"Turkki ei tule koskaan julistamaan tulitaukoa koillis-Syyriaan". Näinköhän on, kun myös Venäjällä on vahvat intressit tulitaukoon. Eihän nyt sovi, että sen paras liittolainen ja ihmiskunnan aateliin kuuluva al-Assad joutuu nöyryytetyksi.
Todella mielenkiintoinen on tämä humanistien keskustelukerho, joka ratkoo itse aiheuttamiaan ongelmia. Tuleva rauhannobelisti Trump toimii "rauhanvälittäjänä" täälläkin, yhtä suurin tuloksin kuin rakettimiehen kanssa. Trump vertautuu mainioon Chamberlainiin, joka terävänäköisesti neuvotteli rauhan montakin kertaa ennen toista maailmansotaa.
Ja Putin, tuo Vlad-Seivästäjän moraalinen perillinen, suuri humanisti ja ihmisystävä. Ja Erdogan, tämän konnakvartetin pompöösi jäsen, jonka mielestä valtioiden rajat on tehty ylitettäviksi ja väestöä voidaan siirtää eichmannilaisittain. Puhumattakaan al-Assadista, tiemmä lääkäri arvoltaan, luultavasti käynyt tohtorin oppinsa Mengelen ihmisoikeusinstituutin harjoittelijana.
Trump saanee tästäkin casesta opetuksen, mutta sangen luultavaa, ettei hän itse tiedä, minkä. Trump on onnistunut hukkaamaan Yhdysvaltain strategisia intressejä keskeisellä öljyntuotantoalueella. Samalla tässä pelissä Putin on noussut merkittävään asemaan. Erdoganin taivuttaminen talouspakotteilla on samaa luokkaa kuin yritys saada Venäjän ruotuun Krimin operaation jälkeen. Erdogan kuitenkin hallitsee kotimaansa mediaa ja kykenee luomaan itsestään voittajan tässäkin konfliktissa.
Talouspakotteet toimivat viiveellä ja Turkin on mahdollista löytää liittolaisia kaupan alalla. Sotavoimat on ainoa asia, jota nämä vesselit Trumpia lukuunottamatta kunnioittavat. Trumpilta on jäänyt huomaamatta, että ainoa motiivi toimintaan ei kaikilla johtajilla ole suinkaan raha, vaan turvallisuus ja ennen kaikkea vallanhalu. Kun kontrolloit tiettyä aluetta, omaat samalla strategista valtaa myös lähialueiden merkittäviin alueellisiin kohteisiin.