Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Toronto Maple Leafs 2011-2012 - pitkästä aikaa playoffseihin?

  • 159 416
  • 562

TML

Jäsen
Pari tappiota tullut sitten viime keskiviikon, eka Flyersille himassa ja sitten Capsille vieraissa. Päästettyjä maaleja vain 2(!) Monsterin pelatessa molemmat pelit, mutta tehtyjä taas puolestaan pyöreät 0. Kaikkiaan yli 7 erää on Leafs nyt painanut menemään tekemättä maaliakaan.

Hyökkäyspeli on ollut aika tukkoista noissa peleissä vaikkei peliesityksen mitään ihan surkeita olekaan ollut. Esimerkiksi Flyersia vastaan unettavan ekan erän jälkeen kolmannessa erässä Leafs haki raivoisasti voittoa, mutta Bryzgalovin unelmailta ja yleinen tehottomuus veivät voiton sivusuun. Myöskään rankkareilla ei kukaan Leafs-pelaaja onnistunut.

Capsia vastaan taas kotijoukkue hallitsi peliä eikä Leafs kyennyt haastamaan vastustajaa kunnolla. Monster pelasi hyvän pelin mutta kyllä tuo joukkueen hyökkäyspeli kaipaa todella todella kovasti Joffrey Lupulia. Niin ponnettomalta se näyttää ilman häntä. Grabo on pelannut ihan hyvin, samoin MacArthur paikka paikoin ja Kuleminkin uurastaa minkä kerkeää, mutta tekee sen tehottomasti. 3- ja 4-ketjuissa on kuitenkin aukkoja kuin emmentaalissa ja heiltä ei ole apuja tullut silloin kun ylemmät ketjut ovat olleet tehottomia. Joukkueesta paistoi viikonloppuna luovutus -meininki (tai oli sitä jo Pens-pelissäkin nähtävissä) ja hyvä niin, kunhan vain muistavat ottaa huolella turpaan lopuissakin peleissä.

Tällä viikolla taas luvassa kolme peliä ja muutama nälkäinen playoff-joukkue sieltä vastaan tulee, joten siinä mielessä tappiosarakkeeseen on luultavasti tulossa lisää numeroita.
 

TML

Jäsen
1st period Panthers - Maple Leafs

Eka erä takana ottelusta Panthersia vastaan ja tappiolla ollaan 1-0 lukemin. Jälleen väkevä aloitus Panthersia vastaan kun 59 sekunnin jälkeen Leafs oli jo tappiolla. Maalinedus hässäkkä ja Bergenheim iski (muistaakseni) Komisarekin edestä 1-0. Reimer... Ei näin. Tuota maalia itseasiassa edelsi Phaneufin hyvä paikka Theodoren edessä.

Panthers hallitsi pelin alkua, mutta erän loppupuolella myös Leafs näytti hyökkäyspeliä. Pari kertaa Leafs oli melko lähellä maalia, mutta loppuen lopuksi 5 laukausta avauserään on melko vähän mielestäni.

Reimer otti pari ihan hyvää koppia, Carter Ashton oli mukavan fyysinen, Phaneuf on parissa viime pelissä pelannut jopa aika hyvin, Rosehill otti taas hyvän tiltin (Barchia vastaan) ja Grabon ketju oli ihan jees. Siinäpä hyviä asioita tuosta erästä.

Ei kai tässä kummempaa, toisen erän puolen välin tienoilla pitäisi kai tulla täyteen 3 peliä(180min) putkeen ilman maalia. Kunhan sen kykenisivät biittaamaan.
 

TML

Jäsen
2nd period Panthers - Maple Leafs

194 minuuttia ja rapiat se kesti. Lähellä siis olivat 200 minuutin rajan rikkomista, mutta Bozak perkelehän se kävi reboundin iskemässä verkkoon MacArthurin kudin jälkeen. Ei kuitenkaan tasatilanteessa toiselle erätauolle lähdetä, sillä Panthers iski 2-0 osuman tuota maalia ennen.

Ashtonin turha huitomisjäähy keskialueella kostaantui, mutta ei sentään ylivoimamaalin muodossa. Jäähy oli juuri kerennyt loppumaan kun Garrison ohjasi kiekon ohi Reimerin. Siellä oli Connollylla paikka purkaa tilanne ja Phaneuf oli myös h. moilasena tilanteessa.

Leafs oli jopa hallitsevampi osapuoli toisessa erässä, mutta kovaa tuskaa tuo maalinteko tuottaa. Josko se nyt sitten Bozakin maalin jälkeen aukeaisi. Kyllä peli sillä mallilla on ollut, että tuosta se piste ainakin ansaittaisiin, mutta eipä se ennenkään ole tasan onnenlahjat menneet.
 

TML

Jäsen
Florida Panthers - Toronto Maple Leafs

Turpaan tuli 5-2 lukemin kuten jossain määrin odottaa sopikin. Onhan kauden aiemmat kohtaamiset menneet 5-1, 5-3 & 5-3 lukemin Panthersille, nyt 5-2.

Kolmannessa erässä Leafs aloitti pelin todella vahvasti ja Bozakilla oli loistopaikka tasoittaa peli heti erän alussa, mutta kiekko meni ohi maalista. Panthers siirtyi ensin 3-1 johtoon YV-osumalla Ashtonin ottaessa illan toisen turhaakin turhemman jäähyn. Tällä kertaa hyökkäyspäässä. Kopeckyn lahkettein kautta se verkkoon upposi.

Nelisen minuuttia myöhemmin Panthers siirtyi 4-1 johtoon, nytkin ylivoimalla. Bozak oli tällä kertaa boksissa otettuaan hyökkäyspään jäähyn pidettyään vastustajan mailasta. Tässä YV-osumassa Gunnarsson oli isossa osassa antaessaan harhasyötön omalla alueella.

Leafs teki erän ainokaisensa Grabovskin toimesta, kun Luke Schenn oli hetkeä aiemmin pedannut itselleen vetopaikan. MacArthur tähänkin syöttäjäksi ja hänelle 0+2 tänään. Siihen se takaa-ajo lopulta jäikin ja Bergenheim iski lopulta 5-2 loppulukemat Phaneufin nenän edestä. Todella veltto suoritus kapteenilta.

________________

Olihan tuossa pelissä hyviäkin elementtejä, mutta 3 todella typerää jäähyä kostaantuivat ja Panthers nappasi pisteet. Kotijoukkue ei todellakaan mitään erikoista pelissä esittänyt, mutta olivat kuitenkin tarpeeksi hyviä voittaakseen Leafsin. Reimerille 4 omiin, ei mikään paras suoritus. Pakistolta myös muutama karmea peli ja tarviiko tehottomuudesta sen enempää sanoa.

Aika vähissä on hauskuus tätä Leafsia katsellessa. On niin luovuttanut ja aneeminen joukkue että hävettää vaikka ymmärtäähän sen. Vielä alle pari kk sitten tuo joukkue vaikutti hyvältä ja ennen kaikkea hienolta seurattavalta. Sitten tiktok ja jäällä vaeltelee lauma zombeja. Viimeisestä mahdollisesta 36 pisteestä Leafs on ottanut 6. Ja vielä kesken kiivaimman playoff-taistelun. Täysin anteeksiantamatonta. Tämän kauden joukkueella näyttää tekevän todella tiukkaa saada kiinni edes tuon 09-10 kauden paskanipun pistemäärää.
 

Burkie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Kyllähän touhu alkaa hiljalleen olemaan jo aika surkuhupaisaa. Todellisuudessahan Leafsin peli ei ole viimeisen kahden kuukauden aikana niin täydellistä kuraa ollut, mitä tuo 18 viime pelin tilasto näyttää, mutta faktahan se on, että numerot taululla on se ainoa, jolla on merkitystä. Enkä nyt mitenkään näitä paskahousuja puolustele, mutta aika kovaa koulua on parhaillaan tarjolla nuorelle joukkueelle.

Jos jotain positiivista haetaan, tämän trendin jatkuessa ollaan juhannuksena vahvasti kisaamassa Yakupovista ja Grigorenkosta.
 

SaucerPass

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leafs
Eniten tässä ottaa päähän se, että vaikka kausi nostatti toiveita paremmasta aina helmikuulle asti, niin vaikea on nähdä, että tuo joukkue pelaisi vielä ensi kaudellakaan pudotuspeleissä. Tämä siis ilman muutamaa isoa muutosta. Aivan käsittämätön romahdus kauden tärkeimmällä hetkellä.
 

BaronFIN

Jäsen
Anteeksi jo etukäteen, jos tulen kyselemään tyhmiä (kun en tarkemmin tiedä), mutta kuka vastaa Torontossa maalivahtien valmennuksesta? Tuntuu vain jotenkin omituiselta, että vuosi toisensa jälkeen maalivahdit lähtevät buuauksien kera ulos kaupungista ja aina vuosi toisensa jälkeen sieltä tulee se seuraava lupaus jonka pitäisi tilkitä maalin suun. Onko kyse laajemminkin puolustuksellista peluuttamisongelmasta joka toistuu vuosi vuoden jälkeen vai mikä ihme siinä oman pään pelaamisessa tökkii?

Tuota taustaa vasten Tuukka Raskin myyminen eteen päin Bostoniin on jotenkin täydellisen lyhytkatseisuutta, mutta toisaalta taas olisiko Raskikaan Torontossa ollut yhtään sen ihmeellisempi kuin viime aikaiset yrittäjätkään?

On tämä jotenkin tuskaista... Työsulun jälkeen Toronto ei ole kertaankaan selvinnyt pudotuspeleihin palkkakaton aikana ja kuitenkin Toronton pitäisi jo perinteiden puolesta olla kiekon kehto, jonka kuuluisi olla siellä joka vuosi... Onneksi edes Montrealissa menee huonommin, mutta se on laiha lohtu, sillä todennäköisesti nekin ovat jo aikaisemmin takaisin tosipeleissä kuin tämä porukka.
 

Burkie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Anteeksi jo etukäteen, jos tulen kyselemään tyhmiä (kun en tarkemmin tiedä), mutta kuka vastaa Torontossa maalivahtien valmennuksesta? Tuntuu vain jotenkin omituiselta, että vuosi toisensa jälkeen maalivahdit lähtevät buuauksien kera ulos kaupungista ja aina vuosi toisensa jälkeen sieltä tulee se seuraava lupaus jonka pitäisi tilkitä maalin suun. Onko kyse laajemminkin puolustuksellista peluuttamisongelmasta joka toistuu vuosi vuoden jälkeen vai mikä ihme siinä oman pään pelaamisessa tökkii?

Tuota taustaa vasten Tuukka Raskin myyminen eteen päin Bostoniin on jotenkin täydellisen lyhytkatseisuutta, mutta toisaalta taas olisiko Raskikaan Torontossa ollut yhtään sen ihmeellisempi kuin viime aikaiset yrittäjätkään?

Francois Allaire vastannut olisiko vuodesta 2009 asti. Joka tapauksessa, vajaa vuosi Burken jälkeen tuli myöskin Anaheimista. Roy ja Giguere miehen CV:n suurimpina helminä ja aikaisemmin oli Torontossakin puolipyhässä asemassa, mutta viimeisen vuoden aikana saanut myöskin kovaa kritiikkiä, kun pitää kuuleman mukaan pelkästään kiinni omista metodeistaan, keskittymättä lainkaan treenattavan maalivahdin vahvuuksien edelleenkehittämiseen. Nippelinä vielä, että Jussi Rynnäs päätyi juuri Allairen takia Torontoon.

Rask <-> Raycroft -kauppa ei mennyt putkeen, ei.

Trade Deadline -studiossa tuli kyllä hauska (ja ehkä myös realistinen) heitto, että Kanadan kaksi vaikeinta työpaikkaa ovat pääministerin ja Maple Leafsin maalivahdin pestit.
 
Suosikkijoukkue
Canucks
Edellisistä jatkaen, tuskin tuossa Allairessa mitään vikaa on. Veskariaines ei ehkä nyt vain ole ihan siitä valmiimmasta päästä ja Torontossa voi olla tosiaan hiukka vaikea keskittyä pitkäjänteisesti hiomaan treeneissä painotettuja pointteja, kun puoli Kanadaa roikkuu hihassa jokaista virhettä kommentoimassa.

Helppo täältä ”länsirannikolta” huudella, mutta mielestäni Giguere olisi kannattanut pitää, tai hankkia maalille joku muu ylimenovaiheen ”paskakilpi”, eikä romuttaa kokemattomamman kaartiin itseluottamusta. Burkella on kyllä tapana tehdä aika nopeita ja periaatteellisia ratkaisuja, sen suhteen kehen hän luottaa, ja jos joku on luottamuksen ansainnut, niin sillähän sitten mennään vaikka miten suohon, mieluummin kuin myönnetään virhearvio.
 

depre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs, FC Barcelona, Helsingin Joker
Anteeksi jo etukäteen, jos tulen kyselemään tyhmiä (kun en tarkemmin tiedä), mutta kuka vastaa Torontossa maalivahtien valmennuksesta? Tuntuu vain jotenkin omituiselta, että vuosi toisensa jälkeen maalivahdit lähtevät buuauksien kera ulos kaupungista ja aina vuosi toisensa jälkeen sieltä tulee se seuraava lupaus jonka pitäisi tilkitä maalin suun. Onko kyse laajemminkin puolustuksellista peluuttamisongelmasta joka toistuu vuosi vuoden jälkeen vai mikä ihme siinä oman pään pelaamisessa tökkii?

Tuota taustaa vasten Tuukka Raskin myyminen eteen päin Bostoniin on jotenkin täydellisen lyhytkatseisuutta, mutta toisaalta taas olisiko Raskikaan Torontossa ollut yhtään sen ihmeellisempi kuin viime aikaiset yrittäjätkään?

Tuukka Rask kauppa oli omasta mielestäni paljon pahempi virhe aikanaan kuin Phil Kessel kauppa. Tavaroita on heitelty ensi hetkestä lähtien, yhtenä syynä se, että tuli katsottua Raskia mm. nuorten MM-kisoissa ja samoin Justin Poggea. Poggehan oli tämä toinen "kohuttu" Toronton maalivahtilupaus samoihin aikoihin, joka oli kyllä todella keskinkertaisen oloinen tapaus aina kun miehen pelaavan näin. Raskissa on sellaista sopivaa hulluutta, mitä mielestäni maalivahti Torontossa tarvitsisi. Ei tuo kaikin puolin selkeä pelillinen ja fyysinen lahjakkuus todellakaan haittaa. Uskon kuitenkin että Rask olisi päänsä puolesta ollut täydellinen mies Torontoon. Turha itkeä kun maito on maassa, Raycroft oli ihan täydellinen floppi. Asia jonka arvasi jokainen, joka oli edes vähän alusta nähnyt miten mies Tapparassa pelasi.

Tuukka Rask oli loistava varaus Torontolta aikanaan ja sen jälkeen ei ole samanlaista lupausta putkessa ollut. Veteraanivahtia ei olla Josephin ja Belfourin jälkeen saatu hankittua ja siitä syystä tuo maalivahtiosasto on ollut aina yhdenlainen villikortti Torontossa. Asiahaan ei auttanut yhtään tuo Wilsonin pelityyli, joka oli todella riskialtis. Puolustajat yrittivät toistuvasti epäonnistuen katkoa hyökkäyksiä omalle hyökkäyssiniselle. Joka aiheutti todella paljon ylivoimahyökkäyksiä omaan päähän. Tuo ei ole sellainen alusta missä epävarma maalivahti onnistuu.

Burkehan yritti paikata tuota osastoa hankkimalla Francois Allairen ja tukun lupaavia maalivahteja. Tuo paskakilpi täksi kaudeksi olisi ollut muuten hyvä idea, mutta tuo Reimerin loistava loppukausi pakotti Burken antamaan mahdollisuuden molemmille nuorille maalivahdeille. Reimer sai kesällä kolmen vuoden hyvän sopimuksen(1,8mil/vuosi) ja Gustavssonilla oli jäljellä toinen vuosi sopimuksestaan 1,35m hintaan. Burke ei halunnut luopua kummastakaan, joten vakuutus jäi ottamatta. Nyt maksamme hintaa.

On tämä jotenkin tuskaista... Työsulun jälkeen Toronto ei ole kertaankaan selvinnyt pudotuspeleihin palkkakaton aikana ja kuitenkin Toronton pitäisi jo perinteiden puolesta olla kiekon kehto, jonka kuuluisi olla siellä joka vuosi... Onneksi edes Montrealissa menee huonommin, mutta se on laiha lohtu, sillä todennäköisesti nekin ovat jo aikaisemmin takaisin tosipeleissä kuin tämä porukka.

Työsulun jälkeen joukkue oli täysin väärin rakennettu palkkakatto maailmaan, joukkueen aiempi menestys sokaisi ainakin johtokunnan. JFJ laitettiin jatkamaan samalla rungolla ja joukkue rakennettiin vanhojen partojen varaan. Eihän siitä mitään tullut, kun rungon parasta ennen päivämäärä meni vuonna 2003. 2004 oli vielä hyvä yritys, mutta viimeistään sen jälkeen joukkuetta olisi pitänyt moukaroida isolla kädellä. Sitä ei tehty ja sen takia tuo joukkue on pitänyt rakentaa niin tyhjästä. Kaberle on ainoa vanhan kaartin edustaja josta saatiin korvaus. McCabe, Sundin, Tucker, Kubina ja muut lähtivät seurasta ilman mitään vastinetta. Tuckerin buyout kummittelee palkkakatossa vielä parin kauden ajan.

Montrealissa menee vielä huonommin, mutta ei välttämättä kovin kauaa. Tosin itse näen Toronton tulevaisuuden parempana, kuin tuon ikuisen kilpakumppanin. Toisaalta Montrealilla on jo nyt Carey Price, mutta muuten joukkueessa ei ole kuin Subban, Plekanec ja Pacioretty. Toisaalta Pricen tasoista maalivahtia on lähes mahdoton hommata ulkopuolelta, joten tuollaisella palikalla voi olla todella iso vaikutus. Tällä kaudella Canadiens voi jopa ohittaa Toronton sarjataulukossa.

Olisihan se noloa, mutta toisaalta tästä katastrofista toivottavasti jää käteen todella hyvä tulevaisuuden pelaaja. Drafti on kuulemma top7:n asti todella laadukas, jonka jälkeen taso notkahtaa. Toronto on tällä hetkellä matkalla lottopaikoille, joten hyvä lupaus on tulossa. Myös oma kakkoskierroksen varaus on vielä hallussa, joten drafti voi olla joukkueelle valoisa. Tämä loppukauden sukellus laittaa kyllä varmasti ajatukset liikkelle toimiston puolella, voi olla että joukkue kokee ennen näkemättömän muutoksen kesällä. Vaikuttaa siltä että pukukoppiin ei ole saatu ajettua sisään sitä uutta asennetta, vaan sama heikko suorittaminen on jatkunut vuosikaudet. Tuossa porukassa ei ole kovin montaa oikeasti koskematonta palasta, jos runkoa lähdetään rikkomaan. Ensi kesänä Burkella on ainakin mahdollisuuksia tehdä kauppaa, organisaation syvyys alkaa olla hyvää luokkaa.

Parastahan tässä kaudessa on ollut Toronto Marliesin hyvä menestys. Joukkue pelaa vahvaa kautta ja on menossa AHL:n playoffseihin. Joukkue voi mennä vaikka loppuun asti, Burke vielä deadlinella hankki Carter Ashtonin ja kaupassa siirtynyt Keith Aulie korvattiin Mark Fraserilla. Kauden lopussa kun Marliesin riveihin siirtyvät vielä Jake Gardiner ja Matt Frattin on MasterCard Centerissä mahdollisuudet nostaa Calder Cup maljaa. Joe Colborne, Nazem Kadri, Carter Ashton, Jake Gardiner, Matt Frattin, Jerry D'amigo, Korbinian Holzer ja Simon Gysbers saavat hyvää playoff kokemusta.

Maalinsuulla ei ole "paskakilpeä", mutta kukaan Toronton lupauksista ei joudu nyt kärsimään tuosta joukkueen saamasta paskasuihkusta. Toivotaan että tämä AHL kausi edes kasvattaa noita nuoria.
 

Burkie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ensi kesänä Burkella on ainakin mahdollisuuksia tehdä kauppaa, organisaation syvyys alkaa olla hyvää luokkaa.

Ja samalla Burken on tällä kertaa pakko tehdä kesällä ainakin yksi merkittävä kauppa. Palli alkaa kyllä jo sielläkin suunnalla tutista sen verran, etten näe BB:lla olevan muuta mahdollisuutta kuin kokeilla jotain "päräyttävää". Ensi kausi, jos vielä sössitään, uskallan väittää, että se on Burkelle adjö.
 

depre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs, FC Barcelona, Helsingin Joker
Ja samalla Burken on tällä kertaa pakko tehdä kesällä ainakin yksi merkittävä kauppa. Palli alkaa kyllä jo sielläkin suunnalla tutista sen verran, etten näe BB:lla olevan muuta mahdollisuutta kuin kokeilla jotain "päräyttävää". Ensi kausi, jos vielä sössitään, uskallan väittää, että se on Burkelle adjö.

Kyllähän tämä viimeinen kuukausi on varmistanut sen, että kukaan ei voi olla varma enää mistään. Itse olen tässä tappioputken aikana pitkään ollut sitä mieltä, että ei tuo joukkue noin huono ole. Alkaa pikku hiljaa epäilyttää, että jotain on oikeasti nyt todella pahasti vialla jossain. Kopissa ja yleisesti pelaajien välisissä suhteissa. Burkehan on pitkään tukenut tuota joukkuetta ja se näytti pitkään sellaiselta, että on kehunsa ansainnut. Ei enää.

Burke on pitkään puhunut julkisuudessa siitä, että ei lähde tekemään lyhyen tähtäimen ratkaisuja pitkän tähtäimen suunnitelman kustannuksella. Nyt alkaa näyttää, että tuo joukkue ei ole se jonka pohjalle rakentaa. Onhan tuossa pitkään ollut selvää, että herrat kuten Lombardi, Connolly ja Armstrong ovat lyhyen tähtäimen ratkaisuja. Nyt ensi kesän pitää päättää, että laitetaanko Marliesin pojat uimaan ACC:n hailampeen, vai yrittääkö Burke jahdata jotain isoja kaloja tilalle. Samalla luopuen osasta nuoria. Kylmä fakta on että UFA pooli on viime vuodet ollut todella kuiva ja siirtorintamalla on ollut hiljaista. En näe että Burke olisi tehnyt virheitä siinä, ettei jahdannut Brad Richardsia tai Kovalchukia suurella sopimuksella. Mike Richards miestä tunnetusti kiinnosti, mutta Holmgren ei todennäköisesti halunnut miestä samaan konferenssiin siirtää. Rick Nashista Burke ei ikinä tule maksamaan sitä hintaa, mitä Howson miehestä tällä hetkellä pyytää.

Omalla tavallaan sääliksi käy, kädet on pitkälti sidottu hankalan markkinatilanteen takia, mutta jotain täytyy tehdä. Se on vaan kylmä fakta, että Toronton yleisön eteen heitetyt nuoret syödään pahimmassa tapauksessa elävältä. Colbornella ja Kadrilla on alle puolessa kaudessa "BUST" leima otsassa, jos onnistumisia ei tule. Paljon on puhuttu Ottawan suorastaan loistavasta retoolingista, mutta Torontolla ei ikinä ole ollut mahdollisuuksia tuohon. Nyt organisaation depth chart olisi hyvällä tasolla, mutta meiltä puuttuu Spezza ja Anderson. Tottakai Karlssonin nousu on ollut yhtä tärkeä, mutta Toronton puolustus on kokonaisuutena parempi, mutta tällä hetkellä on helvetin vaikeaa hankkia varmaa ykkössentteriä ja maalivahtia markkinoilta.

Niin helvetin ikävää kun se onkin myöntää. Meiltä puuttuu ne johtavat pelaajat, ei tätä koko taakkaa voi Dion Phaneuffin syyksi kaataa. Eikä Phil Kesselin, Joffrey Lupul sai itselleen VUP:n asiasta, mutta kylmä fakta on että herrat eivät riitä. Eivät riitä. Jostain pitäisi saada henkisesti vahvoja johtavia veteraanipelaajia. Mistä?

Siinä se suuri kysymys. Joku varmaan älähtää kun säälin Burkea, mutta mitä miehellä oli kädessä kun hän aloitti tuon paskan lapioimisen? Ei mitään, ei yhtään mitään. Joku voisi sanoa, että nyt voisi olla Tyler Seguin tai jopa Taylor Hall. Riittäisikö se siltikään? Ei. Ei yhtään mitat täyttävää veteraania ja valitettavasti Beuachemin tai Komisarek eivät olleet vastauksia ongelmiin. Sitä ei ollut Tim Connolly eikä Colby Armstrong, mutta ketä muita siellä oli tai on edelleen tarjolla? Ei ketään. Aiemmin mainittua Brad Richardsia huhuttiin koko kesä Rangersiin ja olisiko mies kestänyt Toronton valtavat paineet. Mikäli Richards olisi tehnyt tällä kaudella tuolla sopimuksella samat pisteet, kuin Rangersissa. Niin tuskin olisi päätä silitelty.

Mustaa, niin helvetin mustaa. Pitkä kesä edessä, täytyy toivoa että Burke pystyy vetäisemään jonkun jäniksen hatusta. En usko, että tuo tilanne tuosta tällä hetkellä paranee manageria vaihtamalla, mutta Burken aika käy vähiin. Faktahan se on. Voi kun tuohon joukkueeseen voisi kloonata Gary Robertsin tai Mats Sundinin. Toronto on organisaationa hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun joukkueesta tippuu koko veteraanipohja pois ennen kuin tilalle on saatu mitään merkittävää. Toronto on sellainen ympäristö, että täytyy olla henkisiltä lahjoiltaan poikkeuksellinen kaveri, että menestyy siellä nuorena pelaajana. Varsinkin kun veteraaniosastoa ei ole. Siksi näen varsin huonona vaihtoehtona, sellaisen Pittsburgh, Florida tai Chicago tyylisen rebuildin.
 

TML

Jäsen
Kuleminin kaudella oiva päätös kun mies huilailee sormivamman takia aikalailla koko loppukauden. Saattaa pelata parissa vikassa pelissä mutta kolmisen viikkoa on huilia tiedossa kuulemma.

Taas yksi TOP6 hyökkääjä pois kokoonpanosta joten draft picki nro paranee mitä luultavimmin. Tämä tarkoittanee myös että Marlieseista joku varmaan nostetaan pikimmiten ylös. Kuka lienee onnettaren suosiossa Carlylen aikana?
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Tämä tarkoittanee myös että Marlieseista joku varmaan nostetaan pikimmiten ylös. Kuka lienee onnettaren suosiossa Carlylen aikana?

Joku varmaan nostetaan penkin päähän istumaan ja Kulemin korvataan peluutettamalla Kesseliä 35 minuuttia.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
->Vähän epäilen, että Leafs yltää pleijareihin ennen kuin Burke ja Carlyle ovat jättäneet seuran. Carlyle ei taktisesti ole yhtään Wilsonia häävimpi valmentaja, enkä sitten tiedä ovatko johtamistaidotkaan tämän päivän NHL:ään sopivat. Toki jääkiekossa on kyse paljon muustakin kuin pelikirjoista ja valmentajista ylipäänsä - Leafsilta kuitenkin puuttuu myös johtavat pelaajat, jotka saavat tulosta aikaan riippumatta siitä kuka penkin takana käskyttää.

Jälkiviisastelu on helppoa, mutta toki oli niitäkin, joilta puuttui alusta saakka usko Burken korjausrakentamiseen. Itse olen sitä mieltä, että se olisi voinut onnistuakin, voisi kai vieläkin, mutta vääriä päätöksiä on matkan varrella tehty.

Leafsissa pitäisi nyt valita oikeat hevoset ja yrittää vaihtaa loput syvyydestä pelimiehiin. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että valitaan omista potentiaalisimpien sijaan valmeimmat. Ensi kauden on jatkuttava runkosarjan jälkeen, muuten sympaattinen irkku löytää itsensä kortistosta.
 

depre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs, FC Barcelona, Helsingin Joker
->Vähän epäilen, että Leafs yltää pleijareihin ennen kuin Burke ja Carlyle ovat jättäneet seuran. Carlyle ei taktisesti ole yhtään Wilsonia häävimpi valmentaja, enkä sitten tiedä ovatko johtamistaidotkaan tämän päivän NHL:ään sopivat. Toki jääkiekossa on kyse paljon muustakin kuin pelikirjoista ja valmentajista ylipäänsä - Leafsilta kuitenkin puuttuu myös johtavat pelaajat, jotka saavat tulosta aikaan riippumatta siitä kuka penkin takana käskyttää.

Jälkiviisastelu on helppoa, mutta toki oli niitäkin, joilta puuttui alusta saakka usko Burken korjausrakentamiseen. Itse olen sitä mieltä, että se olisi voinut onnistuakin, voisi kai vieläkin, mutta vääriä päätöksiä on matkan varrella tehty.

Leafsissa pitäisi nyt valita oikeat hevoset ja yrittää vaihtaa loput syvyydestä pelimiehiin. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että valitaan omista potentiaalisimpien sijaan valmeimmat. Ensi kauden on jatkuttava runkosarjan jälkeen, muuten sympaattinen irkku löytää itsensä kortistosta.

Kyllähän sen tuloksetkin jo kertoo, että virheitä on tehty. Itse en olisi halunnut Carlylea penkin taakse, enkä sinne olisi alunperin halunnut Wilsoniakaan. Carlyle siellä nyt on ja toivotaan että mies onnistuu. Kyllä siinä ainekset on, ainakin on lähdetty perusteista liikkeelle ja yritetään opetella puolustamaan. Nyt näyttää siltä että hyökkäys meni siinä samalla.

Nythän Burke pääsee vihdoin käyttämään tuota syvyyttä, minkä on vuosien aikana rakentanut. Itse en viitsi lähteä perkaamaan negatiivisesti kaikkia päätöksiä, tuo Kessel treidi on ainoa sellainen missä luovuttiin tulevaisuudesta. Muuten Burke on tuonut koko ajan enemmän syvyyttä organisaation joka tasolle. Se että kokeneet pelaajat eivät ole onnistuneet ei voi mitään, kylmä fakta on että Toronto ei olisi viimeisten kausien aikana voinut voittaa edes yhtä playoff sarjaa. Turhan korkeat varaukset annettiin Bostonille. Tuosta kun seuraavan vuoden aikana perataan paskat pois(Lombardi, Armstrong, Connolly), niin nähdään lentääkö tuo Burken joukkue sitten vai ei. Yksi kierros musiikkia on sitten takana ja eka satsi omia hankintoja pitäisi olla ajettu sisään.

Kyllähän suurin ongelma on se, että Burke lupasi heti ensimmäiseksi ettei maalivahtipuoli petä. Se on pettänyt joka vuosi, eikä tuo Wilsonin peluuttama ja Burken vaati yltiöoptimistinen pelityyli ole auttanut. Kovat hankinnat ovat jääneet tekemättä maalivahtipuolelle. Mikäli maalivahtipeli ei kesän aikana kohennu, joko organisaation ulkopuolelta tai sisäpuolelta, niin se kyllä kaataa Burken. Torontolla ei ollut koskaan sitä onnea mikä Bostonilla oli, että joukkue sai vapailta markkinoilta Zdeno Charan, eikä haitannut varmasti sekään että Tim Thomas osoittautui huippumaalivahdiksi. Tuollaista pientä onnenpotkua tarvitsisi nyt Toronto. Sillä tuo voisi kääntyä jopa vuodessa parissa, muuten tätä surkeaa tarpomista voi olla vielä monta vuotta edessä. Tuollaisia johtavia pelaajia ei vain putkahda esiin joka vuosi, ei edes välttämättä draftin kärkivarauksilla. Yksi asia joka tahtoo unohtua näiltä ryssi ja varaa korkealla ihmisiltä. On hieman eri asia saatko draftista Toewsin/Crosbyn/Stamkosin/Tavaresin vai James Van Riemsdykin/Patrick Kanen/J.Staalin/Victor Hedmanin. Burke on koko ajan pyrkinyt rakentamaan joukkuetta aktiivisesti, johtajuutta on vain hankala löytää treidaamalla tai vapailta markkinoilta. Alkaa olla selvää, että sitä joukkueelta puuttuu.

Menee monologiksi koko ketju, mutta täytyy sanoa, että turhauttaa. Toisaalta tuo joukkue ei ole todellakaan niin huono kuin tällä hetkellä näyttää, eikä ollut aiemmin kaudella niin hyvä, kuin miltä se silloin vaikutti. Joukkueelta puuttuu vain ne kaksi hankalinta asiaa hankkia luotettava huippuvahti + selkeät johtavat pelaajat, jotka kestävät ison kaupungin paineet.
 
Viimeksi muokattu:

TML

Jäsen
Tampa Bay Lightning - Toronto Maple Leafs 1-3

Johan nyt. Leafs nappasi Boltsista kolmannen voittonsa tällä kaudella melko hyvän esityksen jälkeen. Avauserän YV-maali ja toisen erän kaksi vastaisku maalia riittivät voittoon, kun Bolts onnistui vain kertaalleen, senkin vikalla minuutilla ilman maalivahtia Komisarekin avustuksella.

Ihan kelpo peli siis Leafsilta kaiken kaikkiaan. Reimer pelasi loistavasti, pakisto oli melko tiiviinä ja hyökkäys teki 3 maalia, joka nyky Leafs standardeilla on kovan luokan suoritus. Ekassa maalissa Liles käytti kiekkoa hienosti Grabovskilla kunnes laittoi kiekon verkkoon. Toisessa maalissa Joey Crabb pelattiin vapaaksi Lombardin toimesta ja tarkka laukaus upposi tolpan kautta sisään. Kolmannen maalin avusti myös Lombardi, mutta tällä kertaa maalarina oli Jake Gardiner todella komealla soololla. Poika osaa pelata.

Ei todellakaan mikään klassikkomatsi ollut, mutta tarpeeksi hyvä esitys ja nyt saatiin vähän niitä pomppujakin takaisin mitäkä viimeisen kk aikana ovat toistuvasti menneet vihuille. Boltsilla oli pari loistopaikkaa ja tolpatkin kilisi.

Bozie järjesti muutaman kerran hyvä paikan, MacArthur ampui hanakasti noustuaan ykkösketjuun. Grabo sai laitureiksi pari nuorta kollia ja Frattin oli ainakin vetojen suhteen innokkaalla päällä. Sihdissä on parantamisen varaa. Ashtonilta hyvää työteliästä peliä.
Kolmosketju oli Leafsin tehokkain ja samalla paras kokonaisuus. Hyvää vääntämistä ja esimerkiksi Connolly pelasi hyvän pelin, toimitti kiekkoa hyvin myös ylivoimallakin. Lombardille 0+2 tehot.

Leafs pelasi vain 11 hyökkääjällä, pakeista puolestaan Franson oli mukana normaalin kuusikon lisukkeena. Phaneufilta hyvää peliä Stamkosia vastaan ja 50-maalintekijä lähtikin ennen aikaisesti suihkuttelemaan tulistuttuaan Phaneufille. Gunnarssonilta hyvä esitys myös tänään, Gardinerilta ehkä kauden paras peli.

_________________

Eli sellaista. Canes voitti oman pelinsä joten ei tuossa karkuun peränpitäjiltä päästy ja hyvä niin. Voitto on ihan jees, mutta vielä parempi ois jos TOP5 picki tulis ens kesällä. Siinä oma ajatus tälle loppukaudelle.
 

Iggy12

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Sharks, Flyers, KalPa, Jarome Iginla
Mikähän on, kun ihmiset eri foorumeilla pitävät Nazem Kadria varmana "bust"-tapauksena (jopa hfboardsilla, jossa nuorten pelaajien yliarvostus on huipussaan)? Kuitenkin Kadri on saanut ihan hyvin NHL-pelejä alle parin viime kauden aikana ja on myös ollut tehokas pelaaja AHL:ssä. Mikä mahtaa olla syynä, että hänellä on tuollainen negatiivinen maine?
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Mikähän on, kun ihmiset eri foorumeilla pitävät Nazem Kadria varmana "bust"-tapauksena (jopa hfboardsilla, jossa nuorten pelaajien yliarvostus on huipussaan)? Kuitenkin Kadri on saanut ihan hyvin NHL-pelejä alle parin viime kauden aikana ja on myös ollut tehokas pelaaja AHL:ssä. Mikä mahtaa olla syynä, että hänellä on tuollainen negatiivinen maine?

Tuolla varausnumerolla olettaisi automaattisesti parempia tuloksia ja enemmän pelejä kuin Kadrilla on nyt takanaan. hfboardsille mahtuu kaikenlaista idioottia, jotka leimaavat heti bustiksi jos heti ensimmäisessä pelissä ei heitä hattutempua. Stepan teki hattutempun, mutta hänestäkin alettiin puhua yhden pelin ihmeenä kun kausi meni pidemmälle. Noita ei kannata liikaa noteerata, ei Kadri mikään hughjessiman ole, ainakaan tässä vaiheessa... Hyvä lupaus vielä kyseessä, ja kuten sanoit niin hyvinhän toi on AHL:ssa onnistunut. NHL-statsitkaan ei ole huonosti, kun muistaa että Kadri ei ole kuitenkaan Kesselin ja Lupulin kanssa pelannut. Toronto kaupunkinakin asettaa aikamoisesti paineita ja siellä pidetään median ja fanien taholta paljon silmällä noita lupauksia. Voisin lyödä 50e vetoa, että Tyler Biggs saa kohdalleen samanlaisia puheita vuoden, -parin sisällä.

Luotto Kadriin on kova täällä päin. Eihän se samassa draftissa varatulla Schennilläkään ole lähtenyt kunnolla käyntiin. Oikeastaan Schennillä on enemmän otteluita ja vähemmän pisteitä. Kun tuosta Schennin tieltä lähtee pelaajia ja hän saa pelata luontaisella pelipaikallaan(C) uskon että tulostakin alkaa syntyä. Samaan uskon Kadrinkin kohdalla.

edit. Siis Brayden Schennistä puhuin.
 

Fowler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks
Eiköhän kaikki negatiivinen, mitä Nazem Kadrista puhutaan, johdu pelkästään siitä että kaveri pelaa Torontossa eikä Phoenixissa. Toronto on jääkiekkoympäristönä sellainen hornankattila, että minun mielestä kukaan Maple Leafsin pelaaja ei ole niin hyvä kuin mitä media antaa ymmärtää, muttei myöskään niin huono kuin mitä mediassa puhutaan.

Anaheimin fanina ihmetyttää tuo Francois Beaucheminin huono menestys Torontossa. Jos sitä ei joku vielä ole huomannut, on Beauch ollut ylivoimaisesti Ducksin paras puolustaja tällä kaudella, pitänyt tasonsa läpi kauden, ja ennen kaikkea tuo sitä veteraanipelaajan kokemusta, jota jokainen nuori pelaaja tarvitsee menestyäkseen. Ehkä tässäkin on paljon merkitystä nimenomaan sillä peliympäristöllä?

Ducks -fanina ihmettelin myös jonkin verran Randy Carlylen valintaa uudeksi valmentajaksi. Siltä osin siinä ei ole mitään ihmeellistä, että Burke on miehen ennenkin palkannut, mutta minusta Carlyle on väärä valmentaja nuorelle ja kokemattomalle joukkueelle. Carlyle ei todellakaan ole ns. "player's coach" vaan enemmänkin hirmuvaltias, jota joko tottelet tai istut katsomossa. Ehkä vähän liioittelen, mutta pointin varmasti ymmärtää jokainen. Saa nähdä, miten Carlyle saa joukkueen parhaimmat pelaajat suorittamaan. Ducksissa oli hänen aikanaan aina veteraanipelaajia, joita hän joko kunnioitti, tai joille hän pystyi huutamaan päin naamaa kun otteet eivät miellyttäneet. Niedermayerit, Pronger, Selänne, Koivu, Beauchemin, McDonald, Marchant noin esimerkiksi ja viime vuosina tietysti myös Getzlaf, Perry ja muut nuoremmat veteraanit. En usko, että nuorelle rungolle Kessel, Phaneuf, Schenn, Grabovski jne. toimii sama lähestymistapa. Maalivahdeista puhumattakaan, vähän eri asia kun vaihtoehtoina ovat Giguere/Hiller ja Reimer/Gustavsson, ja koko Toronton paineet niskassa. Toki voi olla, että Carlyle ottaa ihan erilaisen lähestymistavan tällä kertaa, koska rosteri on erilainen. Viisi vuotta aktiivisesti Carlylen valmennusta seuranneena en kuitenkaan siihen usko. Erinomaisen valmentajan saitte silti, muutama veteraani lisää rosteriin ja etenkin puolustukseen, ja eiköhän ensi kaudella mennä playoffeihin.
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
Itse olen tottunut tällä kaudella Boltsin surkeaan maalivahtityöskentelyyn - tosin Mathieu Garon välillä ihan ok-tasoinen ennen loukkaantumistaan - mutta v*tuttaa Leafsin fanien puolesta katsoa Boston - Toronto -pelin maalikoostetta. Ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta onko Leafsin helmi-maaliskuun romahduksen ykkössyy tolpipien välissä? Elämme saman ongelman kanssa. Jostain olisi löydettävä veräjänvartija, joka torjuisi 1) kiekkoja 2) pystyisi pelaamaan ~60 ottelua runkosarjassa. Sympatiani ovat Leafsin kannattajien puolella. Tunne on tuttu, kun rysään menee luvattoman paljon luvattoman helppoja.
 

Frostburn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leafs, HPK
Ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta onko Leafsin helmi-maaliskuun romahduksen ykkössyy tolpipien välissä?

Sanotaanko näin, että erikoistilannepelaaminen on ainoa asia, joka on edes jollain tavalla toiminut tämän taaperruksen aikana, eikä siinäkään juuri kehumista ole ollut. Maalivahtipeli ei missään nimessä ole ollut kuosissaan, mutta ei niitä voittoja olisi juuri enempää vaikka tolppien välissä seisoisi Lundqvist - sen verran tuuliajolla puolustus on oikeastaan koko kauden ollut. Saa nyt sitten nähdä, onnistuuko Carlyle tiivistämään oman alueen peliä. Pari matsia meni jo ihan hyvin, mutta nyt tuli sitten viime yönä täydellinen romahdus.
 

TML

Jäsen
8ruins-T0r0nt0

Kaikkee sitä on tullut tämän(kin) kauden aikana nähtyä, mutta kyllä eilinen oli vähään aikaan taas sellainen pohjanoteeraus ettei toista. Okei, vastasssa Bruins joka tykkää löylyttää Leafsia aina kun sille päälle sattuu, mutta silti avauserän eka laukaus Thomasia kohti tulee yli 10 minuutin pelin jälkeen ja tässä kohtaa taululla on jo 3-0 lukemat. Sama homma jatkuu avauserän lopussa ja toisessa erässäkin, sentään kolmannessa erässä Bruins onnistui tekemään vain yhden kun ei tainnut enää heitäkään napata tuo nöyryyttäminen tuon enempää. Säälittävät 13 laukausta Bruins maalia kohti koko ottelun aikana, eikä maalin maalia. Kuusi laukausta Devilsia vastaan 2000-luvun alussa playoff -pelissä on omaa luokkaa, mutta on tämäkin taas jotain niin surkuhupaisaa.

Jo tuo laukausten määrä kertoo siitä että isät vs pojat matsi oli tääs käynnissä ja Leafsia riepoteltiin ja uhiteltiin siihen malliin ettei nuo pienet karitsat uskaltaneet edes mennä sinne maalisektorille. Kaiken hyvän lisäksi Lucic hakkasi vielä Komisarekin, Schenn sentään kykeni saamaan edgen Campbellistä. Kaiken kaikkiaan nöyryytys oli niin suuri että näinköhän kipu perseessä ehtii hellittää ennen kuin Isles ja Tavares tulee tänään hakemaan pisteitä ACC:ltä. Saas nähdä miten yleisö ottaa joukkueensa vastaan.

Reimer tosiaan koppasi 5 kutia ja päästi 4 taakseen vajaassa 13 minuutissa. Monster tuli tämän jälkeen maaliin ja aloittikin ihan kelvollisesti, mutta toisessa erässä repesi sitten hänenkin osalta. 15 kutia, neljä sisään ei paljoa naurata.

Turha ruveta etsimään tuolta suurimpia syyllisiä sillä kaikki pelasivat päin persettä, mutta Luke "giveaway" Schenn, Clarke "I punched Gonchar" MacArthur & Carl "carlgunnarsson" Gunnarsson -3. Nelosketju reilun 12 minuutin peliajalla pääsi 0 lukemiin, muilla sitten enemmän ja vähemmän miinuksia.

________

Sensia vastaankin oli peli lauantaina ja eipä siitäkään nyt hirveästi jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Voitto toki tuli, mutta eipä esitys silmiä hivellyt. Fanit pitivät hyvin mekkalaa Ottawassa ja Reimer pelasi hienon pelin mutta taas lopussa pilasivat Reimerin nollapeli mahkut. Phaneuf täräytti osuman, Kesselin ranne viuhui taas Sensia vastaan ja Erik Karlsson oli ottanut mallia mentoriltaan Chris Phillipsilta ja taiteili hieno 1-0 osuman Leafsille.

Kolme myllyäkin nähtiin. Mac-Gonchar, Schenn-Foligno ja Grabo-Neil. Kyllä, Chris Neil päätti ensin haastaa alle 10 ottelua NHL:ää pelannutta Carter Ashtonia Schenn-Foligno matsin ollessa käynnissä ja Ashtonia puolustamaan tullut Grabovski kelpasi sitten vastustajaksi. Grabolta hieno ele mennä puolustamaan junnua ja alkaa valkovenäläisestäkin löytyä johtajan aineksia. Perus Neilia taas ei voi muuta sanoa. Colton where are u?

Mutta se siitä pelistä. Parin ottelun voittoputken saivat päälle mutta se pilattiin sitten kunnolla ottamalla 8-0 pataan. Noissa voittopeleissä Reimer oli Leafsin paras pelaaja ja päästi 120 minuutissa vain 2 maalia (molemmat ottelun loppuhetkillä pelin jo ollessa ratkennut).

Loppuis jo tämä varsinainen kausi jotta päästäisiin Leafs-fanin parhaimpaan ajankohtaan, kesään ja haaveisiin siitä että ensi kaudella kaikki on toisin. Niin ja loppuis nyt tämä kausi sillä tavalla että viimeinen tila idässä olisi hallussa.
 

SaucerPass

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leafs
Kissa pöydälle - palkitseeko liiga liikaa pask*udesta?

No, onneksi tämä kaikki voi koitua vielä Leafsin eduksi. Ei liene salaisuus, että liiga palkitsee pask*udesta, ja mitä huonompi olet, sitä paremman pelaajan saat varaustilaisuudessa. Ei tarvitse kuin katsoa esim. tämän hetken liigan kuuminta joukkuetta eli Pittsburghia. Suurin syy Pensin nykymenestyksen takana neljässä perättäisessä varaustilaisuudessa (2003-2006), joissa Pens varasi kaikissa top-2:ssa (2x 1st. ja 2x 2nd.). Toiseksi suurin syy Pensin nykymenestykseen on, että noissa varaustilaisuuksissa oli poikkeuksellisen lahjakasta pelaaja-ainesta tarjolla. Eihän esim. Columbus, jolle moni irvailee koko sen olemassaolon kestäneestä pask*udesta, ole varannut kuin kerran historiansa aikana top-3:ssa – Rick Nashin ensimmäisenä vuonna 2002. Toki top-5-varauksia on kertynyt, mutta selvää on, että joukkueen nykytila samoin kuin Rick Nashin tyytyväisyyden tila olisi toisella asteella, jos esim. joku monista nelosvarauksista olisikin ollut top-2:ssa kuten Pensillä. Kuka ei haluaisi ”korottaa” Ryan Johanssenia Tyler Seguiniin, Nikolai Zherdeviä Eric Staaliin tai Rosti Kleslaa Danny Heatleyhin. Toki esimerkkinä tämä on kärjistetty, koska ties vaik BJ’s olisi oikesti pitänyt Zherdeviä Staalia kovempana lupauksena. Ideana on kuitenkin osoittaa, että vaikka varmoja tapauksia on hyvin harvoin draftissä liikkeellä (vrt. Crosby, Malkin, Ovechkin, Tavares, no itse asiassa yllättävän usein 2000-luvulla) on yleensä top-3:ssa ylimmistä varauksista puhumattakaan tarjolla yleensä jo paljon laadukkaampaa kamaa kuin myöhemmillä pickeillä top-5:ssa. Taso ja ennakko-odotukset usein vain tippuvat ja pelaajan riskipotentiaali kasvaa. Sillä oikeasti vain on usein todella suuri ero varaako esim. kolmantena vai neljäntenä tai toisena tai kolmantena. Eli onko Columbuksen suurin ongelma ollut, että se on yrittänyt päästä pudotuspeleihin, mutta jäi (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta) aina rannalle. Seurauksena se ei kuitenkaan koskaan saanut valita draftin absoluuttisesti parhaita pelaajiakaan Nashin jälkeen. Kirottu sijojen 9-11 periferia. Sama joka on liiankin tuttu Torontolle. Olisiko oikeasti ollut Columbuksen ja tulevaisuudessa kaikkien saman ongelman kanssa painivien organisaatioiden kannalta parempi vain olla todella huono pari vuotta putkeen, poimia putkeen muutama todella korkea varaus ja rakentaa pohja huippulahjakkaiden pelaajien varaan. Tätähän Oilers joko tahallisesti tai tahattomasti on tehnyt. RNG ja Hall lienevät sellainen duo (yhdistettynä toki muihinkin korkeisiin varauksiin), että menestys on vain Edmontonissa ajan kysymys.

Miten tämä kaikki liittyy Leafsiin? Nykyformissaan Toronto on aika tukevasti matkalla kohti top-5 varausta. Sieltä onnella (ei Bettmanin tuntien tule tapahtumaan) voi nousta aina ykköseksi asti. Samaan aikaan Montrealissa ollaan matkalla jopa top-3:een ja ykkösvuorokin on hyvin mahdollinen onnella. Kun Toronto ja Montreal kohtaavat Bell Centerissä kauden viimeisessä pelissään, kysymys ei ole enää pudotuspelipaikasta. Sen sijaan pelissä saattaa konkreettisesti olla etusija varaustilaisuudessa, joka saattaa muokata joukkueiden tulevaisuuden voimasuhteita merkittävästi. Ottelun häviäjä, voi lopulta olla todellinen voittaja. Samoin kaikista liigan huonoimmista joukkueista se huonoiten loppukauden pelaava, voi olla suurin voittaja. Tässä on aika ambivalentti tilanne: sitä haluaisi oman joukkueen aina voittavan, mutta nyt on (taas) pitkällä tähtäimellä paljon fiksumpaa toivoa joukkueen aina häviävän kauden lopuissa peleissä. Tämä kaikki sotii kannattamisen peruslogiikkaa vastaan ja on NHL:n luoman pask*uden liiallisen palkitsemisen tulos. Pitäisikö NHL:n ottaa entistäkin enemmän mallia esim. NBA:sta* ja tuoda draft-lotteryyn mukaan enemmän sattumaa ja parantaa muidenkin kuin viiden huonoimman rekordin omaavan jengin mahdollisuuksia saada ykkösvaraus tai nousta draftissä merkittävästi. On kohtuuttoman kova kohtalo kaikille niille organisaatioille, jotka oikeasti pyrkivät pääsemään epätoivoisesti pudotuspeleihin, mutta jäävät nipin napin monta vuotta rannalle, jäädä kokonaan paitsi draftin helmistä.*2 Toisaalta menetelmä on liian suotuisa monta vuotta liigan todelliseen pohjasakkaan kuuluneille joukkueille, jotka voivat saada ikäluokkansa absoluuttisia tähtipelaajia (jotka perusfanikin osaisi poimia ykkös- tai kakkospickeillä), ja se mahdollistaa parhaimmillaan muutamassa vuodessa hypyn mestaruuskandidaatiksi. Kaikista painavin syy varausarvonnan muuttamiseen on se, että silloin joukkueiden fanien ei tarvitsisi toivoa oman joukkueensa tappiota aina loppukaudesta pudotuspelimahdollisuuksien jo mentyä, koska ero sijoittumisella kolmen huonoimman tai kymmenen huonoimman joukkueen joukkoon ei olisi niin suuri. Aina olisi edes teoreettinen mahdollisuus ykkösvuoroon.

* NBA:ssa viimeksi vuonna 2004 on huonoimman rekordin omannut joukkue saanut ykkösvarausvuoron. Viime vuonna Clevelandilla oli toki huonoin rekordi, mutta draftin voitti LA Clippers, jonka ykkösvuoro kuului Clevelandille. Esimerkiksi Chicago Bulls nousi 2008 vasta yhdeksännellä huonoimmalla rekordilla ykkösvaraukseen (,joka muutti organisaation suunnan). Sama ei olisi edes mahdollista NHL:ssä. Joo, ja tiedän, että NBA:nkin systeemiä on kritisoitu, mutta verrattuna NHL:n vastaavaan ero on silti melkoinen.

*2 Siitä, että pääsee pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, on oikeasti todella pitkä matka mestaruuteen ja monesti kausi on ohi neljä peliä myöhemmin. Se, että määrätietoisesti pyrkii pudotuspeleihin ja alentumatta joukkueen täydelliseen räjäyttämiseen ja usean kauden konttaamiseen, on kuitenkin arvostettavaa urheilullisesta näkökulmasta.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös