Tämä maalittomuus on henkistä.
Joukkue on niin kipsissä ja mentaalipuolle maalinteosta alkaa tulemaan pakko ja on tullut jo. Tämä vaatisi nyt pari kolme tiukkaa, vaikka nyt 0-1, 1-2, 3-2 voittoja missä maalivahti on varma.
Pelaajien takaraivossa hakkaa se ajatus pakosta, kun he tiedostavat, ettei oma maalivahti torju pisteitä. Pelaaminen on niin väkinäistä ja varovaista ettei tosikaan.
En muista edes kautta, että vastustajalla olisi ollut noin vähää maalipaikkoja.
Kuitenkin ihmeellisesti vain kolisee sieltä ja täältä.
Pelaajat ovat aivan tavallisia ihmisiä, eivät ne ole yhtään tyhmempiä tai viisaampia kuin me fanitkaan. Jos fanit eivät enää luota maalivahtipeliin, kyllä se sama tunne on pelaajilla. Myös maalivahti itse voi olla niin kovassa henkisessä paineessa, että pelkää! Pelkää että munaa taas kaiken.
Tappion pelko on kasvanut isommaksi kuin voiton halu.
Ahdistunut ja alistunut. Juuri tuolta näyttää minun silmiin peli. Joukkue yrittää pysyä rentona ja sekin alkaa jo näyttämään väkinäiseltä sekä jopa ylikorostetulta, välinpitämättömyydeltä.
En voi uskoa ettei tähän maalivahtipeliin reagoida mitenkään. Onhan tuo todella vittumainen tilanne myös Meriläiselle.
Joten jos joku Kärppien asioihin vaikuttava lukee tämän viestin. Päästäkää Meriläinen haukkaamaan happea, hommatkaa ihan sama kuka, voittoihin pystyvä maalivahti ja antakaa sen tilanteen pysyä vaikkapa 5 peliä.
Se aukaisee tuon solmun ja vapauttaa pelin molempiin päihin kenttää.
Ihan hyvää pohdintaa, mutta en kyllä näe asiaa ihan noin mustavalkoisena, että nyt se maalivahdin hankinta olisi joku yhtäkkinen pelastus tai avaisi joukkueen kaikki mahdolliset lukot. Täältäkin on pari kertaa saanut melkein sellaisen käsityksen, että Meriläinen on melkein ihan joku divaritason hoover-imuri, joka ei saa koskaan mitään kiinni ja imee kaiken, mitä kohti tulee. Siis, eihän Meriläinen nyt missään nimessä ole TOP-6 joukkueen kantava ykkösmaalivahti tällä kaudella - rooli johon on nyt vastoin ehkä tahtoaan ja olosuhteiden pakosta - joutunut. Mutta jos otetaan esimerkiksi tuo viikon Sport-peli, niin mitä Meriläinen olisi esim. voinut tehdä siinä pelissä paremmin ja enemmän? Yksi päästetty maali varsinaisella ja kaikin puolin varmaa ja vakuuttavaa pelaamista, antaen joukkueelle mahdollisuuden taistella voitosta.
Eilisessä Ässät-pelissä se 3.erän kiekko (taisi tulla osin maskin takaa?) lurahti vähän helpohkosti, mutta ei sekään (omasta mielestäni) mikään sellainen maali, että 100%:sesti voisi todeta "jep, Meriläisen imuroima maali". Kyllä Meriläinen antoi eilenkin joukkueelle täydet saumat taistella voitosta. Kahden erän jälkeen 1 päästetty maali ja Kärpillä oli lukuisia paikkoja ja mahdollisuuksia niiden kahden erän aikana taittaa se kamelin selkä poikki, mutta tuloksetta. Ja, vaikka Meriläinen on myös pelannut vuorenvarmoja ja luotettavia pelejä, voi toki olla hyvin hajulla tuosta ns. isosta kuvasta, että joukkue ei "luota" Meriläiseen, koska Meriläinen on koko kauden otannalla ollut ailahteleva ja epätasainen, että joukkueen takaraivossa on ja hiipii se ajatus, että "ok, vaikka nyt on torjunur hyvin, niin ihan milloni tahansa voi tulla se seuraava helppo maali" jne. Tuossa on varmasti myös perää.
Mutta siitä huolimatta haluan kääntää tämän asetelman ehkä toisinpäin, josta itsekin mainitsit tuossa viestisis lopussa. Mietitäänpä tätä asiaa Meriläisen kautta. Ei ole 20-vuotias, ensimmäistä ammattilaiskauttaan pelaavan nuori mies, kovin helpossa paikassa tällä hetkellä. Miettikääpä, että mikä helvetin homma ja älytön mentaalipuolen jumppa se on Meriläiselle, kun joka ikiseen peliin pitää ladata ja ruoskia itsensä sillä mentaliteetillä, että jos joukkue haluaa taistelle 3.pisteen voitosta, niin en voi päästää 1 maaliaa enempää. Se on se tilanne ollut jo pitkään. Jos päästän kaksi maalia, niin joukkueella on vielä mahdollisuus rimpuilla ja taistella peli jatkoille asti Älytön henkinen taakka ja kuorma, mitä taasen Meriläinen joutuu kantamaan noiden paljon kokeneempien ja rutinoituneempien nimimiesten tuhnuilusta ja uskomattoman heikosta maalinteon tehokkuudesta.
Kyllä tämä varmasti on kollektiivinen epäonnistuminen ja negatiivinen kierre. Maalivahdin epätasaisuus vaikuttaa pelaajien mieliin, pelaajien heikko tehottomuus taas maalivahti-Meriläiseen ja millä rautaisella tavalla hän joutuu itsensä peliin ruoskimaan ekalla ammattilaiskaudellaa kovassa paikassa, kun ökykallis nimimiesten nippu on ryhmä hernepyssyjä ja kantamaan todella isoa taakkaa tuosta Kärppien tehottomuudesta. Jos Kärpät tekisi pelissä 3-4 maalia, ei kukaan puhuisi isossa kuvassa Meriläisestä, katsottaisiin tilastoja (jotka ovat muuten ihan ok-tasoa), että ihan hyvin menee. Toki, ihan varmasti pelin taso paranee ja pelaajien mieli kirkastuu, kun maalille astelisi joku totaalinen muuri torjumaan kaiken (vrt. Zagidulin, Dostal, aikanaan meillä Veini yms.). Kaveri, joka venyisi joka kiekkoon ja torjuisi ne kaikki kiekot, niin pelaajienkin olisi helpommin mielin taas hyvä tuhnuilla ja epäonnistua maalipaikoissa.
Mutta asetelma on nyt se, että tässä on kaksi isoa henkistä taakkaa ja symbioosi, jotka toisiinsa vaikuttavat: Nuoren ja todella kokemattoman maalivahti Meriläisen taakka (isossa kuvasssa tilastot ihan ok-tasoa), ja äärettömän kokeneen ja rutinoituneen ökykalliin niminipun henkinen taakka maalinteosta ja päästetyistä maaleista. Tuossa asetelmassa itse olen hyvin vastahakoinen kaatamaan sitä isompaa likasaavia ja laittamaan siitä tämän hetken taakasta sen painavamman painolastin Kärppien ongelmien juurisyistä (kumpi vaikuttaa kumpaan enemmän, maalivahti pelaajiin vai vice versa?), ekaa pro-kauttaan pelaavan nuoren ja todella kokemattoman Meriläisen niskaan (joka edelleen isossa kvuassa torjunut ihan ok-tasolla), samalla, kun äärettömän kokenut, voittamaan tottunut ja meritoitunut ökykallis tähtinippu kentällä alisuorittaa kaikki standardit ja rimat, mitä maalinteon suhteen vaan voi alittaa.
Päinvastoin, itsellä käy jopa nuorta ja hyvin kokematonta Meriläistä vähän "sääliksi", että mihin kohtuuttomaan paikkaan on joutunut ökykalliin ja äärettömän kokeneen niminipun toimesta ja joutuu pumppaamaan itsensä joka ilta peliin sillä mentaliteetilla, että vain yhdellä päästetyllä maalilla taistellaan 3.p:n voitosta. Ja nyt pitäisikin isompi likasaavi kaataa Meriläisen päälle (kyllä, ei ole menestyvän joukkueen 1.mv), samalla, kun noiden kansainvälisesti meritoinuneiden kovan luokan tähtipelaajien päitä pitäisi melkein silitellä ja ottaa viekä heiltä siitä onnettomasta maalinteontehokkuuden taakasta kuormaa pois ja laittaa se "ailahtelevan maalivahtipelin syyksi", eli lisää likasaavista, vain nuoren Meriläisen niskaan, kun itse se oma tehokkuus ja viimeistely on ihan onnetonta divaritasoa.