TPS lähti pelaamaan ensimmäiseen erään juuri sellaista kiekkoa, mitä Raipe joskus ennen kauden alkua sanoikin Tepsin pelaavan: Agressiivista karvausta, jossa pyritään mahdollisimman paljon itse hyökkäämään, mutta matkalla saattaa tulla virheitä. Ensimmäinen erä oli juurikin tälläinen. Alku lähti Tepsin hallinnassa erittäin hyvin, saatiin karvaamalla kiekkoa itselleen, luotiin pari paikkaa, joskin lähes tulkoon kaikki vedot olivat luokattomia. Sitten tapahtui niitä virheitä: Hyökkäyspään sinisellä jätettiin kiekkoja - Lukko pelaaja olikin takana ja vastahyökkäys/läpiajo. Oltiin tappioasemassa. Tepsi jatkoi korkealta karvaamista kolmella pelaajalla, usein 2 hyökkääjää tuplasi Lukon kiekollisen pakin, 3 karvaaja lähti peilaamaan syötettävää toista pakkia, välillä saatiin karvattua kiekko, mutta kun kiekko saatiin, monella pelaajalla näytti tulevan olo, ettei tiennyt mitä kiekon kanssa piti tehdä: Lauottiin ohi, annettiin huono syöttö ja Lukko taas ylivoimahyökkäyksessä. Mm. Audetten läpisyöttö Saarelan lapaan kuvasti, kuinka auki Tepsin puolustus oli tällä agressiivisella karvauksella.
Toiseen erään, Tepsi vaihtoi karvauspelaamista, siirryttiin 2-1-2 karvaus/puolustuspelaamiseen kiekottomana, jossa usein sentterit (pl. Pärssisen ketjussa Korpikoski) jäivät peilaamaan vastustajan siniviivaa, ja kaksi karvasi korkealta: Lukon ylivoimahyökkäykset vähenivät, sekä koko kentän läpisyöttöjä ei tullut. (Pieni muikkari niille, jotka epäilevät Raipen pelikirjaa, koska viimeksi Palloseuran valmentaja on reagoinut pelin aikana näin fiksusti? Aivan.) Alettiin tekemään vähemmän virheitä ja kuten molemmat valmentajat sanoivat, pelin käännekohta oli voitettu 5-3 alivoima: Lukko menetti kontrollia ja peluutus meni sekaisin, Tepsi sai buustia ja heti parin miinutin jälkeen peli aukesi Kestnerin terävästä yksilösuorituksesta.
Loppupeli oli tasaista, joskin Tepsi edelleen hallitsi kiekkokontrollilla ja karvauksella peliä. Jasu/Haapanen pelasivat viimeisen kympin aikana joka toista vaihtoa, ja sen kyllä huomasi miksi: Jasu voitti aloitukset kovalla prosentilla ja molemmat painoivat hommia puolustuksessa aivan eri tavalla, kuin Tepsin aikaisemmisssa joukkueissa, kun on peluutettu Kalliota/Perriniä vikoilla minuuteilla.
Syötöt, laukaukset, kiekollisen pelaajan auttaminen sekä maltti kiekollisena pelaajana ovat mielestäni suurimmat kehityskohteet Tepsin pelissä. Ketjut olivat tasapainotettu hienosti, joka ketjussa (pl. 3ketju) oli vähintään yksi puolustussuuntaan orientoitunut pelaaja, joka tasapainotti lopulta kovaa karvauspeliä. Larssonin ja Lajusen ollessa vielä kokoonpanossa, avauspelaaminenkin paranee huomattavasti vielä tästä. Ylivoima on ollut tähän saakka myös luokatonta. Positiivista oli monen pelaajan liike sekä rohkeus pelata (Rafkin/Anttalainen).
Summa summarum palasten hiottua paremmin yhteen sekä kauden edetessä, Tepsi on varmasti pelottava joukkue ketä vaan vastaan ja onse kerrankin hienoa nähdä uskalias ja luisteleva joukkue.
