Runkosarjan voittoja taisi olla kaikilla mestaruuskausilla. Pitää kuitenkin huomioida, että runkosarjavoittoja otettiin aika monta 80-luvulla jo ennen Jortikkaa ja koko 80-luku taidettiin vetää runkosarjasijoituksilla 1-4 - näitä runkosarjasijoituksia ei olla kauhean tyytyväisinä muisteltu.
Ei kai niitä runkosarjan voittoja nyt niin hirvittävästi tullut 80-luvulla? Yksi vai kaksi?
Kausi 1984-85 tulee tietysti ensimmäisenä mieleen - erityisesti TPS:n valmentaja Matti Keinoselle teetetystä kultatakista. Siellähän oli silloin Kupittaalla jo pelaajien vaimoilla iltapuvut päällä, shampanjat kylmässä ja mestaruuslippikset painettuina. Sen piti olla TPS:n kevät, mutta niin vain Ilves tuli ja vei ottelusarjan ratkaisevassa viidennessä ottelussa. Ilveksen mestaruushan henkilöityy vain ja ainoastaan Risto Jaloon. Muistaakseni Jalo oli jo jonkun kolhun (polvi?) jäljiltä pukusuojassa jättämässä ottelun kesken, mutta palasi kentälle, teki kaksi (?) maalia ja vei kannun runkosarjan voittajan nenän edestä Tampereelle.
Yleisesti 80-luvusta: sarjassa oli tuolloin kymmenen joukkuetta. Näistä vieläpä joka kausi pari-kolme oli sellaisia ns. hissijoukkueita, jotka sahasivat I divisioonan ja SM-liigan välillä. 80-luvun TOP4-sijoitus vastaa nykypäivänä ihan joukkuemäärällisestikin sijoittumista johonkin seitsemän tai jopa kahdeksan "
parhaan" joukkoon. Nyt en aivan varmaksi muista, mutta oliko juuri Jortikan ensimmäisellä kaudella (1988-89), kun SM-liigan joukkuemäärä nostettiin kahteentoista.
Sanoisin, että Jortikka oli se ensimmäinen TPS-valmentaja, joka ymmärsi runkosarjaläpsyttelyjen ja pudotuspelien eron.
Seuraavaan mulla ei ole tarjota lähteitä - oma lähdemateriaalini (kirjallisuus yms.) on tällä hetkellä varastoituna.
Jostain TPS:n historiikista tai yleensä aikalaiskuvauksista voi hieman lukea rivien välistä toisinkin. Hieman on sellaistakin ajatusta ollut ilmassa, että nuori Hannu Jortikka pääsi juhlimaan ensimmäistä mestaruuttaan vähän hopeavadilta. Muutos oli alkanut jo reilut viitisen vuotta sitten Matti Keinosen tarttuessa TPS:n peräsimeen kesällä 1983. Se on useampaan kertaan todettu useamman pelaajan suulla, että Keinonen toi Kupittaalle ammattimaisen harjoittelun. TPS oli siis Keinosen alaisuudessa kaksi kautta 1983-85.
Seuraavasta voidaan olla montaa mieltä, mutta Juhani Tammisellakin on sormensa pelissä. Tamminen oli TPS:n valmentajana kolme kautta 1985-88. Menestyksestä ja persoonasta voidaan olla montaa mieltä. Yksi fakta tuolta kirjallisuudestani on pompannut esille. Tamminen vaati - ja TPS-pomo Hannu Ansas toteutti - pelaajille "
parempia" työpaikkoja. Muistetaan edelleen, että 80-luvulla pelaajat olivat korkeintaan puoliammattilaisia. Vanhemmilla pelaajilla oli työpaikka ja nuoremmat olivat opiskelija-statuksella. Pääosin pelaajat olivat Turun kaupungilla "
töissä" - siellä oli mittarinlukijaa, lakaisukoneen kuljettajaa, palomiestä ja ties mitä. Tamminen halusi pelaajiensa harjoittelevan kaksi kertaa päivässä, joten työpaikkojen piti joustaa. Ansas hoitaa!
Sitä yhtä finaalitappiota lukuunottamatta menestystä ei 80-luvulla Keinosen ja Tammisen alaisuudessa tullut. Tammisen kauden 1987-88 täydellisen epäonnistumisen (TPS sijoittui viidenneksi ja jäi pudotuspelien ulkopuolelle) jälkeen TPS:n ruoriin palkattiin nuori 32-vuotias Hannu Jortikka. Kuten sanoin: vähän rivien välistä lukemalla voi saada sellaisen käsityksen, että ensimmäisellä kaudellaan Jortsu sai noukkia rusinat pullasta. Pelaajat olivat tottuneita ammattimaiseen harjoitteluun (Keinonen), jota tehtiin kaksi kertaa päivässä (Tamminen/Ansas).
Tosin kyllähän Jortikalla oli jotain näyttöjä menestymisestä jo aiemmin. Hämeenlinnan HPK nousi keväällä 1988 SM-liigaan (ja on muuten ollut siitä saakka pysyvästi) Jortikan ohjaksissa. Sitä en tosin muista, nousiko I divisioonan ykkönen suoraan vai pelattiinko karsintapelejä. Joskus oli ainakin näin, että I divisioonan ykkönen nousi ja SM-liigan viimeinen putosi suoraan, divarin kakkonen ja SM-liigan viimeistä edellinen pelasivat karsintaottelut.
Mikään edelläoleva ei liity enää millään tavalla TPS:n kauden 2021-22 joukkueeseen, joukkueen tavoitteisiin tai menestymismahdollisuuksiin eli tekstini ovat täyttä hevonpask... (senhän jo tiesittekin) tai siis off topicia. Lopetan löpinäni tähän enkä kiusaa höpinöilläni ketään tämän enempää! Vaihdetaan parempaan ketjuun, jos tarinaa ja kiinnostusta riittää. Hyvä
@Ramchester + muutama muukin kirjoittaja - arvostatte mua vähemmän runkosarjamenestystä. En vain ole teidän kanssanne samaa mieltä asiasta!