Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Törmäsinpä blogikirjoitukseen, jossa Tulen ja Jään laulun tarina niputetaan aika vakuuttavalla tavalla yhteen viikinkimytologian ja Ragnarökin kanssa. Osaamiseni ei toki alkuunkaan riitä arvioimaan, ovatko tässä esitetyt väitteet viikinkimytologian osalta todella paikkansa pitäviä, mutta esitys ainakin on uskottavan kuuloinen. Ja antaakin sitten loppukirjoille aivan erilaisen suunnan, kuin vaikkapa itse muutoin odottaisin.
Hyviä pointteja tietyiltä osin, mutta vähän kaukaa haettua monen hahmon ja heidän rooliensa merkityksen kannalta, ja paikoin suorastaan väkinäistä (Fafnir oli kääpiö ja Tyrion on kääpiö, joten Tyrion=Fafnir). Toki samoja elementtejä ja yhtäläisyyksiä on löydettävissä tietyistä hahmoista ja kuvioista, mutta ei GRRM missään nimessä ole mitään Ragnarök-pastissia vääntämässä. Tosin on minullakin teoria, että GRRM on ottanut Robert-Jaime-Cersei -kolmiodraaman alun perin Arthurin legendoista ja tehnyt siitä oman, kyynisemmän ja insestipitoisemman variaationsa purkaakseen omalta osaltaan puhtoista ritarimyyttiä. Voihan tästä minunkin teoriastani olla mitä mieltä tahansa, joten miksei Ragnarök-teoriaakin kannattaisi tarkastella. Kattavasti kirjoittaja oli kyllä käynyt läpi viikinkimytologiaa, siitä kiitos.
Varmasti on GRRM saanut vaikutteita ja tehnyt omia variaatioitaan Ragnarökistä, mutta kukapa ei olisi? Viikinkimytologia on vaikuttanut ja vaikuttaa huomattavan monen fantasiateoksen taustalla, ja onpa Marvelin sarjakuviinkin adaptoitu Thorin seikkailut jo 1960-luvulla.
Blogistin ajatus Tulen ja Jään laulusta vertauskuvana Ragnarökin maailmanpaloon on ihan paikallaan, yleiskuva GRRM:n tarinasta tuntuu muutenkin olevan se, että iso konflikti on tulossa sekä pohjoisesta että etelästä ja että luultavasti aniharva päähenkilö tarinan loppua tulee näkemään. Mutta ei jokaista viikinkimytologian tapahtumaa tai hahmoa ole sellaisenaan löydettävissä tarinasta, ja esimerkiksi Jojen Reedin rinnastaminen Kvasiriin (jonka verestä tehtiin aikansa keppanaa eli humalluttavaa simaa, Odin pölli tämänkin taidon kääpiöiltä) sillä oletetulla perusteella, että joku on jauhanut Jojenin hukkien muonaksi(?) menee hyvin, hyvin erikoiseksi tulkinnaksi.
Kaikki kunnon fantasiakirjailijat ymmärtävät mytologioiden ja tarustojen päälle ja tekevät niistä omia tulkintojaan tai ottavat niistä elementtejä. Tolkienkin käytti pääteoksessaan Silmarillionissa kylmästi Kullervon tarinaa ja teki siitä oman versionsa eli Turin Turambarin tarinan varustettuna lievästi Beowulfin tarustoa sivuavalla taistelulla lohikäärmettä vastaan. Maailman luomismyytit taas olivat kosmisempia, ja joissain kohdissa oli taas saksalaisten/skandinaavisten tarujen vaikutteita. Esimerkiksi Hobitin kääpiöiden nimet on napattu lähes sellaisinaan Eddan jumalrunoista.
Tässä ihan malliksi Runo-Eddan Voluspan "kääpiöiden luettelo" (valitettavasti englanniksi wiki-artikkelista, en nyt tähän hätään lähtenyt alkukielistä kaivamaan. Boldasin tuolta nimiä, joiden pitäisi Tolkienin lukijoille olla tuttuja):
11–12. Nýi and Niði, Norðri and Suðri, Austri and Vestri, Alþjófr, Dvalinn, Bífurr, Báfurr, Bömburr, Nóri, Án and Ánarr, Ái, Mjöðvitnir, Veigr and Gandalfr, Vindalfr, Þráinn, Þekkr and Þorinn, Þrór, Litr and Vitr, Nár and Nýráðr, Reginn and Ráðsviðr — now I have told the list of Dvergar right.
13–15. Fili, Kili, Fundinn, Náli, Hepti, Víli, Hanarr, Svíorr, {Nár and Náinn, Nípingr, Dáinn, Billingr, Brúni, Bíldr and Búri}, Frár, Hornbori, Frægr and Lóni, Aurvangr, Jari, Eikinskjaldi.
14–16. To tell the talk, the Dvergar in the generation of Dvalinn were [as] a race of [conquering] lions up to [the generation] of Lofarr. They sought settlements from the halls of stone [to] Aurvangr ('plot of mud') to Jöruvöllr. There was Draupnir and Dolgþrasir, Hár, Haugspori, Hlévangr, Glóinn, {Dóri, Óri, Dúfr, Andvari,} Skirvir, Virvir, Skáfiðr, Ái, Álfr and Yngvi, Eikinskjaldi, Fjalarr and Frosti, Finnr and Ginnarr. So [they will] remember while the eras [of humans] live, the list of the long descent [of the ancestors] of Lofarr.
Tuossa ihan muutama esimerkki. Bifur, Bofur, Bombur, Fili, Kili, Dwalin, Balin, Nori, Dori, Ori, Oin, Gloin ja Thorin -poppoosta vain Nori ja Oin puuttuvat ylläolevasta Runo-Eddan pätkästä, eli 11/13 kääpiöistä plus Gandalf (josta ei sitten tullut kääpiötä) on päätynyt nimensä puolesta Hobittiin, plus toki Thorinin isä, isoisä ja serkku. Tästä huolimatta olisi väärin väittää, että Tolkien olisi perustanut tekstinsä myyttien tapahtumille, kyllä hän teki ihan omat myyttinsä ja maailmansa näiden esikuvien perusteella.
GRRM:n lähtökohdat Tulen ja Jään laululle ovat minun näkemykseni mukaan varsin moninaiset: sukujen taistelu on saanut inspiraatiota Ruusujen sodasta, ja tämän lisäksi tarinoissa on omasta mielestäni vahvasti esillä Arthur-tarinoiden ja fantasiakirjallisuuttakin välillä vaivaavien "puhtoisten ritarien" myyttien tietoinen dekonstruointi. Viikinkimytologia on varmasti vaikuttanut sekin, mutta kannattaa pitää myös mielessä, että GRRM:n Valli ja Pohjoinen perustuu suht suoraan Hadrianuksen muuriin ja pohjoiseen Skotlantiin, eli eiköhän GRRM ole ammentanut brittiläis- ja miksei roomalaistarustoistakin.
Westerosin takaisten maiden kuviot ovat sitten ihan oma lukunsa, ties mitä muinaista Persiaa ja itämaista legendaa tuntuu olevan kuvioissa.
Huonomman kirjoittajan käsissä näistä olisi tullut sekava sillisalaatti, nyt homma toimii, koska GRRM ei ole huono kirjoittaja.