Half-Way Point: Still Dreaming of Johnny T!
Kausi on nyt puolivälissä, joten pieni vilkaisu joukkueen tilanteeseen lienee paikallaan. Leafsillä on kasassa tällä hetkellä 38 pistettä 41:stä ottelusta, mikä tarkoittaisi 76 pisteen loppusaldoa. Viime kausina viimeinen Play-Off- paikka on irronnut idässä sellaisella 90+ pisteellä (Kausi 2007-08 - 94 pistettä; 2006-07 - 92; 2005-06 - 92). Alhaisin pistemäärä, jolla idässä on vielä PoFFseihin ylletty 2000-luvulla, on kaudelta 2002-03, jolloin Islesille riitti 83 pojoa loppupeleihin. Tälläkin kaudella tuo 90+ pistettä on lähellä totuutta. Melko varmasti voi jo siis julistaa, että Leafsin kausi päättyy 82 ottelun jälkeen.
Entäs se taulukon toinen pää? Viisi huonointa recordia koko liigastahan pääsee mukaan Draft-lotteryyn, jossa tulevan kesän ykkösvaraus "arvotaan". "Arvotaan" sen takia, että toisin kuin muissa liigoissa NHL:n Draft-lottery ei ole julkisuudella pilattua tilaisuus. Salaliittoteorioita harrastavat leafsnationlaiset ovat jo tulleet johtopäätökseen, että Gary Bettman pitää näin huolen, että suurimmat lahjakkuudet päätyvät talousvaikeuksista ja yleisökadosta kärsiville organisaatioille, jotka super-lahjakkuuksien vetämänä lähtevät uuteen nousuun, ja Bettmanin pakkomielle liigan laajentumisesta ei-niin-perinteisille kiekkoalueille kestää taas auringon valon. Jos salaliittoteoriat Leafsejä vastaan kiinnostavat enemmänkin, niin kannattaa piipahtaa HF:n puolella.
Hassuttelu sikseen. En jaksanut kaivaa esiin prosenttiosuuksia, jotka kullakin sijalla on arvonnassa 1st. pickiin. Viimeiseksi sijoittunuthan ensimmäisen varausvuoron on yleensä vienyt, mutta ainakin Flyers- ja Hawks- faneilla on muistissa, kuinka Chigaco 2007 vei viimeisenä lotteryyn päässeenä joukkueena ykkösvarauksen Phillyn nenän edestä. Toivoa 1st. pickistä on siis niin kauan kuin vain ollaan viiden viimeisen joukossa. Työsulun jälkeen viiden huonoimman joukossa ollaan oltu sellaisella 71-79 saldolla. Kertaakan ei alle 70 pisteellä olla sulun jälkeen jääty lotteryn ulkopuolelle. Tänä vuonna kilpailu voi olla tosin kovaa ja kaikesta päätellen Isles on ainakin asettanut Cupin sijasta ensimmäisen varauksen kauden päätavoitteekseen. Samaan kelkkaan kuuluu myös Thrashees.
Tankkaaminen on aika arka aihe, ja en tiedä, mikä muiden leafsläisten kanta on siihen, mutta toivon todella, että Burke huomaa tilanteen toivottomuuden ennen kuin on liian myöhäistä. Jos Toronto haluaa tulevaisuudessa uneksia kunnon Cup- runista, on viime vuosien "Drive for the 9th"- trendistä tehtävä loppu. Tämän vuoden Draft vaikuttaa erittäin vahvalta myös Tavareksen ja Hedmanin jälkeen, joten jos Burke onnistuisi lisäämään toisen ykköskierroksen varauksen (mieluusti alkupäästä) tai valmiin prospektin siirtotakarajalla, näyttäisi tulevaisuus taas astetta kirkkaammalta. Matt Duchene, Magnus Svensson-Pääjärvi, Jordan Schroeder, Ryan Ellis, Evander Kane, Brayden Schenn ja vaikka yllätyskorttina Zack Kassian ovat kaikki nimiä, jotka ottaisin avosylin vastaan.
Missä Leafs on sitten ollut hyvä tällä kaudella? Maaleja Toronto on tehnyt keskimäärin 2.95/ottelu, mikä on kymmenenneksi korkein luku koko liigassa. YV jaksaa edelleen kummastuttaa 20.3 %:n teholla (12. koko liigassa, mutta takana mm. Pens, Sens, Habs ja Rags) Toki Blues ja Thrashees ovat jopa Leafsin yläpuolella YV-tehoissa, vaikka sarjataulossa ovat vielä Torontoakin heikompia. Eniten joukkueella on pettänyt puolustus. Leafs on päästänyt 3.51 maalia/ottelu (28. koko liigassa), vaikka Toronto on sallinut vain 28.0 kutia/ottelu (5. koko liigassa). AV on edelleen se suurin murheen kryyni (73.6%, 29. koko liigassa). Toskalaa voi tietysti syyttää, jos haluaa, eivätkä Veskun lukemat kovin mairittelevia ole: GAA 3.55, Save% .882, Rekordi 14-14-5. Eivät todellakaan kauniita lukuja, mutta voittoja silti yhtä paljon kuin tappioita. Puolustukselta ei ole tullut paljon apuja maalivahdeille, ja sen on myös ilmeisesti Toronton media huomannut, koska aika vähän kritiikkiä on esimerkiksi Toskala saanut.
Kaikkia pelaajia en ehdi/jaksa käymään läpi, mutta tässä pari poimintaa.
+ Mikhail Grabovski: Tehot syntyvät ryppäissä ja välillä surffaillaan monta peliä varjojen mailla, mutta lahjoja ei voi kiistää. Loistava luistelija ja mailatekniikassakaan ei valittamista. Irtosi käytännös ilmaiseksi Habseilta. Luonteesta voi olla montaa mieltä.
+Luke Schenn: Saanut huomata eron NHL:n ja WHL:n välillä vahvan alun jälkeen. Loukkaantumiset vaivanneet, mutta silti kypsää peliä. Tulevaisuuden Shut-Down-Defenseman.
+Matt Stajan: Matkalla tilastollisesti uransa ylivoimaisesti parhaaseen kauteen (35 ottelua, 31 pistettä). Tehoillut paljon Ponin ja Antron siivellä, joten kiitos Twin Towersien suuntaan paikallaan. Hyvässä joukkueessa Stajan pelaisi korkeintaan kolmosketjussa, mikä on syytä pitää mielessä.
-Jason Blake: Ihan hyvät tehot, mutta kaukana silti palkkaansa vastaavasta tasosta. Johtajan ominaisuudet olemattomat, vaikka kovasti ennen kauden alkua puhui ottavansa roolia Sundinin lähdettyä. Jos Burke pääsee tästä jätkästä eroon, nostan hänelle hattua.
-Lee Stempniak: Vaikutti todelta hyvältä kaupalta aluksi vaihdossa Carloon ja Steeniin. Ensi kauden palkka 3.5 miljoonaa ja tähän mennessä Leafs-paidassa tehot 3+5. Onneksi Cap-Hit ei ole samaa luokkaa, mutta haistan taas yhden ylipalkatun pelaajan syntyneen Torontoon.
-Jamal Mayers: Cliff Fletcherin loistoveto viime kesän draftin yhteydessä: Jamal Mayers Torontoon ja kolmannen kierroksen varaus St. Lousisiin. Johtaja, joka ei johda. Pitäisi tuoda kovuutta ja asennetta, mutta uskalsi hanskatakin kunnolla vasta Brad Mayn saavuttua.
Tästä sitten kevättä kohti.
