Hienostuneisuutta ja rappiota.

Nyt pitäisi malttaa toipua ja alkaa valmistautumaan höyhensaarille. Houkutus seuraavan kauden katsomiselle olisi suuri, kun huomennakin sairastetaan. Ehkä kuitenkin maltamme.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
katsoin Nykäsestä tehdyn Elämä on laiffii dokumenttisarjana ekan jakson(1/6) tänään ja ainakin jaksojen nimeämisen mukaan urheilu-ura käsiteltiin todella hätäisesti tässä ekassa jaksossa. Esim. lapsuuteen ja nuoruuteen ei pureudettu millään tavalla.

Jäi vähän sellainen olo, että käydään nyt tämä urheiluosuus äkkiä läpi, jotta päästään skandaaliaiheiden pariin oikein kunnolla.

Itselle Matti Nykänen oli se suurin urheilusankari ja vähän harmittaa että tuo poikkeuksellinen ura jää usein vähän taka-alalle kaiken muun paskan takia. Neljä olympia ja viisi MM-kultaa ansaitsisivat enemmän kuin yhden jakson. Muitankin himmeimpiä mitaleja on roppakaupalla, mutta ei niistä tarvi edes puhua. Kultaa on niin paljon.

Harkimokin oli tähän ekaan jaksoon saatu ja ehti tossa pienessä ajassakin omaa erinomaisuuttaan
mainostaa.


Jos jotain positiivista hakee niin Weisflogin mukana olo, mutta enemmän olisi voinut haastatella vanhoja kilpakumppaneita.

Toki jos tulevissa jaksoissa paneudutaan nuoruuteen ja uraan urheilijana paremmin niin hyvä, mutta tosiaan jaksojen nimet ei sitä kyllä lupaa.
 
Viimeksi muokattu:

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
katsoin Nykäsestä tehdyn Elämä on laiffii dokumenttisarjana ekan jakson(1/6) tänään ja ainakin jaksojen nimeämisen mukaan urheilu-ura käsiteltiin todella hätäisesti tässä ekassa jaksossa. Esim. lapsuuteen ja nuoruuteen ei pureudettu millään tavalla.

Jäi vähän sellainen olo, että käydään nyt tämä urheiluosuus äkkiä läpi, jotta päästään skandaaliaiheiden pariin oikein kunnolla.

Itselle Matti Nykänen oli se suurin urheilusankari ja vähän harmittaa että tuo poikkeuksellinen ura jää usein vähän taka-alalle kaiken muun paskan takia. Neljä olympia ja viisi MM-kultaa ansaitsisivat enemmän kuin yhden jakson. Muitankin himmeimpiä mitaleja on roppakaupalla, mutta ei niistä tarvi edes puhua. Kultaa on niin paljon.

Harkimokin oli tähän ekaan jaksoon saatu ja ehti tossa pienessä ajassakin omaa erinomaisuuttaan
mainostaa.


Jos jotain positiivista hakee niin Weisflogin mukana olo, mutta enemmän olisi voinut haastatella vanhoja kilpakumppaneita.

Toki jos tulevissa jaksoissa paneudutaan nuoruuteen ja uraan urheilijana paremmin niin hyvä, mutta tosiaan jaksojen nimet ei sitä kyllä lupaa.
Kyllähän vuoden turhin julkkis palkinto on moninkertaisesti tärkeämpi kuin yksikään kulta joten vähintään neljä jaksoa pitää pyhittää näille asioille
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Kyllähän vuoden turhin julkkis palkinto on moninkertaisesti tärkeämpi kuin yksikään kulta joten vähintään neljä jaksoa pitää pyhittää näille asioille
Ei Matti ollut koskaan turha julkkis. Matilla tehtiin rahaa niin paljon, että seuraavat sijat ovat kaukana takana. Julkisuudesta tuli osa elantoa, joka muutti Matin luonteen ja elämäntyylin takia hänet sen rengiksi ja lopulta oli iso osa ongelmaa, kun hän tuli siitä riippuvaiseksi, vaikka sitä vihasikin. Turhaa julkkista hänestä ei saa, vaikka se niin surullista onkin.
 

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Ei Matti ollut koskaan turha julkkis. Matilla tehtiin rahaa niin paljon, että seuraavat sijat ovat kaukana takana. Julkisuudesta tuli osa elantoa, joka muutti Matin luonteen ja elämäntyylin takia hänet sen rengiksi ja lopulta oli iso osa ongelmaa, kun hän tuli siitä riippuvaiseksi, vaikka sitä vihasikin. Turhaa julkkista hänestä ei saa, vaikka se niin surullista onkin.
Joskus pahimpina Mervi+Seiska vuosina Matti ihan oikeasti tuon tittelin sai jossain äänestyksessä. Surullista. Vaikka nyt esimerkiksi Kimi Räikkösestä tulisi jostain syystä täysin hypoteettisesti uusi Matti niin ei niitä urheilusaavutuksia ikinä tulisi unohtaa
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Levyraati palaa ruutuun ensi keväänä.

Eiköhän tämäkin jollakin saada pilattua.

Periaatteessa voisi toimiakin, formaatin idea on se että olisi erilaisia näkökulmia ja sukupolvia. Tarvitsee meille jo maailmaa nähneille sinne jonkun murahtelijan tai viisastelijan. Realistisia ok vaihtoehtoja voisi olla Nikula, Hynynen, Miika Nousiainen, Tuomas Kyrö. Se millä tämä pilataan mun mielestä on nämä Christopher Strandberg tyyppiset hahmot joita pitää olla joka ohjelmassa kikattelemassa, siihen vielä yksi MariaVeitola niin oksennus on jo kurkussa.
 

godspeed

Jäsen
Katsotaan pääsenkö ekan kauden loppuun. Se olisi nyt ainakin ensimmäinen tavoite.

Tiukkaa tekee kyllä tällä tahdilla Paon ekan kaudenkin kanssa. Tätä katsotaan vielä joulunakin, jollen ryhdistäydy.

Pääongelma on oikeastaan se, että tämä sarja on tehty katsottavaksi viikko kerrallaan, jolloin ihmiset eivät ehdi kyllästyä jatkuviin itseään toistaviin käänteisiin, vaan sietävät niitä paremmin. Mutta nyt kun katsoo jakso toisensa perään (olen reilussa puolivälissä 22 jakson kautta), niin alkaa olemaan vähän liikaa tapahtumia ja liian vähän varsinaista draamallista kehitystä. On sellaista paikallaan jauhamisen tuntua, jossa ikävä kyllä osansa on siinä, että kun jotain yllättävää tapahtuu, niin mieleen palautuukin miten mikäkin pulma ratkaistiin. Osa pulmista on edelleen viihdyttäviä ja kiinnostavia, osa ei.

Ja kun jokaisella hahmolla juuri sopivasti on jokin ongelma ulkomaailman tai jonkin muun jutun kanssa, niin heitä on sitten kertynyt liuta yrittämään pakoa yhdessä. Alkuun se ärsytti, mutta koska kaikki hahmot ovat pidemmän päälle hyviä, niin heidän puolestaan jopa hieman välittää, ovathan kaikki meidän puhtoista pääparia lukuun ottamatta ns oikeita konnia. No tietysti T-Bag on selkeä poikkeus, jonka kohtalosta varsinaisesti ei kukaan ole kiinnostunut, vaikka Robert Knepper onnistuu aika limaisesti häntä näyttelemäänkin. Vartija Bellickistä on myös sanottava, että onpas läpimulkku mies. Hyvin roolitettu hahmo siis tuokin.

Kyllä tämä eka kausi tästä koetetaan taistella loppuun, ja jos samat ongelmat vaivaavat toistakin kautta, niin voi olla, että pitää lyödä hanskat tiskiin. Tässä on ihan tarpeeksi keskittymisen kanssa vaivoja, niin heti perään uuden 22 jakson kauden kanssa voinee tulla suurtakin ongelmaa jaksamisen kanssa. Sarjan yleisen uskottavuuden (tai sen puutteen) kanssa pärjää, jos ei ihan liikaa vaivaa päätään. Kaikkea pientä on kaiken aikaa, jolloin ajattelee, ettei tuo noin voisi mennä, tai tuntuu erittäin epätodennäköiseltä. Sellaista tunnemanipulaatiota, jossa katsojan puolesta päätetään miltä katsomisen missäkin kohtauksessa pitää tuntua. Jos ymmärrätte, niin tarkoitan, että katsominen on liiaksi sellaista, jossa miettii kokoajan käsikirjoituksellista antia sen sijaan, että katsoisi vaan kuinka jouhevasti tarina kulkee ja imaisee. No toki se kulkee, mutta pelitavassa on vikaakin.
 

Harzan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joe DeLoach
katsoin Nykäsestä tehdyn Elämä on laiffii dokumenttisarjana ekan jakson(1/6) tänään ja ainakin jaksojen nimeämisen mukaan urheilu-ura käsiteltiin todella hätäisesti tässä ekassa jaksossa. Esim. lapsuuteen ja nuoruuteen ei pureudettu millään tavalla.

Jäi vähän sellainen olo, että käydään nyt tämä urheiluosuus äkkiä läpi, jotta päästään skandaaliaiheiden pariin oikein kunnolla.

Itselle Matti Nykänen oli se suurin urheilusankari ja vähän harmittaa että tuo poikkeuksellinen ura jää usein vähän taka-alalle kaiken muun paskan takia. Neljä olympia ja viisi MM-kultaa ansaitsisivat enemmän kuin yhden jakson. Muitankin himmeimpiä mitaleja on roppakaupalla, mutta ei niistä tarvi edes puhua. Kultaa on niin paljon.

Harkimokin oli tähän ekaan jaksoon saatu ja ehti tossa pienessä ajassakin omaa erinomaisuuttaan
mainostaa.


Jos jotain positiivista hakee niin Weisflogin mukana olo, mutta enemmän olisi voinut haastatella vanhoja kilpakumppaneita.

Toki jos tulevissa jaksoissa paneudutaan nuoruuteen ja uraan urheilijana paremmin niin hyvä, mutta tosiaan jaksojen nimet ei sitä kyllä lupaa.
Jep. Kyllähän urheilu-ura käytiin harmittavan hätäisesti ja hutaisten läpi, jos se tosiaan tuossa ekassa jaksossa vain oli. Ja se mikä nykydokkareissa on ärsyttävää, on se, että aina aluksi näytetään joku ihmeen highlight-kooste koko jaksosta. Siis minä jo katson sitä ohjelmaa, ei sitä tarvitse minulle enää mainostaa.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Bosch Legacyn 2. kausi kytätty ja oli itse asiassa ehkä parasta Boschia muutamaan vuoteen.

Maddien rooli on melko leffakamaa välillä mutta pääasia että on viihdettä.

Mo Bassin lopun tylytys on koko kauden kohokohta. Jätetään spoilaamatta.

Nää kaudet menee niin nopeasti. Pari iltaa ja taas odotellaan vuosi vähintään.
 

godspeed

Jäsen
Pako eka kausi taputeltu. Kyllähän tuo pari jaksoa yhteensä kestänyt pakohetki sitten viimein oli todella jännä ja hyvin tehty, siinä oikein haikeudella mietti, että NYT se tapahtuu. Joskin se alleviivasi samalla sitä kuinka paljon täytettä jo heti tähän ekaan kauteen mahtui. Paljon olisi säästetty vaivaa jättämällä jotain tapahtumatta ja saatu tiiviimmäksi jännite, eikä tarina olisi kärsinyt lainkaan. Mutta vauhdikas toimintasarjahan tämä on, joten tajuan pelin hengen. Toki tuossa sitten sitä stressaavaa vankielämää ja erilaista vapauden ja rakkauden menettämisen tuskaa kuvattiin myös, mutta kyllä se niin on, että 22 jaksoa on vaan liikaa.

Tästähän se vasta oikeastaan alkaakin, kun seuraavat 3 kautta on intensiteetiltään samanlaista loputtoman tuntuista kamaa kymmeniä ja kymmeniä jaksoja... no, katsotaan nyt onko virtaa kakkoskaudelle. Hiemanhan tuo kieltämättä houkuttelisi :)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös