Pohdintaa vieraasta pöydästä.
Täytyy tulla hieman huutelemaan vieraisiin pöytiin.
Filppula-Hannus parivaljakkohan on pelannut yhdessä mestyksekkäästi jo Mestiksessä Kiekko-Vantaan riveissä. Parhaimmillaan yhteistyö sujuu hienosti, varsinkin ylivoimalla.
Pohjimmiltaan Filppula on mielestäni enemmän laiturityyppi, vaikka pystyy pelaamaan sekä sekä laidassa että keskellä. Näköjään myös Jatkoajan pelaajakorttiin merkitty keskushyökkääjäksi. Sentterin paikalla Filppulan heikkouksista puolustustyöskentely nousee räikeästi esiin sentterin puolustusvastuun takia ja laidassa korostuu heikohko luistelu ja fysiikka.
Pelikäsitykseltään ja syöttötaidoiltaan Ilari on SM-liigan huipputasoa, mutta mielestäni fyysisesti hän on edelleenkin aika raakile. Tuo korostui mielestäni viime kaudella Dufvan intensiivisen pelitavan alaisuudessa ja osaltaan tämä vaikutti myös Hannuksen heikkoon kauteen, koska kaverit pelasivat lähes aina yhdessä. Toki Hannuksella oli alla vaikea selkävamma, mutta jatkuva peluuttaminen Ilarin kanssa söi mielestäni Hannuksen tehoja, puhumatta tietenkään Dufvan koirankopista. Luonnollisesti sielläkin Filppulan rinnalla.
Mihin kaikki alustus johtaa on se, että heitä ei pitäisi mielestäni peluuttaa samassa vitjassa tasaviisikoin. Koska Hannuskaan ei ole mikään kulmarouhija, pitäisi hänen rinnallaan olla tilaa tekevä laituri, esimerkiksi Elorannan tyylinen pelaaja sekä älykäs peliätekevä keskushyökkääjä, kuten esimerkiksi Uusikartano.
Mielestäni Filppula on TPS:n sentterihierarkiassa kolmas ja laidassa korkeintaan neljänneksi korkeimmalla, edellään ainakin Hannus, Vahalahti, Venäläinen ja Eloranta tullessaan. Ylivoimapelissä ei voi Filppulan roolia kuitenkaan kiistää, siinä hän on mies paikallaan.