Tuntematon sotilas (vuoden 2017 versio)

[Judge Dredd]

No kun ei tarvitse edes vahdata mitään paskaohjelmia. Riittää kun avaa TV:n niin ei mene montaa minuuttia kun Hirviniemen ärsyttävä pärstä on ruudussa. Jos ei jossakin ohjelmassa vieraana niin ainakin jonkun ohjelman mainoksessa.

Kyllä minuakin ärsyttää nämä paskaohjelmat ja se, että se Hirviniemi on niistä jokaisessa. En kyllä ymmärrä, miten näitä joku vielä viitsii katsoa. Samaa paskaa kaikki.

Sen sijaan Hirviniemi Hietasena ja ihan oikeasti näyttelemässä ei ärsytä yhtään. Se kuitenkin oikeasti osaa sen homman.

 

[Fordél]

Näyttäsit itekin vanhemmalta, vanhalla valokuvatekniikalla vanhassa ympäristössä vanhoissa vaatteissa vanhanaikasella hiustyylillä vanhoilla silmälaseilla, vähintään viikset ja vakava ilme naamalla.

Varmasti, mutta yleisesti ottaen eroja on esimerkiksi ihossa, joka luo merkittävällä tavalla kuvaa ihmisen iästä.

 

[Fordél]

Oon pohtinut, että kuka voisi olla parempi Rokka kuin Eero Aho niin ei ole tullut muita mieleen kuin Ilkka Heiskanen. Hänkin on toki periaatteessa liian vanha rooliin, mutta toisaalta ei ole kuin muutaman vuoden Ahoa vanhempi. Ahon olisin kiinnittänyt Lammion rooliin.

 

[Vellihousu]

Oon pohtinut, että kuka voisi olla parempi Rokka kuin Eero Aho niin ei ole tullut muita mieleen kuin Ilkka Heiskanen.

Niin, ja jos ei Rokaksi, niin Suden Tassuksi olisi todellinen nappivalinta.

Tuohon kovasti tapetilla olevaan case Hirviniemeen sanoisin, että minusta ongelma ei ole niinkään sketsiohjelmat ja naaman kuluminen kuin se malttaako Aku - setä keskittyä näyttelemään käsillä olevaa roolia vaan näytteelekö hän vain yksinkertaisesti näyttelijä Aku Hirviniemeä. Tuo on vaarana Hietasen roolissa ja sama asia on ollut leimallista Hirviniemen viime aikojen roolitöille muutenkin. Esimerkiksi taannoinen tv - sarja "Roba" kärsi mielestäni jonkin verran siitä, että Hirviniemi ei läheskään aina pysynyt aisoissa vaan touhusi omiaan. Kyllä, se kuului rooliin, mutta liikaa siinä oli sitäkin että "hei olen hauska jätkä akuhirviniemi, kai te minut tunnette", mikä tulee kauhean helposti näille komiikkaan erikoistuneille näyttelijöille. No, Hietasen rooli on ainakin iso näytön paikka, lahjakkuudesta Hirviniemen onnistuminen ei nähdäkseni jää kiinni.

 

[Radiopää]

Mielestäni Tuntemattoman kohdalla näyttelijöiden tunnettuudella eivät ole läheskään samaa merkitysta kuin normielokuvalla. Tämä elokuva myy tarinalla ja historialla. Se on merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Lipputuloihin vaikuttaa näyttelijöiden nimien sijaan se, miten uskottavasti tämä haasteellinen produktio pystytään toteuttamaan.

Tarinalla, historialla ja hahmoilla. Tunnetuissa näyttelijöissä on se pelko, että ihmiset näkevät elokuvassa näyttelijät, eivätkä näiden esittämiä hahmoja. Ja sitten on niitä, joille hahmot ovat yhtä kuin Laineen tai Mollbergin elokuvien roolisuoritukset. Näyttelee joku Hirviniemi miten hyvin tahansa, ei se kaikille kelpaa, koska omat mielikuvat hahmosta eivät sovi näyttelijän suoritukseen.

Minä haluaisin kyseenalaistaa ylipäätään Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmatisoinnin tarpeen. Onko Louhimiehellä ja elokuvalla jotain uutta annettavaa aiemmille versioille niin kuin Mollbergin versiossa oli värit. Minusta ei ole ja siksi tämä olisi saanut jäädä tekemättä.

 

[M@rko77]

Minä haluaisin kyseenalaistaa ylipäätään Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmatisoinnin tarpeen. Onko Louhimiehellä ja elokuvalla jotain uutta annettavaa aiemmille versioille niin kuin Mollbergin versiossa oli värit. Minusta ei ole ja siksi tämä olisi saanut jäädä tekemättä.

Tämä. Ehkä Louhiniemen ensisijaisena tavoitteena on saada nimensä siihen listaan, joka on väsännyt Tuntemattoman. Jokohan muuten Veeruska on nimetty? Pamela Tola? :D Toisaalta tämä nyt onnistunee toisin kuin surullisen kuuluisa Mannerheim-leffa.

 

[Sistis]

Tämä. Ehkä Louhiniemen ensisijaisena tavoitteena on saada nimensä siihen listaan, joka on väsännyt Tuntemattoman.

Veikkaisin, että ohjaajan kunnianhimo on syynä tällaiseen projektiin ryhtymiseen. Olisiko ollut Koivusalo, joka mielestäni totesi joskus ihan hyvin: Elokuvien uudelleenfilmatisoinnin mielekkyyttä kyseenalaistettaessa on hyvä pitää mielessä, että teatterinäytelmistäkin tehdään jatkuvasti uusia tulkintoja. Ja tätäkään ei kyseenalaisteta.

Toki elokuva ja teatteri ovat eri asioita, vaikka niissä samoja elementtejä onkin. Itsekin mietin, että saako Louhimies mitään oikeasti uutta aikaiseksi, vai tuleeko tästä vain tarpeeton tekele tarpeettoman suurella budjetilla. Itseäni hän ei ole vakuuttanut ohjaajana, mutta tuomitsen elokuvan vasta nähtyäni sen. Voi tuo homma onnistuakin, ja kyllä tämä minusta mielenkiintoinen projekti on.

 

[Fordél]

Tarinalla, historialla ja hahmoilla. Tunnetuissa näyttelijöissä on se pelko, että ihmiset näkevät elokuvassa näyttelijät, eivätkä näiden esittämiä hahmoja. Ja sitten on niitä, joille hahmot ovat yhtä kuin Laineen tai Mollbergin elokuvien roolisuoritukset. Näyttelee joku Hirviniemi miten hyvin tahansa, ei se kaikille kelpaa, koska omat mielikuvat hahmosta eivät sovi näyttelijän suoritukseen.

Tämä on erittäin hyvä huomio. Tämäkin puoltaa mun mielestä sitä, että näyttejät eivät olisi pääosin mitään erityisen tunnettuja, jolloin antaisivat tilaa hahmojen tarinalle. Etenkin nyt kun sama elokuva tehdään kolmatta kertaa, pitäisi löytää jotain uutta itse hahmoista ja siten koko tarinasta.

Minä haluaisin kyseenalaistaa ylipäätään Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmatisoinnin tarpeen. Onko Louhimiehellä ja elokuvalla jotain uutta annettavaa aiemmille versioille niin kuin Mollbergin versiossa oli värit. Minusta ei ole ja siksi tämä olisi saanut jäädä tekemättä.

Mielestäni varsinaista tarvetta ei ole. Molle teki jo värillisen ja tulkinnaltaan aikalailla erilaisen version Laineen vastaavasta. Molle versio oli sodan jälkeisen sukupolven tulkinta asiasta, kun esim. näyttelijöinä ei ollut enää sodassa olleet. Louhimiehellä on todella suuri haaste löytää jotain uutta näkökulmaa jo niin monta kertaa tulkittuun tarinaan. Nybergin haastattelusta eilen sai sen kuvan, että Louhimies tekee elokuvan ainakin osin siksi, että nykynuoriso ei tunne enää Tuntomattoman tarinaa ja henkilöitä. Mielestäni tämä ei kuitenkaan riitä vielä alkuunkaan. Louhimies toi myös esille, että hän haluaa kertoa tarinaa nyt yksittäisen henkilön kokemusten näkökulmasta. Ehkä tässä voi olla jotain mahdollisuuksia, mutta eikö näin ole tehty jo Mollenkin versiossa.

 

[Radiopää]

Tämä. Ehkä Louhiniemen ensisijaisena tavoitteena on saada nimensä siihen listaan, joka on väsännyt Tuntemattoman.

Eiköhän tämän elokuvan tarkoitus ole käyttää hyväksi Suomen itsenäisyyden sadatta vuotta. Elokuvaa tietenkin markkinoidaan tekijöiden lahjana Suomen kansalle vaikka tarkoitus on päinvastainen.

Olisiko ollut Koivusalo, joka mielestäni totesi joskus ihan hyvin: Elokuvien uudelleenfilmatisoinnin mielekkyyttä kyseenalaistettaessa on hyvä pitää mielessä, että teatterinäytelmistäkin tehdään jatkuvasti uusia tulkintoja. Ja tätäkään ei kyseenalaisteta.

Teatteriesitykset eivät olekaan levitetty elokuvan tapaan kautta maan.

 

[PeteX]

Louhimiehen tuleva versio perustuu Linnan Sotaromaaniin, joka on siis lyhentämätön versio Tuntematomasta sotilaasta. En ole lukenut kyseistä teosta, joten en osaa sanoa miten paljon se eroaa Tuntemattomasta. Ehkä näistä eroista kuitenkin saa jotain uutta sisältöä elokuvaan.

 

[Individual]

Teatteriesitykset eivät olekaan levitetty elokuvan tapaan kautta maan.

Samaan aikaan voi samasta teatterikappaleesta olla toinenkin esitys nähtävissä. Tai yhdellä alueella kaksi eri teatteria tarttua samaan näytelmään peräkkäin. Klassikoita tehdään uusiksi koko ajan, samoin uusia, hyviä näytelmiä. Ihmisiä kiinnostaa se, että miten näytelmä on tuotettu, ei se tekikö KOM:in jälkeen vaikka Kyminlinnan Kesäteatteri samasta tekstistä näytelmän.

Hollywoodissahan ei tällä hetkellä muuta tehdäkään oikein kuin remakeja. :)
Se, että onko ne onnistuneita, on asia erikseen.
Ja tässähän ei edelleenkään tehdä uusintaversiota Mollen, tai Laineen leffoista, vaan tulkinta Linnan Sotaromaanista/ Tuntemattomasta Sotilaasta.

 

[Vellihousu]

Louhimiehen tuleva versio perustuu Linnan Sotaromaaniin, joka on siis lyhentämätön versio Tuntematomasta sotilaasta. En ole lukenut kyseistä teosta, joten en osaa sanoa miten paljon se eroaa Tuntemattomasta. Ehkä näistä eroista kuitenkin saa jotain uutta sisältöä elokuvaan.

Tätä hiukan epäilen. Sotaromaanissa on enemmän kiroilua, sukupuolisanastoa ja sodanjohtoon kohdistuvaa kitkerää kommentointia, mutta ratkaisevasti erilainen se ei julkaistuun laitokseen verrattuna ole. Mukana ei siis ole kadonneita henkilöitä eikä poistettuja kohtauksia. Tuolta osin perustelu on siis mielestäni ontuva.

Sen sijaan katson että eri aikakausia eläneillä sukupolvilla on oikeus tehdä klassikkoteoksista omia tulkintojaan, Mollbergin elokuvallakin kun on ikää vaatimattomat 30 vuotta ja Mollehan oli itsekin sitä ohjatessaan jo pitkästi päälle viisikymppinen. Ei siinä ole mitään väärää että sotia kokematon, nuorempi sukupolvi tekee uuden version ikivanhasta teoksesta 2010 - luvun tekniikalla mikäli teokseen vain löytyy joku aidosti uusi kulma. Aiempaa vahvempi henkilövetoisuus voisi olla sellainen.

Taustamateriaaliksi Louhimies on toivottavasti lukenut Ilkka Malmbergin "Tuntemattomat sotilaat", Hesarissa julkaistuun artikkelisarjaan perustuvan kirjan jossa teoretiosoidaan hahmojen mahdollisella henkilöhistorialla. Linnahan ei miesten taustoja kirjassa juuri avaa ja näkökulma on muutenkin enemmän kollektiivissa kuin yksilössä joten tuolta suunnasta voisi löytyä paljonkin kartoittamatonta maastoa.

 

[Fordél]

Teatteriesitykset eivät olekaan levitetty elokuvan tapaan kautta maan.

Ei ole levitetty valtakunnallisesti, mutta sillä ei ole oikeastaan merkitystä. Jos sama teatteri/saman alueen teatteri tekee uuden tulkinnan, kohdeyleisö on suurin piirtein sama. Jos tulkintojen välillä on kulunut paljon aikaa, yleisö on osaksi vaihtunut. Ihan samalla tavalla nämä seikat pätevät myös leffojen uudelleen tulkintaan. Alue ja potentiaalinen yleisömäärä ovat vain isommat.

 

[Radiopää]

Ei ole levitetty valtakunnallisesti, mutta sillä ei ole oikeastaan merkitystä. Jos sama teatteri/saman alueen teatteri tekee uuden tulkinnan, kohdeyleisö on suurin piirtein sama. Jos tulkintojen välillä on kulunut paljon aikaa, yleisö on osaksi vaihtunut. Ihan samalla tavalla nämä seikat pätevät myös leffojen uudelleen tulkintaan. Alue ja potentiaalinen yleisömäärä ovat vain isommat.

Teatteria ja elokuvaa voisi verrata, jos elokuvateatterit eivät esittäisi samoja elokuvia, eikä olisi teatteriketjuja. Jos haluaa nähdä Tampereen Teatterin näytöksen, pitää mennä Tampereelle tai odottaa, että teatteri saapuisi omalle paikkakunnalle. Jyväskyläläinen ei näe Jyväskylän kaupunginteatterissa TT:n näytöstä, mutta paikallisessa elokuvateatterissa voi nähdä täysin saman elokuvan kuin tamperelainen omassa paikallisessa teatterissaan.

Jyväskylän teatteri tuskin jättää tekemättä omaa versiotaan jostain näytöksestä vain sen takia, että Tampereen Teatteri teki oman versionsa samasta tarinasta. Merkittävä ero on myös se, että teatterit pystyvät tekemään ohjelmia pienemmillä resursseilla kuin elokuvantekijät. Suomalaiset elokuvantekijät tarvitsevat aina SES:n tukea, eikä sitä myönnettäisi Tuntematon sotilaalle, jos se tehtäisiin joka toinen vuosi. Ei alueellista tukea saavat teatteritkaan saisi tukea, mikäli ne esittäisivät yhtä usein uusia tulkintoja samasta tarinasta.

 

[Turha Kaukalo]

Mollbergin Tuntematon sotilas oli keskeisesti taideteos, Laineen Tuntemattomasta en osaa sanoa mikä se oli, toivottavasti Louhimies jatkaa Mollbergin linjoilla omalla tyylillään. Kirja, oli se sitten nimeltään Tuntematon sotilas tai Sotaromaani, on pikkasen anekdoottikokoelma, mutta kyllä siitä hyvän elokuvan saa.

Ongelma on siinä, että jengi hermostuu, jos tulee "taiteellinen", koska jengi tahtoo sankaritarinoita ja samastuttavia henkilöhahmoja. Ykkösongelma on Rokka, jonka jälkeen tulee Lammio. Näille hahmoille pitää tehdä jotain ja se jotain on se, että väännetään Rokka siksi mikä hän on, katkeraksi tappajaksi, ja Lammio jäykäksi kaveriksi, joka kuitenkin tahtoo tehdä oikein, mitä Rokasta ei voi sanoa. Okei, näin siis toimisin minä, ja lisäksi viittaisin siihen kuvaan, joka meillä on kirjasta ja elokuvista Tuntematon sotilas. Plus Sotaromaani.

Louhimies opiskeli aikoinaan historiaa, kunnes pääsi opiskelemaan elokuvaa, vuoden verran oltiin samassa laitoksessa laitostumassa, akat oli että "Aku sitä ja Aku tätä", vituttihan se nuorta pillun päälle pyrkivää fuksia.

Rokalle sellanen kohtaus, että se on saanut satimeen teltassa hiiren ja kiduttaa sitä. Suen Tassu siihen: "Taasko sie Antti..." Tämä repliikki toistuu elokuvassa 3-4 kertaa, myös silloin, kun Rokka ja Lampinen vai kuka se oli palaavat tappamasta ryssiä. Lammio alkaa karsastaa Rokkaa Petroskoin tapahtumien jälkeen, kun Rokka saa persettä mutta Lammio ei, sitä ennen he ovat hyvissä välilöissä, Lammio kunnioittaa vanhempaa sotilasta. Rokan isä oli laukkuryssä, eikä Rokka sano mitään, kun häntä viedään haavoittuneena jalat edellä kohti lottia. Ylipäänsä elokuvassa ollaan hiljaa eikä sutkautella kertaakaan.

 

[TosiFani]

Mollbergin Tuntematon sotilas oli keskeisesti taideteos, Laineen Tuntemattomasta en osaa sanoa mikä se oli, toivottavasti Louhimies jatkaa Mollbergin linjoilla omalla tyylillään...

Laineen Tuntematon on aikansa taideteos, kuten muutkin sen ajan Suomi filmit. On epäreilua irroittaa elokuva ajan viitekehyksestä, harva vanha elokuva kelpaa tämän päivän ihmiselle.

Isojen teosten uudelleen filmatisointi on aina haastavaa, paskaa tulee niskaan joka tapauksessa. Eiköhän Louhimies tee omasta Tuntemattomastaan perinteisen version, juhlavuosi velvoittaa.

 

[mjr]

Ylipäänsä elokuvassa ollaan hiljaa eikä sutkautella kertaakaan.

Eihän elokuvan tietenkään tarvitse olla mikään realistinen kuvaus vaan siinä voidaan tosiaan korostaa tiettyjä aspekteja taiteellisen vaikutelman takia. Noin historiallisesti epäilisin, että Suomen armeija pitkälle taisteli sutkautusten ja huumorin varassa: oli niin karua, ettei ollut varaa olla haudanvakavia. Jouko Turkan elokuvaversio Tuntemattomasta olisi todella mielenkiintoista katsoa, eikä siinä kauheasti sutkauteltaisi. Louhimiehen kohdalla on vaikea sanoa, mitä odottaa - ei se ura minusta huono ole, mutta ei oikein Sotaromaaniinkaan viittaava, sellainen ihan pätevä ja kaupallisestikin toimiva nykyohjaaja.

Olisi ehkä 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi voitu kokeilla filmatisoida jotain ihan uutta aihetta...

 

[Aunt Wang]

Edelmann on pakko saada mukaan kastiin. Eihän tässä ole mitään järkeä, että tehdään merkittävää suomalaista elokuvaa ja jätetään koko maan paras näyttelijä pois.

 

[Rinksu]

Kai Roope Salmiselle ja Sara Siepille on jotain rooleja tarjolla. Tuli mieleen näistä nopeasti kuluneista naamoista.

Siepistä voisi tehdä lotta Kotilaisen. Sopisi rooli kuin nenä päähän.

 

[MustatKortit]

Edelmann on pakko saada mukaan kastiin. Eihän tässä ole mitään järkeä, että tehdään merkittävää suomalaista elokuvaa ja jätetään koko maan paras näyttelijä pois.

Kuinka monelle 30-70- vuotiaalle suomalaiselle näyttelijälle riittää rooleja tarinassa, jonka pitäisi kertoa kaksikymppisistä kundeista? Edelman on munkin mielestä ihan asiallinen tyyppi, mutta jo nyt ikähaitaria on venytetty liikaa. Alkuperäisessä rillumarei-versiossa aikamiehet näyttelivät nuoria miehiä ja tämä oli ihan ok, mutta nyt jotain muuta kiitos.

Toivoisin, että ainakin osa naamoista olisi suht tuoreita tyyppejä, kun vastapainoksi hirviniemet ja vataset ovat jo mukana.

 

[Panther Claw]

Louhimies voi parhaimmillaan tehdä siedettävän elokuvan, mutta tuosta parantaminen menee hankalaksi.

Eikö itsenäisyyden juhlavuoteen olisi paremmin sopinut perusteellinen ja huolella tehty dokumentti?

 

[Ted Raikas]

Edelmann on pakko saada mukaan kastiin. Eihän tässä ole mitään järkeä, että tehdään merkittävää suomalaista elokuvaa ja jätetään koko maan paras näyttelijä pois.

Edelmann oli kuitenkin mukana Pekka Parikan Talvisodassa varsin keskeisessä roolissa, muistettakoot se. Eli rooli massiivisessa sotaelokuvassa on kuitenkin uralta löytynyt jo.

 

[Klose16]

Jos castingista puhutaan, niin missä ovat tosiaan Edelmann, Mäkelä, Suosalo... ai niin Talvisodassa. Paha on siitä paremmaksi laittamahan.

 

[TF-79]

missä ovat tosiaan Edelmann, Mäkelä, Suosalo... ai niin Talvisodassa.

Eikö se päättynyt jo ennen edellämainittujen syntymää?
Oli pakko...

 

[El Gordo]

Kuten täällä tuotiin esille, nykyisin vanhetaan eri tahtiin kuin ennen vanhaan. Enää ei tehdä samalla tavalla kovaa työtä tai vedetä röökiä ja itsestä pidetään eri tavalla huolta. Kyllä ennen vanhaa vaikka 40-vuotiaat näyttivät paljon vanhemmilta kuin nykyisin.

Puhe oli alun perin kolmekymppisista, siinä ikäluokassa en usko, että oli mitään radikaalia eroa 50-luvun kolmekymppisten naaman sileyden ja nykykolmekymppisten naaman sileyden välillä. Tupakoivia tai fyysistä työtä tekeviä kolmekymppisiä on vieläkin, eikä heitä kai ole kovin helppo erottaa valtaväestöstä kulahtaneen naaman perusteella. Myöhemmässä vaiheessa (viidenkympin jälkeen) erot varmaan alkaa näkyäkin.