Niskakangas siirtyy siis maille tietämättömille. Mitä tästä opimme? No, opimme tuntemaan Ikan ajatusmaailmaa - ehkä. Voisinpa esittää tässä sellaisen hypoteesin, että ensi kauden joukkue koostuu toisaalta kokeneista raudanlujista mestisjyristä ja "uranjatkajista", näytönpaikkaa hakevista liiga-alokkaista (joko omina tai lainoina) sekä nälkäisistä uransa alkutaipaleella olevista nuorista. Joukkue tulee olemaan ikärakenteeltaan ja kokemukseltaan hyvin jakautunut pappoihin ja poikiin. Toisin sanoen Ika haluaa näin kehittää tulevaisuuden pelaajia. Eikö tämä itse asiassa ole linjassa burgeriomistajan ajatusten kanssa. Eikä kova kokemus ja nuoruuden nälkä ainakaan kielellisesti kuulosta huonolta. Taloudellisesti ajateltuna/ toiveajateltuna nuoret ovat halpoja, jolloin euroja voi jäädä AUK:n kaltais/en/ten pelaajienkin hankintaan jopa maltillisessa pelaajabudjetissakin.
Niskakangas ei sovi mihinkään näistä kategorioista. Arttu ei Tuto-näytöillään ole koskaan ansainnut, vaikka olisi yrittänytkin, paikkaa Virtasen ja kumppaneiden rinnalla Tuton kermassa. Kaveri on kuitenkin mestistasolla ihan ok (20-30 pinnaa kaudessa), joten vastuuta on haettava muualta. Liigaan ei ole asiaa koskaan, sen verran ailahtelevaa peliä on tullut nähtyä. Loppujen lopuksi uskon, että sopimuksen purkaminen oli Niskakankaan oma päätös. Tärkeämmän roolin Arttu voisi saada palaamalla Kajaaniin tai kokeilemalla vaikkapa Peliittoja.
Virtasen, Pulliaisen ja Keinäsen varaan Ikalla on loistava sauma kerätä menestyvä joukkue. Nämä herrat tekevät kaudella kuin kaudella sen 40 ja risat tehopistettä mieheen. Äijät vain ERI kentällisiin ja kavereita ympärille niin tosiasia on se, että 100-120 maalin takuu on varma. Huom! kaudella 2012-2013 Tuto teki 161 maalia. Tämä on tietenkin matematiikkaa, mutta osoittaa joukkueessa piilevän potentiaalin jo nyt.