Toronto Maple Leafs 2016–2017 – imperiumin vastaisku

[SaucerPass]

Miltä itse peli näytti, sattuiko joku katsomaan?

Ei Leafs 5vs5-pelissä neljän maalin verran parempi ollut, mutta viimeistely sekä ylivoima ja maalivahtipeli tekivät eron.

Flames ei paikoistaan tehnyt (mm. Monahanilla ja Gaudreaulla huippupaikat, mutta vedot menivät ohi) ja Elliott ei pystynyt tekemään isoja torjuntoja, kun peli oli vielä Flamesin ulottuvilla. Sekä 2-0 ja 3-0 vähän sellaisia, että Kadrin maali estettävissä paremmalla sijoittumisella ja Hymanin av-maalissa hyvä torjunta ensin huonoon viimeistelyyn ja mutta kiekko katosi jalkoväliin ja sieltä Hyman iski sen sisään.

Komaroville ihan mieleenjäävä peli, jonka muistaa muustakin kuin syntymäpäivästä. Taklasi Gaudreauta todella kovaa alivoimalla, kun jenkki ei todellakaan odottanut sitä. Vähän kyseenalainen taklaus, ja ainakin ensimmäinen osuma saattoi olla päähän. TSN:n pojat olivat pressiboksissa jutulleet taklauksesta tauolla, ja suurin osa oli sitä mieltä, että taklaus oli puhdas. Itse en sellaista uusintaa nähnyt, että voisin olla varma. Toisaalta jos näitä pitää kelata super-slow-motion-kuvasta, niin kai se kertoo olennaisen, kuinka mahdotonta pelaaja on noita arvioida pelitilanteessa. Melkein se on niin, että kun taklaat kovaa, otat aina riskin, että taklaus kaikesta huolimatta on sääntöjen vastainen.

Onneksi Gaudreau palasi jäällä, ja toivotaan, etteivät aivotärähdyksen oireet ala takautuvasti. Tuohon taklaukseenhan ja sen jälkipuontiin peli lopulta ratkesi, kun Chiason otti viimeisessä erässä tyhmän kostojäähyn antaessaan Komaroville kovuutta. Sen aikana sitten 4-0 ylivoimalla, eikä edes Leafs menetä sellaista johtoa kolmanness erässä.

Pakko sanoa, että Leafsin yv ja erityisesti Kadri-JvR-Bozak-Marner-Zaitsev-viisikko on liekeissä. Vaikea on kakkosviisikon enää saada yv-aikaa, kun tuo koostumus saa lähes aina pitkän pyörityksen aikaan.

 

[SaucerPass]

Eteenpäin on menty, kun keskinkertaisella pelillä irtoaa 4-0 voitto Joelta. Mitään mieletöntä määrää paikkoja ottelussa ei nähty, ennen pelin repeämistä JvR:n maalin jälkeen. Siihen asti Mrazek oli pelannut hyvin, sen jälkeen ei. Andersen sen sijaan pelasi hyvin koko ottelun ja sai palkinnoksi toisen nollapelin putkeen. Ihan heti ei tule mieleen, koska tällainen nähty viimeksi Leafs-vahdilta.

Red Wingsin nippu muistuttaa tällä hetkellä paljon enemmän viimeisten kausien Leafsiä kuin 90-luvun tai viime vuosikymmenen Detroitia. Siellä kärsitään melkoisesta talenttivajeesta, enkä tiedä, olisiko tilanne merkittävästi erilainen edes ilman loukkaantumisia. Olihan Wingsillä paikkoja, ja kohtalaisella viimeistelyllä maaleja olisi pitänyt syntyä, mutta vedot avopaikoista ohi tai logoon. Yv:kin täyttä kuraa. Parasta mitä Wingsille voi tapahtua, on hävitä keväällä ja voittaa kesällä draftissä, varsinkin kun Nolan Patrick on palannut ja näyttää taas ihan potentiaaliselta tulevaisuuden 1B-sentteriltä.

Ensi yön b2b:hen Phillyä vastaan säästyi ainakin energiaa. Siitä yksikin piste olisi tilanne huomioiden OK-suoritus, koska kaiken järjen mukaan McBackup pelaa. Toki puntteja tasoittaa, että myös Flyers pelaa perättäisinä iltoina.

 

[Viherpuiston Ruoska]

Andersen sen sijaan pelasi hyvin koko ottelun ja sai palkinnoksi toisen nollapelin putkeen. Ihan heti ei tule mieleen, koska tällainen nähty viimeksi Leafs-vahdilta.

Neljä vuotta moisesta ihmeestä on ilmeisesti ehtinyt kulua. Ben Scrivens oli maalissa, kun Leafs pelasi kaksi 3-0 peliä peräkkäin helmikuussa 2013 jätettyään ensin 16.2.2013 Ottawan nollille ACC:ssä ja haettuaan kaksi iltaa myöhemmin pisteet samoin lukemin Floridasta. Vuotta aiemmin, helmikuussa 2012 James Reimer nollasi ensin Pittsburghin kotona ja pari päivää myöhemmin Ottawan vieraissa. Ei tosiaankaan ole ollut ihan jokakautista herkkua Toronton veskoille viime vuosina.

Flyershan ryösti viime yönä pisteet Manhattanilta, joten tiukka matsi on odotettavissa ensi yönä. Rielly on ilmeisesti sivussa vielä tästä pelistä ja hyppää laatikkoon All Stars -viikonlopun jälkeen.

 

[SaucerPass]

Piste oli tarjolla, mutta Phily teki 2-1-voittomaalin, kun kellossa oli aikaa jäljellä alle kolme minuuttia. Nelosketjut olivat vastakkain, joten kummaltakaan sitä maalia tuskin odotettiin. Babcockilta voi kyllä kysyä, miksi nelonen piti edes heittää askiin, kun aivan hyvin olisi voinut peluuttaa Kadrin ja Matthewsin vitjaa lopussa ja siten turvata sen yhden pisteen.

Muuten peli näytti molemmin puolin b2b:n jälkimmäiseltä peliltä. Leafs painosti lievästi kaksi ensimmäistä erää, mutta Philly oli selvästi parempi kolmannessa erässä ja ansaitsi sen erän esityksen perusteella kyllä johtomaalinsa. Mitään mieletöntä määrää maalipaikkoja ei tänäänkään nähty. Ylivoima olisi voinut olla se eron tekevä seikka tänään, mutta Leafs ei ensimmäisen erän saumojaan käyttänyt, eikä edes pakkopeli ottanut käynnistyäkseen.

Nylander oli Leafsin näkyvin pelaaja ja sai palkinnoksi maalin. McElhinney päästi vain kaksi maalia, joten kyllähän tuo ihan hyvä startti kakkosvahdilta on. Ainoa ongelma on tuo 2-1-maali, jossa ajautui ensin pois maalilta, eikä sen jälkeen saanut enää pakettia kasaan. Seurauksena suoraan päin tullut kiekko livahti maaliin.

Aika hyvin nämä 50-50-pelit ovat viimeaikoina kääntyneet Torontolle, joten ehkä nyt oli sen tappion aika. Kokonaisuutenahan ollaan kuitenkin melkoisesti edellä ainakin omia odotuksia All-Star-tauon koittaessa.

 

[SaucerPass]

Pelit ovat jatkuneet All-Star-tauon jälkeen kahdella selvällä tappiolla. Ensin Stars pieksi Leafsin ulos AAC:stä jo ensimmäisessä erässä: 5-1 ja peli käytännössä ohi. Viime yönä Blues sentään tarvitsi lähes koko pelin 5-1 numeroiden lyömiseen taululle, eli eipä tuokaan peli häävisti mennyt. Ei Leafs ole saanut nauttia kuin korkeintaan keskinkertaiesta maalivahtipelistä, mutta puolustuspäässä on myös tehty isoja virheitä, eikä Andersen sen paremmin kuin McBackup ole saanut paljon apuja kenttäpelaajilta.

Turhauttavaa siinä mielessä, että sekä Dallas että Blues ovat yleensä kaatuneet huonoon maalivahtipeliin. Nyt olisi pitänyt suht tiiviillä puolustuspelillä yhdistettynä Leafsin hyökkäysvoimaan pystyä ottamaan ainakin kaksi pistettä noista peleistä. No, nollaan jäätiin. Blues-peli tuli muutoinkin huonoimpaan mahdolliseen saumaan, kun Blues oli juuri potkinut pellolle Hitchcockin. Aika oletettavaa oli, että pelaajat antavat kaikkensa heti potkujen jälkeisessä pelissä, kun GM aika selvästi heitti pallon heille.

Kyllähän mediassa ja blogeissa ja varmaan Toronton ravitsemusliikkeissäkin osattiin pelätä All-Star-taukoa. Kun ns. Bye-week oli vasta pari viikkoa sitten, on pelaajille tullut kaksi normaalia pidempää taukoa. Varsinkin nuorelle joukkueelle tuo voi olla ongelma. Ja nyt tietysti pelitahti vain kiihtyy.

Riippumatta siitä, mistä slumpia syyttää, fakta on, että Philly-tappio mukaanluettuna ennen All-Star-taukoa, pisteettömiä pelejä on nyt kolme putkeen. Viikonlopun Boston-peli on todelöa iso. Usko alkaa horjua pudotuspelipaikan suhteen, jos siitäkin tulee nolla pistettä.

 

[SaucerPass]

Voitto todella monien juonenkäänteiden jälkeen Bostonista 6-5. Sanoisin, että ensimmäiset 28 minuuttia todella väritöntä kiekkoa, viimeiset 32 sitten kauden tapahtumarikkainta kiekkoa. Leafs karkasi ensin muutamassa minuutissa 4-1 johtoon pitkälti Bruinsin isojen virheiden seurauksena. Pelin olisi pitänyt olla ohi, mutta maalivahdin vaihto, ylivoimat ja McQuaidin tappeluvoitto Martinista käänsivät momentumin niin vahvasti Bostonille, että itse ainakin pidin täysin varmana kotijoukkueen tulemista tasoihin - ja niinhän nuo tulivatkin.

Ote täysin Bostonilla, mutta sitten Hymanin Matthewsille tarkoitettu syöttö kääntyy Charan lavasta Brownille, jolla oli edessään tyhjä maali: 4-5 vierailijoille. No, Bostonin yv on hirmulyönnissä, joten eiköhän Komarovin Leksa sitten ota tyhmän estämiskakkosen, jonka aikana Bergeron tasoittaa pelin. Viimeistään tuossa vaiheessa mikään ei enää puhunut Leafsin voiton puolesta. Sitten Bozakin ketju, jonka Bergeronin vitja on painamut omaan päätyyn tehokkaasti, saa vaihdon Bruinsin alaketjua vastaan ja JvR:n veto painuu pienestä kulmasta yläpeltiin maskin takaa. Edes Leafs ei kolmatta kertaa menettänyt johtoa, ja 6-5 numerot jäivät taululle.

Ei voi kyllä voitosta huolimatta olla mitenkään tyytyväinen esitykseen. Boston hävisi pelin muutaman minuutin mustaan hetkeen ja maalivahtipeliin. Rask ei montaa torjuntaa tehnyt, McIntyre tuskin ainuttakaan. Kokonaisuutena Torontolta ei missään nimessä nähty sellaista esitystä kuin kolmen pisteettömän ottelun putkessa pelaavalta joukkueelta sopii odottaa. Junnuille toki taas pisteitä ja Nylanderille jopa hattutemppu, mutta Bruinsin laittaessa takaa-ajovaihteen silmään Leafs oli lirissä.

Bergeron on vetänyt alakanttiin ainakin pisteiden valossa tämän kauden, mutta advanced-stats-yhteisö on jaksanut hehkuttaa, kuinka Bergeronin johtama vitja vie aina peliä kentällä ollessaan. Viime yön peli oli kyllä malliesimerkki tuosta. Ihan sama, minkä ketjun Babcock heitti Bergeronia vastaan, peli oli Leafs-päädyssä. Kaikista suurimmassa.pyörityksessä oli Bozakin ketju, joka yleensä on saanut nauttia suojatuista minuuteista. Nyt nähtiin, mikä on vaarana, jos tuo ketju joutuu pelaamaan Bergeronin ketjun kaltaista possession-monteria vastaan. Match-up, joka Babcockin on syytä pystyä välttämään jatkossa.

 

[depre]

Ei voi kyllä voitosta huolimatta olla mitenkään tyytyväinen esitykseen. Boston hävisi pelin muutaman minuutin mustaan hetkeen ja maalivahtipeliin. Rask ei montaa torjuntaa tehnyt, McIntyre tuskin ainuttakaan. Kokonaisuutena Torontolta ei missään nimessä nähty sellaista esitystä kuin kolmen pisteettömän ottelun putkessa pelaavalta joukkueelta sopii odottaa. Junnuille toki taas pisteitä ja Nylanderille jopa hattutemppu, mutta Bruinsin laittaessa takaa-ajovaihteen silmään Leafs oli lirissä.

En ole töistä johtuen viimeistä kolmea peliä ehtinyt katsomaan ja varmaan hyvä niin. Ei se tämäkään peli kovin hyvältä näyttänyt. Sinällään odotettavissa oli, että Torontolle tulee helmikuussa vaikeuksia, mutta se että ne tulevat tauon jälkeen yllätti kyllä isosti. Toki on ihan selvää että samaan pelirytmiin pääseminen ottaa aikansa, kun takana oli bye week ja All-Star tauko, mutta peli näytti todella sekavalta. Matthews ei saa tällä hetkellä oikein apuja laitureiltaan ja se syö kyllä tuosta ketjusta tehot. Nylander saattaisi piristää Matthewsin menoa, mutta kun tuo Kadrin ketju on toiminut todella hyvin, niin hankala sitä on lähteä hajoittamaan.

Täytyy sanoa että Boston sai momentumiinsa todella mukava avut myös tuomareilta. 4-3 maalia edelsi sen luokan perseily seeprapaidoilta, kun Bergeron kaatoi Carrickin tyylipuhtaasti maalin takana. Jos paidan selässä olisi Olympiasankarin nimen sijaan lukenut esim. Kadri, niin käsi olisi noussut välittömästi. Boston sai tuon perään mukavan pyörityksen, sen sijaan että peliä olisi jatkettu 4vs4 meiningillä Bruins päädystä. Kolmannen erän YV:llä Polak oli lyömässä kiekkoa ränniin kun Marchand kolasi miehen selästä maahan ja sen jälkeen Gardineria koukittiin yläkädestä, mutta ilmeisesti Bostonin erotuomarikerho oli saanut lähettää peliin omat tuomarit.

Onneksi Leafs kairasi voiton noistakin otteista huolimatta. Saa nähdä huilaako Martin, kun sai aika ikävästi neppariin tappelussa. Ihme ja kumma että pääsin sen jälkeen vielä kentälle. Kommenteista päätellen Babcock ei tainnut olla kovin innoissaan tappelusta. Adam McQuaid vielä myllytti kypärä päässä, jolloin miehen visiiri antaa melkoisin edun noissa nyrkkihipoissa. En tappeluista niin välitä mutta komea tyrmäys.

Nyt kun jokainen Toronton tähtitulokkaista on voittanut kerran tuon Kuukauden tulokkaan palkinnon, niin lähtikö kierros alusta ja Nylander tavoittelee helmikuun palkintoa. Vahva esitys ja toivottavasti nuo treidipuheet alkavat pikku hiljaa väistyä. Joinain vuosina puhuttaisiin Calderista nyt Toronton media on kauppaamassa miestä. Ei ole NHL:ssä kovin montaa nuorta pakkia joihin Nylanderin vaihtaisin edes päittäin.

 

[Henkka]

Loukkaantuiko Marincin, kun pelasi vain 11 minsaa? Vai joutuko jäähyilynsä takia vain penkin päähän? Marchenko seuraavaan peliin askiin? Toki neljä rightia vähän vaikeampi mahduttaa.

 

[depre]

Loukkaantuiko Marincin, kun pelasi vain 11 minsaa? Vai joutuko jäähyilynsä takia vain penkin päähän? Marchenko seuraavaan peliin askiin? Toki neljä rightia vähän vaikeampi mahduttaa.

Eiköhän Hunwick tule tuohon kolmospariin takaisin. Voi olla että Carrick pääsee maistamaan poppareita Marchenkon tieltä. Babcock tykkää pitää kiinni tuosta tasapainosta jossa puolustuksessa on kolme rightia ja kolme leftiä. Marincin on pelannut loukkaantumiseen jälkeen lupaavasti, mutta eilen ei ollut Marincinin päivä.

Torontolla on sellainen peliruuhka, että eiköhän jonkinlaista kierrätystä nähdä. Toivottavasti Marchenko osoittautuu paremmaksi syvyyspuolustajaksi kuin Corrado. Loppuiko Detroitilta usko miehen suhteen? Minkälaisia otteita Marchenko on esittänyt ja mitkä olivat odotukset?

 

[Goose]

Torontolla on sellainen peliruuhka, että eiköhän jonkinlaista kierrätystä nähdä. Toivottavasti Marchenko osoittautuu paremmaksi syvyyspuolustajaksi kuin Corrado. Loppuiko Detroitilta usko miehen suhteen? Minkälaisia otteita Marchenko on esittänyt ja mitkä olivat odotukset?

Tällä kaudella otteet ei ole olleet kummoiset, mutta tämän hetken Red Wingsissä on kyllä vaikeata loistaa. Upsidea ei näillä näkymin hirveästi ole, eli peruspuolustaja 5.-7. pakkina lienee tämän hetken tarkin veikkaus, mutta mistä noita ikinä tietää. Jos homma lähtee pelittämään, niin ilmaisena poimintana solidi kaappaus, on Marchya huonompia puolustajia NHL:ssä.

 

[bftw]

Olipahan taas hurlumhei -kiekkoa viime öinen peli Islandersia vastaan. Mielestäni näissä viimsessä neljässä pelissä kun maaleja on päästetty runsaasti on toistunut sama kaava: Leafsin pelaajat valuvat Andersenin syliin ja jättävät aivan liikaa tilaa siniviivalle ja tästä seurauksena maalilla hirveästi ruuhkaa eikä Andersen saa rauhaa torjua. Yleensä tälläinen on seurausta siitä, ettei maalivahtiin ole ihan sataprosenttista luottoa. Toiveissa olisi, että Marchenko toisi jotain järkeä puolustuspeliin.

Ensi yönä taas tärkeä peli Dallasia vastaan, josta pitäisi ottaa 2 pistettä. Onneksi nyt alkaa 4 ottelun kotiputki, joka on aina helpompi kuin vierasputki. Hyvä tavoite olisi saada näistä 6p.

Marner nyt jo 2p etumatkalla muihin tulokkaisiin ja oli viime yönä taas todella hyvällä pelipäällä. Matthews teki yhden maalin, mutta ois kyllä ollu mahdollisuus tehä muutama lisääkin. Viime pelissä muuten ensimmäistä kertaa Leafsien historiassa teki 5 eri tulokasta maalin.

 

[SaucerPass]

Pahalta näyttää, että Babcock peluuttaa (tai on jo peluuttanut) Andersenin puhki: kolmessa edellisessä pelissä vähintään viisi päästettyä maalia kaikissa ja niitä edeltävässä Stars-pelissä kolme päästettyä maalia, vain viisi torjuntaa sekä vaihtoon kesken 1. erän. Ei ole mennyt siis putkeen tanskalaisella All-Star-tauon jälkeen.

Tähän mennessä Andersen on jo aloittanut 43 peliä, kun hän on enimmillään pelannut runkosarjassa vain 53 peliä koko kauden aikana. Eli kokemusta ei ole siitä, miten pelataan +60 peliä runkosarjassa. Babcock ilmeisimmin aikoo tästä kuitenkin ottaa selvää, joten ensi kaudella ainakin tiedetään, kannattaako Andersenia kuormittaa.

Ensi yönä Blues vastassa ACC:ssä. Blues ehti jo jyrätä Leafsin yli viime viikolla Hitchcockin potkujen jälkimainingeissa ja on muutenkin piristynyt. Tai siis Blues on ennen kaikkea saanut maalivahtikaksikoltaan Hitchcockin potkujen jälkeen viime kauden veroista maalivahtipeliä. Starsista Leafs sai pikaisen revanssin, ja nyt tarjoutuu samaan mahdollisuus Bluesia vastaan.

 

[SaucerPass]

Tappio arvoilla 2-1 Bluesille. Sen voi sanoa, ettei homma kaatunut ainakaan Anderseniin. Leafs sai heti kahdessa ensimmäisessä vaihdossaan hyvän paineen aikaiseksi Bluesin päätyyn, mutta sen jälkeen asiaa maalintekopaikoille ei ollut ennen kuin ottelun puoliväli oli ohitettu. Blues kontrolloi peliä täysin puolitoista erää. Sen jälkeen Leafskin alkoi päästä peliin paremmin mukaan, ja kolmas erä mentiin jopa lievässä Toronton komennossa.

Kolmannessä erässä Marnerilla ja jäähyaitiosta läpiajoon karanneella Pietrangelolla oli parhaat paikat voittomaalin tekemiseen, mutta kumpikaan ei onnistunut. Arpoja ei sitten ehditty pelata kauan, kun Shattenkirkin johdolla Bluesin kolmikko sopi etukäteen, miten Tarasenko pääsee vauhdilla kiekon kanssa hyökkäysalueelle Leafsin kolmikon ollessa käytännössä seisovin jaloin. Aloitusvoitto, pari siirtoa ja kiekko vauhtiin Tarasenkolle, joka tekee pari harhautusta, saa Kadrin puolustamaan laidan puolta keskustan sijaan, leikkaa keskelle ja ampuu ranteella vedon tolpan kautta sisään.

Leafsiltä ei ikinä näe tuollaista selkeästi etukäteen sovittua peliä 3vs3-jatjoajalla. Voisi ihan olla paikallaan panostaa myös tuohon osa-alueeseen. Kiteytetysti Blues sai pedattua parhaalle hyökkäyspään pelaajalleen tilanteen, josta hän pääsee yrittämään lähes varmasti maalintekoa.

Noin muuten Gardinerille taas hieman kaameampi peli. Heitti rystylätyn oman maalin eteen, mistä lopulta syntyi Bluesin avausmaali. Kolmannessa erässä yritti sitten lämätä yv:n ollessa loppumaisillaan pomppivaan kiekkoon. Seurauksena huti ja Pietrangelo karkuun boksista. Pelaajan täytyy olla tietoinen tuossa tilanteessa, kuinka paljon jäähyä on jäljellä, ja arvioida, kannattaako riskinotto 1-1 pelissä.

Noin kokonaisuutena pelistä jäi sellainen fiilis, että ei välttämättä olisi kannattanut tuhlata aikaa jälkilähetykseen aamulla. Suurin osa pelistä tylsähköä kiekkoa. Ainoa seikka, mikä piti kiinnostusta yllä, oli pisteiden tärkeys molemmilla joukkueille. Ei siis lopulta kauhea yllätys, että taas pelattiin ns. kolmen pisteen peli.

 

[SaucerPass]

Buffalo vei heille todella tärkeät pisteet ACC:ssä. Tappiolla ero Leafsiin ja viimeiseen wild-card-paikkaan olisi ollut 9 pistettä, voitolla varsinaisella peliajalla 5 pistettä.

Aika selvää oli, että Sabres siis tulee peliin valmiina. No, Leafs ei tullut, vaan ensimmäinen erä oli samanlainen kuin Bluesia vastaan. Buffalo rokotti kylmästi siitä ja vei erän 3-0. Numerot kuvaavat aika hyvin erää, mutta jos Sabes olisi viimeistellyt paikoistaan timanttisesti tai Andersen pelannut keskinkertaisesti, lukemat olisivat voineet olla 5-0 tai 6-0. Erityisesti Buffalon kaksi ylinrä kenttää vei selvästi match-uppinsa Leafsin vastaavia vastaan.

Kokonaisuutena Sabres pelasi sellaiset 25 minuuttia todella korkealla tasolla. Pelin viimeiset 35 minuuttia olivat sen sijaan melkoista puolustustaistelua heiltä. Leafs sai pelistä toisessa erässä otteen, mikä jatkui loppusummeriin asti. Fakta vain on, että kolmen maalin johto on todella iso kiinni kurottavaksi nyky-NHL:ssä. Vaikka Leafsillä on paljon hyökkäysvoimaa, yhtä maalia enempää ei saatu hyvin pelanneen Lehnerin taakse.

Periaatteessa Leafs iski vain rohkeasti Sabresin tunnettuun heikkouteen: puolustukseen. Pakeille ei annettu aikaa avata, mikä johti lähes jatkuvaan paineeseen Sabres-päädyssä. Sabres tyytyi sumputtamaan maalin edustaa ja yritti pitää Leafsin kulmissa. Vaikka tuo nyt onnistui tuloksellisesti, niin uskaltaisin väittää, että juuri tuolla tavalla kuin Sabres pelasi viimeiset 35 minuuttia niitä isojakin johtoja voi helposti menettää.

Vaikka Lehner pelasi hyvin, pelin kuningas oli Jack Eichel. Oli ensimmäisen erän ja toisen erän alun jokaisessa pelaamassa vaihdossaan huikea. Eichel on kyllä pelityylillisesti lähellä Marioa ja Jason Spezzaa: jenkki omaa pitkän rauhallisen potkun luistelussa, mielettömän ulottovuuden ja ennen kaikkea uskaltaa pitää kiekkoa maltillisesti, kun muut jo ottaisivat prosenttivedon tai "toivotaan, toivotaan"-syötön. Eichelille jääkiekko näyttää helpolta, niin helpolta, että jossain vaiheessa uraa häntä tullaan kritisoimaan, kun useimmiten näyttää siltä, että hän pelaa vain 80 prosenttisella teholla.

 

[SaucerPass]

Iso voitto niin numerollisesti kuin pudotuspelitaistonkin kannalta Islesista. Kun on tullut valitettua, ettei NHL-peleissä enää synny 60 minuuttia kohden läheskään entiseen malliin vaarallisia maalintekopaikkoja, niin nyt niitä oli kummallakin. Ainoa ongelma oli, ettei Isles käyttänyt omiaan, Leafs sen sijaan käytti. Islesilla taisi mm. olla neljä tai viisi tolppakutia ja Leafsillä kolme.

Ironisesti Isles sai ainoan maalin rangaistuslaukauksesta, joka tuomittiin kyllä uskomattoman kevyin perustein: jos Hunwickin "rike" johtaa rangaistuslaukaukseen, ei takaa päin saa ottaa minkäänlaista kontaktia läpiajossa olevaan pelaajaan. Pelihän oli onnistuneen rangaistuslauksen jälkeen 3-1, ja tuomio olisi hyvin voinut olla pelin käännekohta. No, se käännekohta nähtiin kolmannessa erässä yv:llä, kun Matthews teki 4-1 maalin. Tuon jälkeen Islesin selkäranka katkesi, ja suurin osa joukkueesta siirsi katseen seuraavaan peliin. Seurauksena loppunumeroista muodostui todella rumat.

Andersen oli todella hyvä ja otti isoja pelastuksia, kun Isles painoi päälle kahdessa ensimmäisessä erässä. Hyökkääjistä Nylander ja erityisesti Matthews olivat kovassa pelivireessa. Matthewsiltä nähtiin muutama lähes "paveldatsyukmainen" kiekonriisto, joista peli kääntyi vaarallisesti joka kerta. Mitä useammin Leafs saa kiekon Matthewsille vauhtiin keskikaistalle, sitä parempi.

John Tavaresilta oli jokavuotiseen tapaan kysyttä Islandersin Toronton vierailun yhteydessä, mitkä tämän suunnitelmat ovat kesästä 2018 eteenpäin. Vastaus oli se, mikä ennenkin: aikoo olla Islander ja tehdä pitkän jatkon. Jos näin tosiaan lopulta tapahtuu, niin aika turvallisin mielen NHL-organisaatiot voivat olla sen suhteen, että ns. franchise-pelaajat tekevät jatkon heidät varanneeseensa organisaatioon tapahtui mitä tapahtui. Isles ei ole tähän mennessä tarjonnut Tavaresille kuin parhaimmillaankin keskinkertaiset mahdollisuudet pelata Cupista. Suurimman osan Tavaresin ajasta organisaatiossa #91 on joutunut tulemaan toimeen heikommalla taustatuella kuin yksikään muu tähtipelaaja liigassa. Mikään ei viitaa siihen, että meno muuttuisi. Silti puheet viittaavat siihen, että Tavares satavarmasti tekee jatkon juuri Islandersiin.

 

[SaucerPass]

Tappio vieraissa Columbukselle b2b:n jälkimmäisessä pelissä. Kaikki merkit viittasivat vaikeaan peliin: b2b-tilanne, matkustus Columbukseen Torontosta, vastassa laadukas, levännyt joukkue ja maalissa McElhinney.

Vaisu lähtö peliin (ei CBJ myöskään ihmeiyä esittänyt), eikä McBackup pystynyt venymään, pikemminkin päinvastoin. Toisessa päässä Korpisalo pysäytti Komarovin huippupaikassa ja taisteli Matthewsin vedon rimaan. Tauolle 2-0 tappioasemassa. Heti toisen erän alussa Saad riistää kiekon Kadrilta ja Wennberg vapauttaa Björkstrandin läpiajoon. Tanskalainen tekee 3-0, ja vaikka peliä jäljellä lähes kaksi erää, ei noin isoa johtoa juuri muut kuin Leafs menetä nyky-NHL:ssä.

Kun näitä b2b-tilanteita riittää loppukaudesta, ei voi liiaksi korostaa, kuinka tärkeää Leafsille on ottaa pisteitä, mieluimmin kaksi, siitä ensimmäisestä pelistä. Nythän saattui tuuri siinäkin mielessä, että myös CBJ peluutti kakkosvahtiaan. Match-upin ollessa McElhinney vs. vastustajan ykkösmaalivahti pisteitä on vaikea ottaa.

 

[SaucerPass]

We have a trade to announce...

Todellinen "blockbuster": Sergey Kalinin to Leafs, Viktor Loov to Devils. Ainakin Leafsin osalta puhdas farmisiirto.

 

[SaucerPass]

Valtameren toisella puolella vietetään Hockey Day in Canadaa, ja sen kunniaksi Leafs kohtaa Ontarion paikallispelissä Ottawan muutaman tunnin päästä. Sanomattakin selvää, että kyse todella isosta pelistä pudotuspelitaiston kannalta. Marner ei pelaa eikä pelaa seuraavassakaan pelissä, mikä on iso menetys. Saa nähdä, katoavatko Bozakin ja JvR:n tehot samalla. Jos katoavat, niin eipä tuo kovin hyvää kerro kaksikosta.

Liiga on taikonut kyllä harvinaisen epäkiitollisen peliohjelman Leafsille. Su-ma-yönä jatketaan Carolinassa ja ti-ke-yönä pelataan taas ACC:ssä Winnipegiä vastaan. Neljään päivään kolme peliä. Ns. otteluohjelmatasoitus pitää siis jo huolen siitä, että voittoputken saaminen tähän paikkaan on lähes mahdotonta.

 

[Mängimies]

We have a trade to announce...

Todellinen "blockbuster": Sergey Kalinin to Leafs, Viktor Loov to Devils. Ainakin Leafsin osalta puhdas farmisiirto.

Kalinin suuntaa joo heti AHL:ään, mutta voi tuo olla jotain muutakin kuin puhdas farmisiirto. Lou hänet aikoinaan Devilsiin halusi, joten jotain suunnitelmaa tässä saattaa olla taustalla. Syvyyshyökkääjä Marliesiin ainakin nyt alkuun, mutta menee minusta kyllä ihan passelisti myös ylhäällä pienessä roolissa ja etenkin alivoimalla.

 

[depre]

Valtameren toisella puolella vietetään Hockey Day in Canadaa, ja sen kunniaksi Leafs kohtaa Ontarion paikallispelissä Ottawan muutaman tunnin päästä. Sanomattakin selvää, että kyse todella isosta pelistä pudotuspelitaiston kannalta. Marner ei pelaa eikä pelaa seuraavassakaan pelissä, mikä on iso menetys. Saa nähdä, katoavatko Bozakin ja JvR:n tehot samalla. Jos katoavat, niin eipä tuo kovin hyvää kerro kaksikosta.

Liiga on taikonut kyllä harvinaisen epäkiitollisen peliohjelman Leafsille. Su-ma-yönä jatketaan Carolinassa ja ti-ke-yönä pelataan taas ACC:ssä Winnipegiä vastaan. Neljään päivään kolme peliä. Ns. otteluohjelmatasoitus pitää siis jo huolen siitä, että voittoputken saaminen tähän paikkaan on lähes mahdotonta.

Alkukaudella Torontolla oli hieman suosiollisempi ohjelma ja nyt helmikuussa se tulee korkojen kera takaisin. 28 päivää ja 14 peliä, se tarkoittaa väkisinkin todella tiivistä ohjelmaa. Brown on Marnerin tilalla ja saa roolia JVR:n ja Bozakin kanssa.

Legends Row sai viimeiset lisäyksensä, kun ennen ottelua julkistettiin neljä nimeä jotka saavat omat patsaansa: Charlie Conacher, Red Kelly, Frank Mahovlich ja Wendel Clark. Clark pääsi ehkä vähän helpommin tuonne kuin muut nimet. Nyt sitten odotellaan josko 30 vuoden päästä meillä olisi uusia legendoja, jotka olisivat patsaansa ansainneet.

 

[SaucerPass]

Leafs käänsi Sensiä vastaan 0-2 tappioaseman 3-2 johdoksi. Momentumin olisi pitänyt olla Leafsin puolella, mutta eihän se vaadi kuin yhden nukahduksen puolustuspäässä ja tyhmän jäähyn, niin tilanne onkin 3-4 Sensille. Tuon Kadrin vapaan käden käytön jälkeen tuomarit sitten pistivätkin pillit pussiin, mikä ei ollut Leafsin etu. Hyvän paineen Leafs sai aikaan vielä viimeisen kympin aikana Senators-päätyyn, mutta katsomalla molemmat Sensin tyhjiin tekemät maalit saa aika hyvän kuvan siitä, kumpaan suuntaa kiekko pomppi.

Tulos pahin mahdollinen. Pelitapahtumien valossa tämän olisi pitänyt olla ns. kolmen pisteen peli, mutta Leafs jäi pisteittä. Lopussa avainpelaajia kuormitettiin ilman tulosta. Nyt edessä matkustus Carolinaan, jossa b2b:n jälkimmäinen peli. Vastassa vielä levännyt kotijoukkue ja Leafsillä ilmeisimmin maalilla joko väsynyt Andersen tai McBackup. Etu todella isosti Hurricanesilla. Itse jätän suosiolla jälkilähetyksenkin väliin, koska mikään ei puhu sen puolesta, että Leafs pystyisi pelaamaan hyvää peliä. Jos taistelulla saadaan "loser point", olen hemmetin tyytyväinen.

Babcockille risuja siitä, että ei antanut enemmän vastuuta Matthewsin ja Nylanderin yv-viisikolle, vaan jakoi vastuun tasaisesti kahden yv-viisikon kesken. Perusteltu ratkaisu, jos Marner olisi pelannut. Mutta kun Marner ei pelannut ja kun toisen yv-viisikon peli on korostuneesti kulkenut Marnerin kautta, olisi ehdottomasti pitänyt antaa enemmän vastuuta sille yv-viisikolle, jonka kapelimestarit pelasivat. Nylander oli varsinkin ensimmäisessä erässä sellaisessa lennossa, että jo sen perusteella olisin maksimoinut saumat saada hänelle kiekko lapaan.

Vielä yksi asia: se, mitä Boucher on saanut aikaan Sensin rosterin kanssa, on kovempi valmennuksen taidonnäyte, kuin mitä Babcock on saanut aikaan Leafsin rosterin kanssa.

Edit. Huomasin juuri, että Mark Stone vietti viiden (1+4) tehopisteen iltaan. Stone on hyvä ja aliarvostettu pelaaja, mutta ei tule mieleen, koska viimeksi olisin nähnyt vähemmän mieleenpainuvan viiden tehopisteen oelin. Kakkossyötöt kahteen ensimmäiseen maaliin, Brassardin maalissa pääsi yrittämään viimeistelyä ennen maalintekijää, oma maali tyhjiin ja kakkossyöttö myös Brassardin tyhjiin tekemään maaliin.

Kun niitä corseja ja fenwickejä tietyissä piireissä karsastetaan, koska ne "eivät anna oikeaa kuvaa pelistä", niin Stonen tilastorivi malliesimerkki siitä, että kyllä ne maalit ja syötötkin voivat antaa väärän kuvan. Teksti-tv-scouttauksella Stonen luulisi pelanneen huikean pelin ja dominoineen suurin piirtein jokaista vaihtoa. Todellisuudessa se ei ihan mennyt noin.

 

[Denverin Munasyndi]

Mark Stone ja Mike Hoffman ovat kyllä sellaisia draftin loppupään timantteja joita toivoisi enemmän myös Ontarion toiseen seuraan. Tiedä sitten pitäisikö kehut suunnata Ottawan kykyjenetsijöille vai kärsivälliselle valmennukselle pelaajien kehittämisen suhteen. Joskus tietysti käy vain mäihä, mutta nämä kaksi on kyllä jalostettu hienosti maalinteon taitaviksi luottolaitureiksi.

 

[depre]

Mark Stone ja Mike Hoffman ovat kyllä sellaisia draftin loppupään timantteja joita toivoisi enemmän myös Ontarion toiseen seuraan. Tiedä sitten pitäisikö kehut suunnata Ottawan kykyjenetsijöille vai kärsivälliselle valmennukselle pelaajien kehittämisen suhteen. Joskus tietysti käy vain mäihä, mutta nämä kaksi on kyllä jalostettu hienosti maalinteon taitaviksi luottolaitureiksi.

Torontolla onneksi noita aihioita alkaa olla tuohon. Meillä on jo sellainen nippu nuoria pelaajia rosterissa, että tuolla ei ole hirveästi tilaa nouseville tähdille. Massaa alkaa olla sen verran, että jos edes pari kaveria onnistuu jatkossa, niin ylitarjontaa on aika reippaasti. Ne pitää sitten pystyä kääntämään uusiksi varausvuoroiksi ja nuoremmiksi pelaajiksi Chicagon malliin.

Kadehtisin Ottawaa enemmän, jos Torontolla ei olisi koko NHL:n parasta kolmen nuoren pelaajan yhdistelmää. Marner, Matthews & Nylander hoitaa kyllä pistetehtailun ja maalinteon. Taika on sitten täyttää rosteri halvemmilla nuorilla pelaajilla. Brown saa jatkosopimuksen kesällä ja onkin mielenkiintoista nähdä mihin hintaan.

Enemmän kadehdin tuota Ottawan puolustuspäätä. Karlsson - Methot on sellainen kaksikko jolle Torontossakin olisi käyttöä. Stone ja Hoffman toki mahtuisivat myös Leafs nuttuun, mutta tärkeämpänä pidän itse varattua selkeää ykköspuolustajaa ja kaupalla hankittua luotettavaa kakkospuolustajaa. Phaneuf myös sopii Ottawan puolustukseen ja noilla otteilla menisi myös Torontossa, mutta sopimuksensa takia pelaa nyt Ottawassa.

Ristiriitaiset fiilikset tällä hetkellä. Playoff paikkaa toki toivoo, vaikka se ennen kauden alkua oli kaukainen haave. Nyt kun on mahdollisuus siihen on niin tuntuu pettymykseltä, jos sinne asti ei päästä.

 

[Denverin Munasyndi]

Enemmän kadehdin tuota Ottawan puolustuspäätä. Karlsson - Methot on sellainen kaksikko jolle Torontossakin olisi käyttöä. Stone ja Hoffman toki mahtuisivat myös Leafs nuttuun, mutta tärkeämpänä pidän itse varattua selkeää ykköspuolustajaa ja kaupalla hankittua luotettavaa kakkospuolustajaa. Phaneuf myös sopii Ottawan puolustukseen ja noilla otteilla menisi myös Torontossa, mutta sopimuksensa takia pelaa nyt Ottawassa.

Olisi ehkä pitänyt mainita myös Karlsson ja Methot ihan varmuuden vuoksi. Hoffman ja Stone nimittäin loukkaantuivat molemmat edellisyön matsissa.

 

[SaucerPass]

Viime yön pelistä en ole nähnyt kuin kohokohdat ja lukenutkin olen vain muutaman raportin, mutta voinee todeta McBackupin ylittäneen itsensä. Nollapeli, eikä todellakaan mikään "tiiviin puolustuksen takana pelattu nollapeli ala Martin Brodeur". Siellä oli ainakin Gardiner koomaillut omassa päässä, mikä nyt tuntuu toistuvan valitettavan usein. Alkukaudestan jenkki vaikutti saanee kitkettyä hasardit omassa päässä, mutta vuodenvaihteen jälkeen ne ovat tehneet comebackin. Nyt toki vastapainona oli tehojakin, mutta läheskään aina noin ei ole ollut.

Connor Brown katkaisi pitkän maalittoman putkensa kahdella suhteellisen kliinisellä ja identtisellä osumalla. JvR:lta upeat hidastetut lättysyötöt molempiin Brownin osumiin. Harvemmin noita enää kovatempoisessa nykykiekossa näkee, varsinkaan NHL:ssä. Esa Keskisen muistan noita jaelleen ueastikin omassa nuoruudessani Turkuhallin lentokentällä, mutta silloin tilaa ja aikaa oli ihan toisella tavalla.