Mollbergin Tuntematon sotilas oli keskeisesti taideteos, Laineen Tuntemattomasta en osaa sanoa mikä se oli, toivottavasti Louhimies jatkaa Mollbergin linjoilla omalla tyylillään. Kirja, oli se sitten nimeltään Tuntematon sotilas tai Sotaromaani, on pikkasen anekdoottikokoelma, mutta kyllä siitä hyvän elokuvan saa.
Ongelma on siinä, että jengi hermostuu, jos tulee "taiteellinen", koska jengi tahtoo sankaritarinoita ja samastuttavia henkilöhahmoja. Ykkösongelma on Rokka, jonka jälkeen tulee Lammio. Näille hahmoille pitää tehdä jotain ja se jotain on se, että väännetään Rokka siksi mikä hän on, katkeraksi tappajaksi, ja Lammio jäykäksi kaveriksi, joka kuitenkin tahtoo tehdä oikein, mitä Rokasta ei voi sanoa. Okei, näin siis toimisin minä, ja lisäksi viittaisin siihen kuvaan, joka meillä on kirjasta ja elokuvista Tuntematon sotilas. Plus Sotaromaani.
Louhimies opiskeli aikoinaan historiaa, kunnes pääsi opiskelemaan elokuvaa, vuoden verran oltiin samassa laitoksessa laitostumassa, akat oli että "Aku sitä ja Aku tätä", vituttihan se nuorta pillun päälle pyrkivää fuksia.
Rokalle sellanen kohtaus, että se on saanut satimeen teltassa hiiren ja kiduttaa sitä. Suen Tassu siihen: "Taasko sie Antti..." Tämä repliikki toistuu elokuvassa 3-4 kertaa, myös silloin, kun Rokka ja Lampinen vai kuka se oli palaavat tappamasta ryssiä. Lammio alkaa karsastaa Rokkaa Petroskoin tapahtumien jälkeen, kun Rokka saa persettä mutta Lammio ei, sitä ennen he ovat hyvissä välilöissä, Lammio kunnioittaa vanhempaa sotilasta. Rokan isä oli laukkuryssä, eikä Rokka sano mitään, kun häntä viedään haavoittuneena jalat edellä kohti lottia. Ylipäänsä elokuvassa ollaan hiljaa eikä sutkautella kertaakaan.