Sitten muutama "pelaaja"-havainto. Oma henkilökohtainen suosikkipelaajani Marre Vuorisalo ei valitettavasti pysy enää Mestiksen vauhdissa mukana. Mies seilaa missä sattuu milloin sattuu ja aina myöhässä. Häviää kaikki kaksinkamppailut jos niihin nyt edes kerkeää.
Eikä enää se kuuluisa vetokaan lähde kuten ennen. Vuorisalohan oli aina tunnettu siitä, että tarkka veto lähti suoraan syötöstä. Nykyään ei lähde mihinkään, joko ei osu kunnolla kiekkoon tai sitten vetää harakoille. Tänäänkin oli edessä tyhjä maali, paikassa jossa vanha Marre olisi kiskaissut limpun verkkoon. Tämän kauden Marre tempaisi metrin ohi.
Joukkueen kapteeni Toni Jalon panos joukkueelle on pyöreä nolla. Kaveri pelaa vain ja ainoastaan itselleen eikä noilla otteilla saa kyllä mitään aikaiseksi. Jalo on kuin junioreissa pelaava joukkueen tähti joka ei kiekkoa jaa.
Jalon taso on tosiaan laskenut sitä mukaa kun kausi on edennyt. Yksinäänhän mies on halunnut painaa aina, mutta ennen sai jotain aikaan ja sentään kiekkoa lainailikin. Nykyään on koko ajan kummallista päin seinää puskemista ja huonoja ratkaisuja.
Puolustuksesta voi mainita Koposen ja Markus Laineen, jotka olivat hyvinkin kujalla oikeastaan läpi ottelun. Rahkolalle voi nyt jotenkuten antaa puhtaat paperit ja paljon parjattu Eriksson pelasi parhaan pelinsä vaikka niitä hasardeja tuli vieläkin.
Mötön on jo pian pakko olla viltissä, sen verran pihalla ukko matsista toiseen on. Sijoittuminen on vähän väliä aivan perseestä, ja lisäksi kiskoo aivan maagisen pöyristyttäviä avauksia läpi oman puolustusalueen, yleensä vastustajan lapaan. Markus vilttiin ja Otto-Eemeli sisään perjantaina!
Koponen taas, siinäpä pelaaja jonka kohdalla kontrasti itseluottamuksen ja taitotason välillä on aivan huikea. Itseluottamus on aivan poikkeuksellisen hurja, harmi vaan että taitotaso ei. Onkohan kaverilla reikä mailan lavassa, vai miten vitussa voi kiekko karata niin usein?
Eriksson teki tänään aivan maagisen maalin, ja avasi peliäkin ihan kohtuullisesti, kun mitataan asiaa TUTO-standardeilla. Jätkä pelaa kyllä täysin väärällä paikalla, hyökkääjänähän Paul voisi vaikka onnistua, pakkina ei millään. Hiukan epäuskoinen olenkin sen suhteen, että onko Eriksson tosiaan ollut koko uransa ajan puolustaja? Jos ja kun on, niin minkä helvetin takia? Paul on selvästi omimmillaan kiekollisena ja nimenomaan silloin, kun ei ole kiirettä eikä paniikkia.
Rahkolalle tosiaan suht puhtaat paperit, samoin Jyrkkiölle, pienin varauksin. Hiukan liikaa huonoja ratkaisuja, mutta vastapallona myös paljon hyviä ja ajoittaista varmuutta, joka on harvinaista tuossa joukkueessa.
Törnström oli hyvä, Törön ansiosta hävittiin vain maalilla. Ei voinut maaleille mitään ja torjui tukun pahoja. Jos torjuntavastuu olisi ollut Mikael "NHL-varaus" Vuoriolla, niin pisteet olisivat matkanneet Vaasaan loppuluvuin 2-6.
Hyökkääjistä voisi kokonaisuudessaan sanoa sen, että yhden sun toisen taso heittelee melkein vaihdosta toiseen. Ajoittain pelataan Mestiksen parasta kiekkoa, ajoittain paskinta.
Tapahtuma Kupittaalla oli muuten tänään hieno ja yleisöä oli oikein mukavasti. Taustalla homma toimii, mutta kentällä ei alkuunkaan.
Jep. Erikoismaininta hyvin kannustavalle katsojalle joka huusi ahkeraan "vetoa". Ei ollut väliä vaikka TUTO:n pelaaja oli punaviivalla selkä kohti Sporan maalia, eikä edes sillä vaikka kiekko oli vaasalaisilla. Ampua olisi pitänyt.
Toinen erikoismaininta Santeri Halmeelle koomailusta Sportin toisessa maalissa. Voi vittu mikä suoritus.