lastensuojeludraama Pala sydämestä.
En viitsi lainata koko edellistä postaustani. Aika hyvin nuo ensimmäiset 17 minuuttia lopulta määritti koko sarjaa. Mietin tuossa katsoessani, että paljonko antaisin tähtiä. Pyörin siinä kahden ja kolmen välillä. Ehkä 2,8. Juuri riittävästi, että viitsin katsoa loppuun.
Käsikirjoitus tökki tosiaan liian rönsyilyn takia. Mukaan oli saatu muutamia ikävän irrallisia tai päälleliimattuja kuvioita. Suurin osa juonesta toki eteni, mutta aivan liian kliseisenä.
Lisäksi häiritsi sellainen jatkuva ylidramaattisuus. Aihepiiri on sellainen, että huomattavasti pienemmällä alleviivaamisella olisi selvinnyt. Pääosia näyttelevät (Lotta Lehtikari, Niina Koponen, Kaija Pakarinen, Martin Bahne, Saimi Kahri) hoitivat duuninsa hyvin ajoittaisesta kököksi kirjoitetusta dialogista huolimatta. Sen sijaan monet sivuosarooleja näyttelevät olivat uskomattoman huonoja ja teennäisiä.
Miksi vaivaudun tänne kirjoittamaan? Siksi koska turhauttaa se, miten lopulta vähällä tuostakin sarjasta olisi voinut saada oikeasti hyvän. Seuraavalla kerralla kaikki poliisisarjavaikutteet ja -kliseet pois, niin hyvä tulee. Niin ja sitten turhat rönsyt helvettiin käsiksestä.