Pressiboxi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Rauman Palloseura
Viestin lähetti Kossu
Mielestäni väärä väittämä on, että Kojolla ei olisi ollut voittavaa joukkuetta käsissään. Schaefer, Shearer, Nurminen, Alatalo, Rotta-ketju, Vahalahti, Immonen ja usean mestaruuden marinoimat Holmqvist ja kumpp. riittivät mielestäni tasoltaan mestaruuteen. Itsekin kritisoin aiemmin puuttunutta sentteriä (ylivoimat), mutta olen valmis tarkastelemaan asiaa myös siltä kantilta, että peluuttamisessa ja trimmaamisessa jätettiin arsenaalia käyttämättä. En sano enkä väitä, että tehtiin suoranaisia virheitä, vaan väitän että kaikkea ei osattu hyödyntää. Kojon oppivuosi. Toivottavasti jäi viimeiseksi sellaiseksi.
Rottaketju hajotettiin ymmärtääkseni osana seuran omaa strategiaa, jolla haluttiin antaa tilaa kokoonpanosta mm. Koivulle ja Kankaanperälle.
Vahalahti on positiivinen pelaaja mutta ei varsinainen sateentekijä. Nurminen on motivaationsa polttanut ex-huippu. Immosesta ja Holmkvistista ei vakavissaan viitsi puhua mestaruuden prospekteina vaikka jälkimmäisellä toki se yksi tärkeä maali onkin. Schaefer oli runkosarjassa OK kuten myös Shearer, playoffissa tulikin jo ongelmia. Sama koskee Josephia joka katosi lähes täysin loppukaudesta. Kiprusoffkin kurvaili loppukaudesta enemmän virkamiespohjalta TPS:n paidassa.
Eli väitän että joukkueessa olivat SM-liigan huipputasoa illasta iltaan vain Alatalo, Niittymäki ja Norrena. Kaikki muut olivat enemmän tai vähemmän ongelmissa. Lehtinen, Petriläinen, Kauppinen, Kiviharju, Tuokko, Eronen, Kangasalusta... parempaakin on nähty.
Pikkuyllättäjiäkin toki löytyi, kuten playoffissa Mikko Rautee & Mikko Koivu, ja kauden edetessä Mika Suoraniemi ja Markus Seikola (NHL-siirto kesällä 2003?!) mutta ei tälläisellä kokoonpanolla vielä kultamitalista tosissaan kamppailla. Päteviä pelimiehiä ei tahtonut aina löytyä kunnolla yhteenkään viisikkoon neljän ketjun tasaisesta rintamasta (tyyliin Jokerit & Tappara) puhumattakaaan.