Tuntematon Sotilas

[Sistis]

Re: Re: Äänestin Linnaa...

Viestin lähetti Suomi-Salama


Uudessa versiossakin on ainakin yksi asiavirhe. Kun Rokka saapuu yksikkoon ja menee ilmoittautumaan Lammiolle, tama ilmoittaa, ettei vapaana ole yhtaan joukkueenjohtajan vakanssia, vaikka olisi pitanyt sanoa, ettei vapaana ole ryhmanjohtajan vakanssia. Myohemminhan Rokka sitten otti Lehdon ryhman johtoonsa, kun Lehto kaatui.

Jeps, olet aivan oikeassa... samassa Lammio sanoo, että saatte mennä kolmanteen komppaniaan, vaikka olisi pitänyt sanoa kolmanteen joukkueeseen. Tuota unohdin kommentoida ensimmäisessä viestissäni. Myös 'Ylen sankia priha'-kohtaus menee Mollella täysin erilailla, kuin pitäisi. Mutta nämä ovat yksittäisiä kohtauksia, samankaltaisia asioita löytyy Laineen versiostakin. Esimerkiksi Lehdon kuolema. Laineen versiossa ei ole kohtausta, jossa Koskela ja co. löytävät Lehdon ruumiin, vaan Koskela tokaisee siinä vaiheessa, kun kuulee, että Lehto on ammuttu, että "Lehto oli paras mies kestämään sellaisen kuoleman." Siis normaalin ampumiskuoleman.... Mollen versiossa tuo kohta on oikeaoppisesti siten, että Koskela sanoo kommenttinsa vasta, kun he löytävät Lehdon ampuneena itseään suuhun.... noh, nämä ovat pieniä asioita, eikä sellaisten takia kannata arvostella elokuvaa, vaan antaa kokonaisuuden ratkaista.


Näyttelijöistä vielä: Pertti Koivula ja P-P Petelius jäävät kauas taakse Veikko Sinisalosta ja ...en muista Laineen Hietasen esittäjää... Mutta taas Kari Väänänen esittää mielestäni paremmin Lammiota, kuin Jussi Jurkka ja Risto Tuorila vie Koskelana 100-0 (Kosti Klemelää vai muistuuko nyt väärin tuon Laineen Koskelan nimi...)
Rahikainen on myös todella paljon parempi Mollen versiossa - Laineen versiossa ainakin minua häiritsee se, että kaveri on varmaan lähemmäs nelikymppinen...

 

[Miksa]

Alkuperäinen on toki alkuperäinen, mutta kyl Mollbergin versio on silti parempi.. kaikesta huolimatta.. Todenmukaisempi. Uskottavampi.

 

[Eisenhower]

Re: WANHA

Viestin lähetti Köpi
Näyttelijätyö menee Laineen porukalle 100-0. mitä ihmettä P-P Petelius tekee jossain Tuntemattomassa..:confused:

On pakko sanoa Köpille:

Pirkka-Pekka Petelius on muutakin kuin hassuhattupäähän-koomikko. Hän on yksi maamme parhaita näyttelijöitä, joka on itse asiassa melkein kaikissa elokuvarooleissaan tehnyt pelkkää draamaa. P-P on muuntautumiskykyinen taiteilija. Tietysti, jos näkee tyypin ensin sata tuntia pelleilevän ja sen jälkeen näkee saman tyypin parin tunnin ajan rankassa draamaroolissa, on katsojan kyettävä tekemään työtä myös oman päänsä sisällä.

Köpi kuomaseni, katsoisit vähemmän TV:tä ja kävisit useammin elokuvissa. Aloita vaikka leffasta "Leijat Helsingin yllä". Hieno leffa, jossa P-P tekee upean roolin.

Ike

 

[Köpi]

Tässähän oli kyse Tuntemattomassa Sotilaasta, eikä mistään muusta. Heikki Savolainen vs. P-P Petelius. edelleen 100-0. Sama juttu Reino Tolvanen vs. Paavo Liski. Ei Mollen versio huono ole, mutta juuri tämä näyttelijätyö saa minut varsin vakuuttuneeksi.

Myönnän kyllä, etten ole nähnyt esim. Leijat Helsingin yllä-elokuvaa. Tämä kommenttini ei kuitenkaan tarkoita, että P-P on huono näyttelijä. Mutta tuossa "välienselvittelyssä" hän jää kakkoseksi.

 

[BigRedBob]

Re: Re: Luonnollisesti Laineen versio...

Viestin lähetti Jake78


Pillilläkö meinaat imeä? Asento on liikkumaton olotila, ei hötkytä siellä! :D

Ajattelin, että levon voisi ottaa sen ryypyn ajaksi ja sitten taas kannat yhteen *KLAP* ja asento! ;)

 

[Suomi-Salama]

Re: Re: Re: Luonnollisesti Laineen versio...

Viestin lähetti BigRedBob
Ajattelin, että levon voisi ottaa sen ryypyn ajaksi ja sitten taas kannat yhteen *KLAP* ja asento! ;)

No, ei se kylla ihan noinkaan onnistu. Levossa jalat ovat vain erillaan, kasien ei tarvitse olla yhta tiukasti vartaloon puristetut, eika niska ole yhta selkeasti takinkauluksessa kuin asennossa. Muuten samalla tavalla liikkumaton olotila kuin asento. Taitaa BigRedBob:lla olla viela tuo armeija kaymatta...

 

[Sistis]

Niin.... asentohan on liikkumaton olotila ja lepo taas olematon liikkumatila... eli ei se oikein onnistu se ryypyn juonti samalla.

 

[BigRedBob]

Re: Re: Re: Re: Luonnollisesti Laineen versio...

Viestin lähetti Suomi-Salama
Taitaa BigRedBob:lla olla viela tuo armeija kaymatta...

Ei, kyllä armeija tuli lusittua 94/95, mutta kun siellä eivät tarjonneet noita marskin ryyppyjä, niin jäi sitten epäselväksi tämäkin käytäntö. Neuvokaa nyt sitten joku miten tämä oikeaoppisesti tapahtuu.

 

[Suomi-Salama]

Re: Re: Re: Re: Re: Luonnollisesti Laineen versio...

Viestin lähetti BigRedBob
Ei, kyllä armeija tuli lusittua 94/95, mutta kun siellä eivät tarjonneet noita marskin ryyppyjä, niin jäi sitten epäselväksi tämäkin käytäntö. Neuvokaa nyt sitten joku miten tämä oikeaoppisesti tapahtuu.

Muodossa seisominen on unohdettava siksi aikaa, kun ryyppya otat. Tuskinpa missaan ryyppya muodossa olevalle tarjotaankaan. Ryhdikas olemus, lasi oikeassa kadessa ensin sydamen kohdalla kayttaen, mahdollinen sotilaallinen maljapuhe siina kohtaa seka skoolaukset ja sen jalkeen sisalto Pohjanmaan kautta tyhjaksi. Lopuksi lasi turhia liikkeita valttaen sotilaallisesti poydalle odottamaan tayttoa. Mikali seurassasi on sinua korkeampi sotilahenkilo, teet samat liikkeet kuin han aavistuksen hanen jalkeensa. Mutta vain aavistuksen. Ei saa nayttaa silta, etta apinoit seuralaistasi kaikessa. Eikohan noilla ohjeilla ryypyn otto sotilaallisesti onnistu ilman, etta heratat negatiivista huomiota. ;)

 

[kangaroo]

Vanha ja uusi Tuntematon ovat aivan erilaisia teoksia ja ajallisestikin niin etäällä toisistaan, että en oikeastaan pidä itse elokuvan vertailua aiheellisena.

Näyttelijöiden vertailu on periaatteessa helpompaa, mutta siinäkin aikaero tuo vaikeutta mukaan. Esittämistapa muuttuu niin paljon yli 30 vuoden aikana. Yksittäisenä poimintana Jurkan Lammio oli vittumainen äkseeraaja, mutta hänestä vie helposti voiton Kari Väänäsen tulkitsema totaalinen kokovartalokyrpä. Miehistön käyttämä "saatanan kuovi" nimitys on jäänyt eräissä työpaikkakuvioissa elämään omaa elämäänsä kuvaten esimiestä, jonka voisi viedä saunan taakse tunnetuin aikein. :cool:

 

[Sistis]

Re: Re: Re: Re: Re: Re: Luonnollisesti Laineen versio...

Viestin lähetti Suomi-Salama


Muodossa seisominen on unohdettava siksi aikaa, kun ryyppya otat. Tuskinpa missaan ryyppya muodossa olevalle tarjotaankaan. Ryhdikas olemus, lasi oikeassa kadessa ensin sydamen kohdalla kayttaen, mahdollinen sotilaallinen maljapuhe siina kohtaa seka skoolaukset ja sen jalkeen sisalto Pohjanmaan kautta tyhjaksi. Lopuksi lasi turhia liikkeita valttaen sotilaallisesti poydalle odottamaan tayttoa. Mikali seurassasi on sinua korkeampi sotilahenkilo, teet samat liikkeet kuin han aavistuksen hanen jalkeensa. Mutta vain aavistuksen. Ei saa nayttaa silta, etta apinoit seuralaistasi kaikessa. Eikohan noilla ohjeilla ryypyn otto sotilaallisesti onnistu ilman, etta heratat negatiivista huomiota. ;)

AUK.n kurssijuhlassa joimme Marskin ryypyt, ja kapteeni selitti meille, että ryyppyä EI juoda pohjanmaan kautta, vaan kolmella hörppäyksellä. Jokaisen hörpyn välissä oli vielä jotain koreografiaa, mutten enää muista mitä.

 

[ranger]

Uusi - Wanha: 5 - 1

Jälleen kerran palaamme siihen, että Laineen versiota parempana pitävät eivät PÄÄSÄÄNTÖISESTI - siis useimmiten - perustele valintaansa mitenkään: tyyliin, se vaan jotenkin niinkun ON parempi. Tunnepohjaisuutta lieneepi siis.

Laineen versio on varmasti aikansa lapsi ja saattaa olla jopa 50-luvun parhaita sotaelokuvia koko maailmassa. Se ei siis missään tapauksessa ole huono elokuva. Nähdäkseni sillä on kuitenkin romaanin - joka on kumpaankin verrattuna omaa luokkaansa - kanssa paljon vähemmän tekemistä kuin Mollbergin versiolla.

Minäkin pidin pienenä ja lapsenomaisempana Laineen versiosta enemmän. Onhan siinä hauskan rallin tuntua, yli-isänmaallista rempseää meininkiä ja mahdollisimman vähän kauhua; juuri niin kuin hyvässä sotaelokuvassa pitääkin. Sitten eräänä aamuna heräsin vanhenpana ja luin romaanin uusin silmin lukeakseni sen sittemmin useaan otteeseen uudestaan. Minusta wanha versio ei tuonut valkokankaalle romaanin henkeä eikä näin ollen tee sille ansaitsemaansa oikeutta.


Jos sotaelokuvan pääsanoma on mikä tahansa muu kuin sanoma sodan mielettömyydestä, se ei voi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Laineen versio ei mielestäni tuo tätä tarpeeksi esiin. Siitä on myös jätetty pois aiheeseen liittyviä erittäin tärkeitä kohtauksia, joita kansakuntamme vanhemman polven - wanhan ilmestyessä siis lähes koko kansan - olisi ollut hyvin vaikea sulattaa, kenties merkittävinpänä se, kun Lehto ampuu antautuneen venäläisen. Voin sieluni silmin nähdä isoäidit haukkumassa uuden version, koska "eiväthän meidän uljaat poikamme semmoisia ole oikeasti tehneet..." Näyttelijät ovat vanhassa järjestään liian vanhoja MIHIN TAHANSA sotatarinaan saatikka ollakseen romaanin poikasia eivätkä pääsääntöisesti esiinny luonnollisesti. Wanha versio on hengessään lähes sensuroinut romaanissa esiintulevan kaameuden ja näin koko pääasian. Uudessa kaikki em. on päinvastoin. Lehto edustaa wanhassa versiossa ehkä ainoana luonnollisella tavalla niitä ilmiöitä, jotka sota joissakin ihmisissä saa aikaan. Mutta ironista kyllä, niin upeasti kuin Åke Lindman kuuluisan roolinsa hoitaa, tässäkin uusi onnistuu mielestäni paremmin. Lisäksi uudesta löytyy tärkeä kohtaus siitä, miten Lehto myöhästyy viikon lomalta ja kuinka kapteeni Kaarna tilanteen hoitaa. Se kohtaus/keskustelu syventää mielestäni Lehdon ja Kaarnan luonnekuvia paljon ja on muutenkin aivan syyttä jätetty wanhasta pois. Ehkä syy tässäkin on yleisön koskiskelussa: eihän suomalainen aliupseerioppilas voi sillä tavalla lomalta myöhästyä.

Onhan selvää, että 50-luvulla tehdyllä ja 80-luvulla tehdyllä elokuvalla on teknisesti vissi ero. Älkääkä vaan sanoko, ettei sillä ole merkitystä. Totta helvetissä sillä on sotaelokuvan vakuuttavuuden kannalta merkitystä, minkälaista on äänitys-, kuvaus-, ja pyrotekniikka. Tietenkään Laineen versiolla ei ollut tällaiseen tekniikkaan mitään mahdollisuuksia. So what? Nythän verrataan kahta elokuvaa keskenään, eikä sitä, kumpi oli parempi verrattuna saatavissa olevaan tekniikkan. Uudelle pisteet 100-0.

Tottahan toki sodassa jätkillä riittää myös huumoria. Tämähän on selvä. Sitä on romaanissakin vaikka kuinka paljon. Ongelma on vain siinä, että wanha on kupattu "huumorilla", mutta se mielestäni monessa kohtaa pilataan hirvittävällä kohelluksella, typerän teennäisillä tekonaurun kohahduksilla ja ylinäyttelemisellä, mikä tietenkin oli sen ajan tapa elokuvissa. En ottaisi sotaveteraanien puheita tässä yhteydessä liian vakavasti; heille wanha on sodanjälkeisine tunnelatauksineen ainoa oikea -> se on siis parempi joka mielessä, myös huumorin suhteen. Uudessa on huumoria on vähemmän, mutta ei niin paljon vähemmän kuin yleisesti tunnutaan luulevan. Ja mikä tärkeintä, huumorista ei tehdä itseään hauskempia numeroita, vaan ne naurattavat hissukseen ja OIKEASTI: armeija/muidenkin kokemusteni perusteella siis juurikin siten, kuin selvinpäin ja vittumaisissa olosuhteissa olevassa jätkälaumassa yleensä tapahtuukin. Ja ennen kaikkea: pääsanoman=sodan mielettömyyden kustannuksella ei nähdä yhtäkään "hassunhauskaa" kohtausta, niin kuin wanhassa tapahtuu solkenaan.

Ja musiikista. Uudessa ei ole musiikkia OLLENKAAN; sinänsä siis hyvä veto. Wanhan alku on upea; sehän alkaa tavallaan lopusta - hyvä veto sekin- ja Finlandia soi kauniisti, muttei uhoavasti. Ukkolan ruumista ei voida raahata pois, joten hänet haudataan suolle ja Vanhala asettaa ristiä muistuttavan risun päälle. Kohtaus on OIKEASTI koskettava, ja puuttuu uudesta versiosta. Pisteet voisivat mennä Wanhalle ilman sitä kuvottavaa, epäuskottavaa ja yli-isänmaallista musisointia, mikä tulee esiin monissa kohdissa antaen ymmärtää ukkojen mielialojen kulkevan samoja ratoja. Helvetti, hyökkäysvaiheen musiikillinen antihan on kuin pahimmasta sodanaikaisesta propagandapätkästä.


Annetaan siis pisteet 5-1 uudelle, tämä siis todellakin NÄITÄ KAHTA VERRATTAESSA. Moneen muuhun verrattuna wanha voisi saada mielestäni paljonkin pisteitä.



Ranger

 

[jeke]

Vielä yksi asiavirhe

Kun näistä asiavirheistä on ollut puhe, niin pannaan tähän vielä yksi vanhassa versiossa esiintyvä virhe. Nimittäin se, että Honkajoki ei saarnannut tätä kuuluisaa iltarukoustaan omassa (Koskelan) korsussa, niin kuin vanhassa elokuvaversiossa annetaan ymmärtää (siinähän kuvataan Koskelan joukkueen miehiä, jotka nauravat Honkajoelle tämän lukiessa rukoustaan). Totuushan on, että Honkajoki oli jossain naapuritukikohdan korsussa paasaamassa iltahartauttaan. Siinähän kävikin lopulta niin, että kyseisen joukkueen luutnantti teki Honkajoen hölötyksistä ilmoituksen Lammiolle, jonka puhutteluun kaaripyssymies sitten joutuikin. Koskelahan ei luonnollisestikaan olisi tällaista ilmoitusta tehnyt.

No niin, tämäkin on pikku seikka, mutta tulipahan korjattua. Leffoista sinänsä en osaa sanoa, kumpi on parempi. Molemmat ovat omalla tavallaan hyviä.

Kirja sen sijaan on ylivoimainen. Niin hyvä, että olen joutunut sen lukemaan noin kymmenen kertaa. Sotaromaanin sain syntymäpäivälahjaksi, ja sen olen lukenut vain kerran. Paras lisäys Tuntemattomasta Sotaromaniin on mielestäni Lahtisen yksinpuhelu. Jos joku ei tiedä, niin Lahtinenhan keskustelee siinä jonkun kuvittelemansa järkihenkilön kanssa, joka ei tiedä sodasta tuon taivaallista. Lahtinen selittää tälle järkihenkilölle ryhmänsä kantamasta ahkiosta, sen sisältämistä välineistä ja sodasta yleensä. Lahtisen yksinpuhelua lukiessa alkaa väkisinkin naurattaa.

Mieleenpainuva on myös Koskelan ja Kariluodon keskustelu Kariluodon palattua naimalomaltaan. Tämän keskustelun ydinhän puuttuu Tuntemattomasta. Tässä keskustelussa Koskela vuodattaa tuntojaan armeijan johdosta, ja sen miesten mielialaa lamaannuttavista toimista. Upseereillehan annettiin muun muassa lupa ampua perääntyviä miehiä, mitkä toimet Koskela tuomitsee – totta kai – murhiksi.

 

[Oloneuvos]

Minäkin kallistun monen muun tavoin Laineen alkuperäisen version puolelle. Tosin Molbergin Tuntematon on mielestäni myös katsottavaa tavaraa, vaikka ei alkuperäiselle leffalle vertoja vedäkään.

Kirja on tietysti ihan omaa luokkaansa, kuten (lähes) aina klassikkoteoksia filmille pakotettaessa.

 

[mjr]

Re: Uusi - Wanha: 5 - 1

Viestin lähetti ranger
Jos sotaelokuvan pääsanoma on mikä tahansa muu kuin sanoma sodan mielettömyydestä, se ei voi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Laineen versio ei mielestäni tuo tätä tarpeeksi esiin. Siitä on myös jätetty pois aiheeseen liittyviä erittäin tärkeitä kohtauksia, joita kansakuntamme vanhemman polven - wanhan ilmestyessä siis lähes koko kansan - olisi ollut hyvin vaikea sulattaa, kenties merkittävinpänä se, kun Lehto ampuu antautuneen venäläisen. Voin sieluni silmin nähdä isoäidit haukkumassa uuden version, koska "eiväthän meidän uljaat poikamme semmoisia ole oikeasti tehneet..." Näyttelijät ovat vanhassa järjestään liian vanhoja MIHIN TAHANSA sotatarinaan saatikka ollakseen romaanin poikasia eivätkä pääsääntöisesti esiinny luonnollisesti. Wanha versio on hengessään lähes sensuroinut romaanissa esiintulevan kaameuden ja näin koko pääasian. Uudessa kaikki em. on päinvastoin. Lehto edustaa wanhassa versiossa ehkä ainoana luonnollisella tavalla niitä ilmiöitä, jotka sota joissakin ihmisissä saa aikaan. Mutta ironista kyllä, niin upeasti kuin Åke Lindman kuuluisan roolinsa hoitaa, tässäkin uusi onnistuu mielestäni paremmin. Lisäksi uudesta löytyy tärkeä kohtaus siitä, miten Lehto myöhästyy viikon lomalta ja kuinka kapteeni Kaarna tilanteen hoitaa. Se kohtaus/keskustelu syventää mielestäni Lehdon ja Kaarnan luonnekuvia paljon ja on muutenkin aivan syyttä jätetty wanhasta pois. Ehkä syy tässäkin on yleisön koskiskelussa: eihän suomalainen aliupseerioppilas voi sillä tavalla lomalta myöhästyä.

Näinhän me toivoisimme että asia olisi, että sota olisi itsestäänselvästi ihmislajille käsittämätön, ei-inhimillinen ja yksiselitteisesti negatiivinen asia. Ikävä totuus lienee, että jokin meissä myös nauttii tuhosta ja tappamisesta. Jos elokuvan sanoma on totaalisesti poliittisesen korrektisti "sodanvastainen", se ei hyvin todennäköisesti ole kovin uskottava, myös sadismi on osa ihmislajia. Hienoa olisi, jos kaikki sodat ovat pelkästään manipulaation, pakottamisen ja tietämättömyyden tulosta, mutta näin en usko. Mitä tulee autenttisuuteen niin 50-luvun versiolla on eräässä suhteessa etulyöntiasema: siinä näytelleet ja sitä katselleet olivat itse nähneet ja kokeneet sodan, joko rintamalla tai sen takana. Ehkä siitäkin syystä se ei kyennyt olemaan yhtä "realistinen" kuin 80-luvun versio, jossa kylläkin oikeanikäiset, mutta erittäin kaukana vuosien 39-45 todellisuudessa eläneet nuoret näyttelijät tekivät roolisuorituksensa kylmän sodan, joukkotuhon uhan ja rauhanliikkeen vaikutuksen ilmapiirissä. Kummatkin versiot ovat aikansa tuotteita ajalleen, eikä niitä voi pelkästään vertailla vain (Bisquitia lainaten) "ältsin sodanvastaisuuden" perusteella...

 

[Seymon]

Laitan tämän viestin tähän ketjuun, vaikka en ota kantaa Laineen tai Mollen versioiden paremmuuteen.
Hämmästykseni oli suuri, kun aloin katsoa ostamaani Mollen DVD-versiota. Elokuvasta puuttui kokonaan useita kohtauksia, joita olen takuuvarmasti nähnyt Mollen Tuntemattomassa VHS-versiota katsellessani.

Muutamia poimintoja puuttuneista kohtauksista.

1) Kohtaus, jossa Lehto on puhuttelussa myöhästyttyään lomilta.

2) Kohtaus, jossa Rahikainen heittää osuman siihen kanaan ja saa pitää sen, koska se oli majurin (Sarastie?) mielestä niin hyvä heitto.

3) Kohtaus, jossa elokuvan loppupuolella pidetään sulkeisia ja muutamat sotamiehet, mahdollisesti Honkajoki ja Viirilä, temppuilevat ja "hirnuvat" kesken sulkeisten.

4) Kohtaus, jossa Honkajoki kertoo korsun pojille hieman taustastaan ja siitä kuinka keräilee käpyjä ja suunnittelee ikiliikkujaa tms.

Onko täällä muilla Mollen Tuntematonta DVD-versiona ja mahdollisesti samat puutteet? Kyllä vihaks pistää ja vallan kauhiast ihmetyttää.

 

[kovalev]

Laitan tämän viestin tähän ketjuun, vaikka en ota kantaa Laineen tai Mollen versioiden paremmuuteen.
Hämmästykseni oli suuri, kun aloin katsoa ostamaani Mollen DVD-versiota. Elokuvasta puuttui kokonaan useita kohtauksia, joita olen takuuvarmasti nähnyt Mollen Tuntemattomassa VHS-versiota katsellessani.

Muutamia poimintoja puuttuneista kohtauksista.

1) Kohtaus, jossa Lehto on puhuttelussa myöhästyttyään lomilta.

2) Kohtaus, jossa Rahikainen heittää osuman siihen kanaan ja saa pitää sen, koska se oli majurin (Sarastie?) mielestä niin hyvä heitto.

3) Kohtaus, jossa elokuvan loppupuolella pidetään sulkeisia ja muutamat sotamiehet, mahdollisesti Honkajoki ja Viirilä, temppuilevat ja "hirnuvat" kesken sulkeisten.

4) Kohtaus, jossa Honkajoki kertoo korsun pojille hieman taustastaan ja siitä kuinka keräilee käpyjä ja suunnittelee ikiliikkujaa tms.

Onko täällä muilla Mollen Tuntematonta DVD-versiona ja mahdollisesti samat puutteet? Kyllä vihaks pistää ja vallan kauhiast ihmetyttää.

Tässä on sama juttu, kuin Talvisodankin kohdalla, eli "kaupan versioon" on jostain syystä karsittu joitain kohtia pois. Muistaakseni nuo mainitsemasi kohtaukset puuttuvat myös uuden tuntemattoman vhs-versiosta, mutta tv-esityksessä näytetään aina tuo "leikkaamaton" versio. Valitettavasti Mollen tuntematon näytetään kovin harvoin töllöstä. Kyseessä kuitenkin parhaita sotaelokuvia ikinä.

Sekin kohta taitaa puuttua missä Lehto yrittää kirjaimellisesti upottaa Riitaojaa suohon marssin aikana ? Uusi Lehto vetää muutenkin aivan huikean hullun roolin. Vähän Turkkamaista otetta, mutta ei mene silti överiksi.

 

[P.Sihvonen]

Mollbergin versio on parempi!

Vasta aikuisiällä olen tajunnut Mollbergin version paremmuuden. Melko vanhaksi pidin Laineen versiota parempana.

Vaikka en pidäkään todenvastaavuutta taiteen tärkeimpänä kriteerinä, näissä Mollbergin ja Laineen Tuntematon-versioissa se nousee ratkaisevaksi tekijäksi. Mollbergin tulkinta on uskollinen Linnan romaanille, Laineen näkemys poikkeaa siitä melkoisesti, etenkin suhteessa romaanin loppuun.

Jos jotakuta kiinnostaa tämä aihe kaikkineen, kannattaa lukea Antti Arnkilin ja Olli Sinivaaran toimittama kirja Kirjoituksia Väinö Linnasta (Teos). Kirjassa on Tuntemattoman elokuviin liittyvä loistava artikkeli nimeltään Huomatutuksia Mollbergin Tuntemattomasta. Tekstin kirjoittaja on Mika Pöyhönen.
-sihvonen-

 

[Trekolmestar]

Mollbergin versio on tosiaan lähempänä kirjaa ja siten onnistuneempi. Tosin en siinä pidä runsaasti käytetystä käsivaralla tehdyistä kuvauksista, joista ei juuri selvää saa. Varsinkin se ensimmäinen rynnäkkö, jossa kuvassa näkyy lähinnä mäntyjen latvoja ja taivasta on perseestä.
Näyttelijävalinnoissakin Molle onnistui pääsääntöisesti paremmin, joskin muutama "huti" mukaan sattui. Kapteeni Kaarna on Mollella turhan flegmaattinen. Kirjan Kaarnahan hamusi pataljoonan komentajaksi ja toivoi nimenomaan sodan alkamista... särmä ja kunnianhimoinenkin, ja sitä ei leffasta kyllä näe.
Risto Tuorilan Koskela on kuin suoraan kirjasta. Onnistunein kaikista.
Laineen ongelmahan on tosiaan siinä, että näyttelijät olivat lähes poikkeuksetta liian vanhoja ja siten eivät oikein vastaa kirjan luomaa kuvaa. Siitä huolimatta mielestäni mm. Heikki Savolaisen Hietanen pesee PPP:n mennen tullen ja samoin Leo Riutun Vanhalassa on enemmän Vanhalaa kuin Tero Nivan suorituksessa. Myös Tarmo Manni on parempi Honkajoki kuin se Mollen tyyppi. Rokat, Lahtiset ja Lehdot (Pauli Poranen varauksin, ehkä jopa hieman liian raivohullu) ovat molemmissa hyviä, joskin erilaisia.
Niin, ja ehdottomasti paras versio on itse kirja. Jos elokuvista pitää valita, niin ehkä Molle vetää hieman pidemmän korren varsinkin, jos vertailuun otetaan tv-versio.

Tässä on sama juttu, kuin Talvisodankin kohdalla, eli "kaupan versioon" on jostain syystä karsittu joitain kohtia pois. Muistaakseni nuo mainitsemasi kohtaukset puuttuvat myös uuden tuntemattoman vhs-versiosta, mutta tv-esityksessä näytetään aina tuo "leikkaamaton" versio.

Nämä DVD-versiot taitavat niin Mollen Tuntemattoman kuin Talvisodankin osalta olla niitä alkuperäisiä elokuvateatterissa esitettyjä versioita. Pidennetyt ovat sitten myöhemmin tv:ssä esitettyjä, joihin on lisätty alkuperäisistä pois jäänyttä materiaalia. Talvisodan osaltahan tv-versio taisi olla peräti 6-osainen sarja ja siten huomattavasti alkuperäistä leffaa pidempi. Silti tuossa ei mielestäni ole mitään turhaa ja aikanaan videoitua sarjaa tulee aina silloin tällöin katsottua. Nauhat alkavat vaan olla hieman kuluneita. Perhana, sen kun saisi DVD:nä niin heti ostaisin.

 

[Sistis]

samoin Leo Riutun Vanhalassa on enemmän Vanhalaa kuin Tero Nivan suorituksessa.

Muilta osin olen samaa mieltä kanssasi, mutta tähän tartun. Tuntemattoman Sotilaan (siis kirjan mukaan) Vanhala oli hiljainen ja arka poika, joka heitti omia letkautuksiaan melkeinpä nolona vetäytyen taustalle seuraamaan, miten letkautuksiin reagoitiin.

Tero Nivan Vanhala on juurikin tällainen, sen sijaan Leo Riutun esittämä kaveri on kovinkin suulas ja rempseä tyyppi, joskin myös hyvin hauska kaveri, joka jo omalla persoonallaan sai letkautuksilleen huomattavasti lisäarvoa.

 

[Major Julli]

Joulupukki ja tuntematon sotilas

Se Laineen versio on tietynlainen kanonisoitu versio suomalaisista miehistä, ja näköjään ns. suurelle yleisölle yhtä muuttamaton kuin jouluevankeliumi. Elokuvana se ei ole kauhean kaksinen, jonkinlainen punainen lanka siitä puuttuu ja tuntuu kuin kyseessä olisi sarja katkelmia tahi pieniä sketsejä. Samalla Laineen versio on monellakin tapaa suomalaisen herravihan kiteytymä. Jermut senkun porskuttaa vaikka pomot sekoilee taas omiaan.

Sen vanhan version voima on varmasti ollut monelle ne ajat kokeneelle elokuvan tapahtuminen vertaaminen omiin muistoihin. Teknisesti elokuva on varmasti ollut melkoinen voimannäytös 50-luvun Suomessa, mutta nykypäivän silmin se on auttamattoman vanhanaikainen. Ja kyllä minua kuten monta muutakin vaivaa se, että näyttelijät ovat järjestään 15-25 vuotta liian vanhoja rooleihinsa pl. Rokka ja muutama upseereista.

Laineen Tuntematon on samaa sarjaa kuin Samu Sirkan joulutervehdys, nostalginen ja tutun turvallinen, mutta ei se paljoa annakaan.

Mollbergin versiota halveksuttiin pitkään koska se ei tarjoa samanlaista sankaritarinaa. Jatkosota kumminkaan ei ollut niin urhea taistelu kuin välistä halutaan Suomessa itsellemme uskotella, se sisälsi paljon sotaväsymystä, karkuruutta ja sodan johdon virhearviointeja. Toki loppusaldo oli Suomelle positiivinen, mutta puhdasta sankaruutta ei ole kuin korkeajännityksissä.

 

[kovalev]

Nämä DVD-versiot taitavat niin Mollen Tuntemattoman kuin Talvisodankin osalta olla niitä alkuperäisiä elokuvateatterissa esitettyjä versioita. Pidennetyt ovat sitten myöhemmin tv:ssä esitettyjä, joihin on lisätty alkuperäisistä pois jäänyttä materiaalia. Talvisodan osaltahan tv-versio taisi olla peräti 6-osainen sarja ja siten huomattavasti alkuperäistä leffaa pidempi. Silti tuossa ei mielestäni ole mitään turhaa ja aikanaan videoitua sarjaa tulee aina silloin tällöin katsottua. Nauhat alkavat vaan olla hieman kuluneita. Perhana, sen kun saisi DVD:nä niin heti ostaisin

Talvisota on viidessä osassa. Kirjoitinkin tästä jo tuossa sotaleffat/sarjat ketjussa. Videot tuhosi aikoinaan nauhaa sen verran, että 1. osan alusta puuttuu n.10 min. ja kuvanlaatu on muutenkin aika huono, mutta nelisen tuntia on tavaraa tallella ja kopsattu levylle. Ihmettelen kanssa, että näitä Directors Cutteja ei ole älytty/haluttu julkaista levynä ?

 

[Trekolmestar]

Muilta osin olen samaa mieltä kanssasi, mutta tähän tartun. Tuntemattoman Sotilaan (siis kirjan mukaan) Vanhala oli hiljainen ja arka poika, joka heitti omia letkautuksiaan melkeinpä nolona vetäytyen taustalle seuraamaan, miten letkautuksiin reagoitiin.

Tero Nivan Vanhala on juurikin tällainen, sen sijaan Leo Riutun esittämä kaveri on kovinkin suulas ja rempseä tyyppi, joskin myös hyvin hauska kaveri, joka jo omalla persoonallaan sai letkautuksilleen huomattavasti lisäarvoa.

Kyllä, onhan se näinkin. Toisaalta Vanhalan ujous karisi vähitellen ja hän alkoi viljellä niitä letkautuksiaan hieman rohkeammin. Eli näkisin niin, että Nivan Vanhala vastaa paremmin kirjan alussa esiteltävää ujoa poikaa ja Riutun esityksessä on alusta alkaen se sodan keskivaiheen rempseämpi Vanhala, jossa kyllä on tosiaan hieman liikaa tuota 50-luvun Suomi-filmien rillumarei-henkeä. Lopussahan Vanhala vakavoituu (tajutessaan sodan mielettömyyden ja väistämättömän lopputuloksen) ja vitsit jäävät vähitellen sivurooliin. Tätä "kolmatta" Vanhalaa ei ehkä niinkään ole tavoitettu kummassakaan elokuvaversiossa, vaan lopussa hahmo jää ehkä liikaakin taustalle.
Joka tapauksessa "tuo hiljainen hihittelijä" on ollut ensimmäisestä lukukerrasta alkaen suosikkihahmoni kirjassa Hietasen ohella.

 

[kovalev]

Kun kerran ketjun nimi on Tuntematon sotilas, niin kai tämänkin voi laittaa tähän samaan. Eli oletteko lukeneet "Sotaromaanin" ja mitä mieltä olette, onko Linnan sensuroimaton versio parempi vai huonompi ? Mitä mieltä olette poistetuista kohdista; ymmärrettäviä, hyväksyttäviä, jopa tarpeellisia ? Omasta mielestäni suurin osa poistetuista kohdista on "ajan henkeen" nähden ymmärrettäviä, osa jopa tarpeellisia kirjan viihdyttävyyden kannalta. Poistoistahan suurin osa on kirosanoja, alapäähuumoria (by Rahikainen) sekä Linnan pitkiä henkilökohtaisia tilityksiä sodan ja herrojen järjettömyydestä. Silti osa poistoista kyllä selkeästi heikentää romaania ja tekee henkilökuvauksista kapeampia. Esim. Lahtisen pitkä yksinpuhelu vähän ennen kaatumistaan, sekä Koskelan tilitys Kariluodolle omien teloituksista. Nämä olisivat mielestäni ainakin pitäneet säilyttää, mutta sota oli silloin vielä liian lähellä muistissa.

 

[Ted Raikas]

Pidän molempia kyllä arvossa, ne ovat oman aikansa lapsia ja jälkimmäisellä on ollut helpompi tehtävä kertoa asiat ehkä enemmän, niin kuin ne varmaan olivat. Pahimmat haavat kun olivat jo umpeutuneet. Olen ymmärtänyt, että moni vanha polvi vihaa Mollbergin tulkintaa verisesti ja yksi syy ehkä voi olla se, että se raottaa arkoja asioita. mene ja tiedä.

Ehkä piirun verran enemmän pidän uudemmasta ja siinä on kuvaus ja käsikirjoitus, ylipäätään kokonaisuus parempaa. Vanhemmassa parempaa on monet näyttelijät (ei suinkaan kaikki, täällä mainittu Tuorila on maanmainio ja vaikuttava Koskela), ennen kaikkea Rokka, tuo hyvinkin keskeinen hahmo, joka ei mielestäni Paavo Liskin tulkitsemana saa yhtä persoonallista vaikutelmaa aikaan. Vaikka Liski aito karjalainen olikin.

P-P Petelius on mielestäni aliarvostettu roolissaan, vaikka ei ehkä ihan alkup. hahmon hersyvyyteen pääsekään.

Uusimmassa Väänänen tekee myös loistoroolin mulkkumaisena, olikos se nyt luutnanttina. Roolihahmon nimi ei tule mieleen.