Hämmentävää että joku Ramzi Abid ole puolustautunut sillä että siksi veti Joel Armiaa päähän poikkarilla kun sen asento muuttui yllättäen eikä vaan ehtinyt reagoida. Yritänpä jossain välissä ihan mielenkiinnosta mitata jollain videoeditointisoftalla tuon ajan Joel Armian laukauksen ja Abidin poikkarin välissä. Alle puolesta sekunnista puhutaan jo silmämääräisesti. Ei vaan voi ehtiä reagoida ja poikkari naamaan oli ihan vahinko.
En tunne tapausta, mutta onnea vain matkaan. Tosin, eikös poikittaisella mailalla lyöminen ole kielletty myös siinä sarjassa, jota sinä seuraat? Miten mainitsemasi tapaus siis vertautuu tähän puheena olleeseen?
Koko jääkiekko on niin nopeatempoinen laji, että kukaan ei voi pelata sitä jos ratkaisujen tekoon menee 2-3 sekuntia. Siksi tämä "ei-ehtinyt-reagoimaan" chewbacca-puolustus kuulostaa niin järjettömältä. Miten maalivahdit vetävät patjatorjuntoja lämäreihin jos reaktioaika on 2-3sekuntia? Miten hyökkääjä ohjaa siniviivavedon jos hän tarvitsee 2-3 sekuntia reaktioaikaa ensin huomata että veto lähti ja sitten asettaa mailansa oikeaan kohtaan?
Ah, internet-väittelyt muuttuvat niin paljon helpommiksi, kun voi vähän venyttää argumenteissa käytettyjä aikamääreitä ja rakennella olkiukkoja. Etkö olekin samaa mieltä?
Siniviivalta maailman kovimmalla lämärillä (Zdeno Chara) täydestä suorasta luisteluvauhdista pommitettu kiekko (215km/h) tekee matkaa maalille n. 290 millisekuntia. Ymmärrettävästi tällainen kiekko on maalivahdille haastava torjuttava - varsinkin jos veto on myös tarkka. Tämäkin jättää silti maalivahdille keskimääräisen reaktioajan (n. 200ms) jälkeen edelleen noin kymmenesosasekunnin siirtää jonkin osan varusteistaan kiekon tielle. Luonnollisesti hyvä sijoittuminen vähentää matkaa, jonka esim. räpylää on liikutettava, jotta kiekko siihen tarttuu. Lisäksi maalivahdit harjoittavat refleksejä ikänsä, jotta reaktioajan saisi minimoitua. Normi siniviivaveto seisovilta jaloin (150km/h) etenee maalille asti 410 millisekunnissa, jolloin torjuntaliikkeelle jää aikaa kaksinkertaisesti.
Puoli sekuntia taas on enemmän kuin ruhtinaallinen aika niin torjumiseen, ohjurin kimmottamiseen kuin maalivahdin väistämiseenkin. Suomen hyökkääjällä oli keskustelun keskiössä olevassa tilanteessa korkeintaan 240 millisekuntia aikaa väistää. Aika on laskettu hetkestä, jolloin USA:n maalivahdin voidaan hyvällä tahdolla katsoa aloittaneen heittäytymisensä, hetkeen, jolloin kontakti maalivahtiin tapahtuu. Mitäs luulet Suomen hyökkääjän ehtivän tehdä 40 millisekunnissa (käytettävissä oleva aika - reaktioaika)? Tarkennan, että tuo tarkoittaa siis 0,04 sekuntia - ei 0,4 sekuntia.
No, reaktio tulee välittömästi kontaktin jälkeen: hyökkääjä siirtää painon vasemmalle jalalle ja nostaa oikean jalan maalivahdin yli. Tätä seuraa joko kaatuminen tai heittäytyminen päätyä kohti. Väistöä ei tietenkään lasketa kontaktin välttämiseksi, kun kerran kontakti on jo tapahtunut. Tästä syystä maali hyväksyttiin.
Selaamalla Liigan antamia pelikieltoja Liiga edellyttää aika paljon ennakointia ja puolessa sekunnissa reagointia mitä tulee päähänkohdistuneisiin taklauksiin. Taklaajien edellytetään huomavaan taklattavan huono asento ja kykenevän hillitsemään taklauksen voimaa. Taklaajalta edellytetään supermiesmäistä pelinlukua ja reaktiokykyä joka kummasti vain katoaa maalivahtien kohdalla.
Kenties maalivahtien kypärät ovat kryptoniittia?
Kuten totesin, puoli sekuntia on ruhtinaallisesti.
