Tämän keskustelun ydinhän ja lähtökohta oli siinä, olisiko Mikosta TPS:lle enemmän etua pelaajana vai pukuosaston miehenä. Itse kallistun jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle siksi, ettei pelaaminen enää antaisi hänelle mitään verrattuna pukuosastossa toimimiseen, jossa hän voisi oikein ”roolitettuna” hyödyntää laajan ja ansiokkaan NHL-uransa kontakteja ja siellä saatuja oppeja. Tuollaista tietopankkia ei juuri kellään suomalaisella tällä hetkellä ole, ei ainakaan sellaisella, joka voisi ja ehkä jopa haluaisi työskennellä TPS:ssä. Ihme, ettei tätä täällä TPS-osiossa tunnusteta vaan saivarrellaan tyypilliseen tapaan pilkkujen ja pisteiden paikoista sekä ”oikeista mielipiteistä”. Kyllä minulle ihan hyvin käy sekin, että Mikko vielä pelaisi TPS:ssä, mutta valitettavasti siihen vaihtoehtoon en usko.
Muutama sana myös Tomi Kalliosta ja miksi olen muuttanut mielipiteeni hänestä. Uskoin todellakin aikoinaan, että Tomi olisi oikea henkilö TPS:n uudeksi UTJ:ksi. Hän ei sitä tehtävää ottanut vastaan ja skouttaamaankaan ei omien sanojensa mukaan ehdi. Miksi siis hänelle sälytetään tehtävä, jota hän ei halua hoitaa? Jos henkilö ei ole tehtäväänsä motivoitunut, niin työn jälki tuppaa olemaan ”kuraa”.
Ulospäin näyttää edelleen siltä, että organisaation valta ja vastuusuhteet ovat tavattoman sekaisin. Kukaan ei edelleenkään ota vastuuta mistään eikä kukaan ole selkeästi organisaation keulakuva, joka pystyisi ulospäin linjaamaan, mihin suuntaan organisaatio haluaa kehittyä. Santtu Jokinen se ei ainakaan ole.
www.ts.fi