Mainos

Toni Nieminen

  • 83 471
  • 313

topdog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Käsittääkseni Ahosella on viime vuodet mennyt paremmin. Nostaa liksaa yhdistetyn maajoukkueelta ja normaalioloissa kiihdytysautot tuottavat Jannelle kelpo massit. Hyvä niin, antaa ketjun nimikkohenkilön rypeä ongelmissaan, joita tämä on mestari kasaamaan. Ei tarvitse Ahosen mennä samaan listaan.

joo ahosta ei kannata vertailla näihin. Kovan uran teki.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Ahonen oli tähti jo 90-luvulla. Maailmancupissa kymppisakissa putkeen seitsemänä vuonna, arvokisoista kolme kultaa ja hopea. kovat on vaatimukset jos noilla saavutuksilla jotain muuta kun kuin tähti urheilu-Suomessa.
Tottakai hän oli tähti. Tarkoitin sikäli, ettei hän vielä tuolloin ollut se kenestä erityisesti kohistiin vrt. se 2000-luvun jakso. Nieminenhän sitä oli sen lyhyen aikansa 16-vuotiaana. Uskoisin että on helpompaa rakentaa uraa, kun kaikki eivät ihan heti odottaneet Jannesta uutta Nykästä eikä menestys mäkihypyssä ollut yksinomaan hänen varassaan (Nikkola, Soininen, Laitinen). Sittemmin toki oli. Hän ei myöskään ajellut autoa alaikäisenä tai onnistunut jo 18-vuotiaana kusemaan koko elämäänsä.

Osasi niitä paineita tietenkin asettaa muutkin, mutta siinä omassa päässä ne pahimmat paineet oli. Ilman niitä hirmuisia odotuksia olisi kyllä pyörinyt pitkän tovin siellä jossain kymppisakin tuntumassa minne lahjat riittivät.
Nieminen kuitenkin löi Albertvillen suurmäessä vuotta vanhemman (ja samaan aikaan huipulle nousseen) Martin Höllwarthin, joka otti mitalin vielä 2000-luvulla ja kykeni viimeisinä töinään estämään juuri Ahosen Grand Slamin mäkiviikolla. Tuossa se realistinen taso varmaan olisi ollut, mikäli asiat olisivat menneet toisin. Höllwarthillahan samaan tapaan ura sukelsi rajusti Albertvillen jälkeen, hän sieltä nousi, Nieminen ei.

Toisaalta, huippu-urheilun olennainen osa on mitata kaikki potentiaalinsa. Ahonen tässä onnistui, Nieminen ei.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nimenomaan on tarinassa eroja. Ahonen oli huippurheilija joka lahjakkuudellaan pystyi pysymään huipulla viidentoista vuoden ajan. Nieminen sattui taas juuri sopivaan väliin kun mäkihyppy koki aivan helvetillistä murrosta perinteisen tyylin vaihtuessa v-tyyliin. Hyvä hyppääjä Nieminen tottakai oli, ei olympialaisten palkintopallille mitkään keskinkertaisuudet nouse. Ura huipulla olisi varmasti ollut pitempi jos Albertwillen suonenisku olisi jäänyt väliin ja ei olisi asettanut itselleen niin hirmuisia suorituspaineita. Osasi niitä paineita tietenkin asettaa muutkin, mutta siinä omassa päässä ne pahimmat paineet oli. Ilman niitä hirmuisia odotuksia olisi kyllä pyörinyt pitkän tovin siellä jossain kymppisakin tuntumassa minne lahjat riittivät.

Ei tuollaista pysty sanomaan mäkihypyn kaltaisessa herkässä suhdannelajissa. Kaikenlaisia Funakeja, Pettersenejä ja Peterkoja on nähty jotka hallitsee vuoden tai pari-kolme, sitten tekniikkaan tulee joku pikku fiba ja vaipuvat keskinkertaisuuteen. Kyse ei ole lahjakkuuden loppumisesta kesken tai että kilpailu on koventunut ja muut menneet ohi, vaan eivät vain tavoita sitä parasta tatsiaan enää syystä tai toisesta.

Niemisen kohdalla se syy on helppo selvittää, menestys ja rock-tähden status tuli liian nuorena, eikä pystynyt käsittelemään sitä kun jossain vaiheessa väistämättä tulee se vaikeampi jakso.

V-tyylin uutuus nähdäkseni on klassinen väärä johtopäätös. Itävallan kova joukkue mm. oli jo hyvin perillä tyylin saloista -92. Niemisen silloisella ponnistuksen ajoituksella ja lentotaidolla olisi kyllä kerännyt voittoja pitkin 90-lukua,jos se olisi säilynyt.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Toisaalta, huippu-urheilun olennainen osa on mitata kaikki potentiaalinsa. Ahonen tässä onnistui, Nieminen ei.

Ahosellakin jäi vähän mäkiviikkojen ulkopuolella piippuun. Olympiakisojen epäonnen tuntee kaikki, mutta myös maailmancup-menestys olisi voinut olla pitkää uraa huipulla silmälläpitäen vähän parempi. Kun esim. Nykänen voitti maailmancupin kilpailuja ja kokonaiskisoja selvästi useamman vähemmässä ajassa.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Ahosellakin jäi vähän mäkiviikkojen ulkopuolella piippuun. Olympiakisojen epäonnen tuntee kaikki, mutta myös maailmancup-menestys olisi voinut olla pitkää uraa huipulla silmälläpitäen vähän parempi. Kun esim. Nykänen voitti maailmancupin kilpailuja ja kokonaiskisoja selvästi useamman vähemmässä ajassa.
Niin no, sinänsä toki vähän kaksipiippuinen juttu. Näkisin kuitenkin että kyllä Nykänen oli Ahoseen (ja varmaan kaikkiin muihinkin) nähden huomattavan paljon lahjakkaampi hyppääjä. Toki ei mitään Ahoselta pois, kyllä lahjojakin vaaditaan kun noin hienon uran teki. Ja eikös Ahosella muuten ole eniten palkintopallisijoituksia maailmancupissa?

Silleen ei ole 80-luvun mäkihypystä niin tarkkaa tietoja, mutta varmaan Ahosen parhaina vuosina kilpailu oli myöskin kovempaa? Tai ainakin mielikuva oli se että huippuhyppääjiä oli paljon enemmän silloin kun Ahonen oli parhaimmillaan.

Jos Ahosen uraa katsoo niin siellä on se kausi 2004-05 milloin Ahonen oli ihan dominoivan hyvä etenkin sen kauden ekan puolikkaan, tuona aikana voittoja tuli yhteensä 12. Se on itse asiassa melkein kolmasosa koko Ahosen uran voitoista maailmancupissa. Muutenhan Ahosen pitkän uran suurin salaisuus lienee se jäätävän tasainen taso eli kykeni tasaisen varmaan suorittamiseen ja napsi hyviä sijoituksia.
 

Tupu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, JHT
Jos Ahosen uraa katsoo niin siellä on se kausi 2004-05 milloin Ahonen oli ihan dominoivan hyvä etenkin sen kauden ekan puolikkaan, tuona aikana voittoja tuli yhteensä 12. Se on itse asiassa melkein kolmasosa koko Ahosen uran voitoista maailmancupissa. Muutenhan Ahosen pitkän uran suurin salaisuus lienee se jäätävän tasainen taso eli kykeni tasaisen varmaan suorittamiseen ja napsi hyviä sijoituksia.

Oli ne hienoja aikoja seurata mäkihyppyä. Nykyään en viitsi edes tuloksia katsoa. Tuossa yksi mieleen päinunut hyppy Ahoselta juuri tuolta huippukaudelta:

 

Hexa

Jäsen
Niin no, sinänsä toki vähän kaksipiippuinen juttu. Näkisin kuitenkin että kyllä Nykänen oli Ahoseen (ja varmaan kaikkiin muihinkin) nähden huomattavan paljon lahjakkaampi hyppääjä. Toki ei mitään Ahoselta pois, kyllä lahjojakin vaaditaan kun noin hienon uran teki. Ja eikös Ahosella muuten ole eniten palkintopallisijoituksia maailmancupissa?
Nykänen oli tottakai erittäin lahjakas, mutta myös armottoman kova harjoittelija. Hänen ylivoimansa perustui noiden kahden asian yhdistämiseen. Aivan juniorina Nykänen ei vielä edes erottunut joukosta poikkeuksellisena huippulahjakkuutena, mutta se johtui suurelta osin hänen pienestä koostaan tuolloin, jonka takia hän joutui antamaan tasoitusta muille hyppytornin alamäen vauhdeissa.

Nykäsen ylivoimaisuus ja suuruus perustui oikea-aikaiseen ponnistustekniikkaan kummulla, mistä käytettiin nimeä kiihtyvä ponnistus, missä hän oli edelläkävijä, sekä myös rohkeaan lentotyyliin. Pohjan tuolle kaikelle loi armoton fyysinen rääkki, kovempi kuin pahimmilla kilpakumppaneilla.
 

Harzan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joe DeLoach
Ura huipulla olisi varmasti ollut pitempi jos Albertwillen suonenisku olisi jäänyt väliin...
Näytä minulle yksikin urheilija, joka ottaisi mieluummin 15 vuotta pistesijoilla, kuin yhden jättipottivuoden. Ja kyllähän Nieminen hallitsi koko kautta, ei pelkästään Albertvilleä.

Niemisen meriittejä vähätellään monesti juuri sen takia, että v-tyyli oli uusi juttu. Mitä sitten? Tasan samat mahdollisuudet oli jokaisella maailman mäkihyppääjällä ottaa uusi tyyli haltuun kautta 91-92 varten. Osa ei sitä tyhmyyttään tehnyt, osa ei sitä oppinut. Sitä, että Nieminen teki sen ja vielä muita paremmin ei mielestäni pidä laskea miehen häpeäksi, vaan ansioksi.
 

Hexa

Jäsen
Kyllähän se niin on, että kun sadan vuoden päästä katsellaan historiankirjoja, niin Nieminen on siellä kaksinkertainen olympiavoittaja ja Ahosen kohdalta ei löydy henkilökohtaista olympiamitalia. Sanomattakin on selvää kumpaa näistä pidetään parempana mäkihyppääjänä tuolloin.
 

teppana

Jäsen
Kyllähän se niin on, että kun sadan vuoden päästä katsellaan historiankirjoja, niin Nieminen on siellä kaksinkertainen olympiavoittaja ja Ahosen kohdalta ei löydy henkilökohtaista olympiamitalia. Sanomattakin on selvää kumpaa näistä pidetään parempana mäkihyppääjänä tuolloin.

Saa nähdä kuka 100 vuoden päästä katselee noita tuloksia. Se joka niin viitsii tehdä, katsoo varmastikin vähän pintaa syvemmälle.

Itse olen ollut mukana useammassa projektissa, jossa on rankattu kaikkien aikojen jääkiekkoilijoita. Mukaan on otettu 100 vuoden takaiset pelaajat myös. Kyllä siellä katsottiin aika tarkkaan kaikki materiaali mikä saatavilla oli.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Kyllähän se niin on, että kun sadan vuoden päästä katsellaan historiankirjoja, niin Nieminen on siellä kaksinkertainen olympiavoittaja ja Ahosen kohdalta ei löydy henkilökohtaista olympiamitalia. Sanomattakin on selvää kumpaa näistä pidetään parempana mäkihyppääjänä tuolloin.
Tarvitseeko tässä nyt edes sadan vuoden päähän mennä, miksei näitä arvioita voida tehdä ihan jo vaikka nyt? Riippuu toki miten yksiulotteisesti katselee, mutta olen ymmärtänyt että mäkihyppypiireissä nimenomaan tuo Keski-Euroopan mäkiviikko on jopa kaikkein arvostetuin saavutus ja Ahosella niitä voittoja on viisi.

Ovelasti muuten muotoilit tuon "kaksinkertainen olympiavoittaja" Niemisen kohdalla ja "Ahosella ei ole henkilökohtaista olympiamitalia", tokihan faktoja nämä on mutta kun nyt nimenomaan henkilökohtaisia meriittejä nostit esille niin toinen näistä Niemisen olympiavoitoista on nimenomaan joukkuemäestä. Ahosella se olympiavoitto joukkuemäestä puolestaan jäi yhden kymmenyksen päähän.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ja eikös Ahosella muuten ole eniten palkintopallisijoituksia maailmancupissa?

Silleen ei ole 80-luvun mäkihypystä niin tarkkaa tietoja, mutta varmaan Ahosen parhaina vuosina kilpailu oli myöskin kovempaa? Tai ainakin mielikuva oli se että huippuhyppääjiä oli paljon enemmän silloin kun Ahonen oli parhaimmillaan.

Siinä käsityksessä myös olen, että Ahosella niitä palkintopallisijoituksia on eniten.

Se toisaalta oli vähän tuo ajatukseni myös, kun mäkihypyssä usein on yksi hyppääjä joka hallitsee ja ottaa voittoja toisensa jälkeen. Ahosella oli yksi kausi tuollaisena kuningaskotkana, ja kun muulloinkin olisi tullut tuollaisia hallintajaksoja niin olisi sen voittotilastonkin kärjessä. Jotenkin muistuu mieleen, että ponnistuksen ajoituksen kanssa tuskailtiin aika monena kautena.

80-luvulla japanilaiset ainakin oli hyvin alamaissa. 90-luvulla tulivat leveällä rintamalla. Itä-Saksassa oli tietysti Weissflog Nykäsen aikana, ja Itävallassa Felder ja Vettori. Tsekin Ploc ja Parma oli varmaan kovempia kuin Ahosen ajan tsekit, toisaalta sitten Nykäsen ajan puolalaiset ei ollut Malyszin tasoa. Norjasta ei ollut ketään oikein kiintotähteä mutta aina joku hyvä kuitenkin. Ruotsalaisista oli vielä satunnaisesti vastusta, samoin kuin Pohjois-Amerikkalaisista.

Sanoisin että suunnilleen samat maat siellä pyöri 80-luvulla kuin myöhemminkin, mutta varmaan jonkun verran kilpailu koveni. Jos ei muuten, niin noiden japanilaisten verran. Ja kyllä Keski-Euroopasta jonkun verran enemmän laatuhyppääjiä taisi myös tulla
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Niemisen meriittejä vähätellään monesti juuri sen takia, että v-tyyli oli uusi juttu. Mitä sitten? Tasan samat mahdollisuudet oli jokaisella maailman mäkihyppääjällä ottaa uusi tyyli haltuun kautta 91-92 varten. Osa ei sitä tyhmyyttään tehnyt, osa ei sitä oppinut. Sitä, että Nieminen teki sen ja vielä muita paremmin ei mielestäni pidä laskea miehen häpeäksi, vaan ansioksi.

Nieminen tosiaan voitti monia kisoja aika reilullakin marginaalilla tuolla kaudella. Tietysti kilpailu kiristyi seuraavina kausina, kun useampi hyppääjä pääsi jyvälle uudesta tyylistä ja varusteita, tekniikkaa ym. paranneltiin pikkuhiljaa. Kyllä tuolla Niemisen -92 hyppäämisellä olisi menestyksen syrjään päässyt myöhemminkin (ja itse asiassa voittikin jonkun kisan vielä myöhempinäkin vuosina), vaikka marginaalit olisi pienentynytkin, mutta sehän ei pysynyt samana, vaan Niemisen hyppääminen meni yliyrittämisen vuoksi ihan piloille seuraavina kausina. Eikä siitä kuopasta enää oikein ollut takaisin tulemista vaan tähdenlennoksi jäi se ura.

Ehkä olisi tullut jopa parempi ura, jos sitä menestystä ei olisikaan pukannut "kaikkea kerralla" heti 16-vuotiaana, vaan maailmancupin voitto, mäkiviikon voitto ja arvokisavoitto olisi kerätty yksi kerrallaan ikävuosien 20-30 välillä. No, sitä ei voi tietää olisiko näin voinut käydä.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tarvitseeko tässä nyt edes sadan vuoden päähän mennä, miksei näitä arvioita voida tehdä ihan jo vaikka nyt? Riippuu toki miten yksiulotteisesti katselee, mutta olen ymmärtänyt että mäkihyppypiireissä nimenomaan tuo Keski-Euroopan mäkiviikko on jopa kaikkein arvostetuin saavutus ja Ahosella niitä voittoja on viisi.

Se on vähän miten näitä arvottaa, mutta varmaan kaikki mäkihyppääjät haluaa pärjätä sekä mäkiviikolla, maailmancupin kokonaiskilpailussa että arvokisoissakin.

Nykäsellä on henkilökohtaista menestystä eniten (3 x olympiavoitto, 1 MM, 1 lentomäen MM, 4 MC, 2 mäkiviikkoa), jonka jälkeen tulevat Ahonen, Weissflog, Malysz ja juuri kolmannen mäkiviikon voittanut Kamil Stoch jossain järjestyksessä. Ammanilla on henk. koht. olympiavoittoja eniten, mutta ei mäkiviikon voittoa..

Tietty jos arvostaa vain mäkiviikkoa, niin Ahonen on ykkönen. Jos olympiavoittoja, niin Ammann. Jos maailmancupin kokonaiskilpailua, niin Nykänen/Malysz. Ja jos arvostaa vähän kaikkia, niin Nykänen.

Niemisellä oli yksi mahtava kausi, mutta ei sillä kaikkien aikojen rankingissa vielä korkealle nousta.
 

Hexa

Jäsen
Tarvitseeko tässä nyt edes sadan vuoden päähän mennä, miksei näitä arvioita voida tehdä ihan jo vaikka nyt? Riippuu toki miten yksiulotteisesti katselee, mutta olen ymmärtänyt että mäkihyppypiireissä nimenomaan tuo Keski-Euroopan mäkiviikko on jopa kaikkein arvostetuin saavutus ja Ahosella niitä voittoja on viisi.

Ovelasti muuten muotoilit tuon "kaksinkertainen olympiavoittaja" Niemisen kohdalla ja "Ahosella ei ole henkilökohtaista olympiamitalia", tokihan faktoja nämä on mutta kun nyt nimenomaan henkilökohtaisia meriittejä nostit esille niin toinen näistä Niemisen olympiavoitoista on nimenomaan joukkuemäestä. Ahosella se olympiavoitto joukkuemäestä puolestaan jäi yhden kymmenyksen päähän.
Ei tarvitse mennä sadan vuoden päähän. Sitä juuri yritinkin hieman havainnollistaa, että tulevaisuudessa jotkut katsovat saavutukset ainoastaan historiankirjoista tai mistä Googlesta katsovatkaan ja silloin Niemisen saavutukset saattavat näyttäytyä kovempana yksinkertaisesti lukujen valossa pelkästään. Se oli myös osittain sarkasmia.

Nyt tällä hetkellä kuitenkin osataan nähdä juuri noiden tulosten taakse ja sekä mäkihyppypiirit että suuri yleisö osaavat arvostaa Ahosen saavutuksia vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän, koska ne koostuvat laajemmista meriiteistä ja arvokisoista kuin Niemisen saavutukset yksistä olympialaisista. Tätä hieman hain tuolla yksinkertaistuksella.
 
Viimeksi muokattu:

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Näytä minulle yksikin urheilija, joka ottaisi mieluummin 15 vuotta pistesijoilla, kuin yhden jättipottivuoden. Ja kyllähän Nieminen hallitsi koko kautta, ei pelkästään Albertvilleä.
Ei kai kukaan ole väittänytkään sinänsä näin? Vaan sitä on pohdittu, millaiseksi Niemisen ura olisi muodostunut, mikäli saalis Albertvillessä olisikin jäänyt vaikka normaalimäen pronssiin ja joukkuemäen hopeaan. Tai kokonaan mitaleitta. Jokainen voi miettiä millainen oli itse 16-vuotiaana ja verrata sitä Niemisen "piinaan":

- Syvässä lamassa olevan maan seuratuin viihdepersoona
- Tonille selkeästi pipari kelpaa ja sitähän riitti Albertvillen jälkeen
- Kilpailun vääjäämätön koventuminen V-tyylin vakiinnuttua
- Kunnollisten taustajoukkojen puuttuminen

Näistä perusteini, jonka isoin murhe on se, että onko ensi viikonloppuna bileet Jemmicalla vai Kaitsulla, kohtaa max. kaksi eikä sillonkaan asioita seurata iltapäivälehdissä. Saatikka tule hirvittäviä verovelkoja Mersusta.

Urheilussa ei ole sijaa kompromisseille. Sitä mennään eikä meinata. Jopa Nykäsen Matilla olisi hyppyura ollut aika toisenlainen, jos olisi jatkanut surullisenkuuluisaa mäkiviikon menoaan Calgaryn kaudelle.
 

Hexa

Jäsen
Tietty jos arvostaa vain mäkiviikkoa, niin Ahonen on ykkönen. Jos olympiavoittoja, niin Ammann. Jos maailmancupin kokonaiskilpailua, niin Nykänen/Malysz. Ja jos arvostaa vähän kaikkia, niin Nykänen.
Jos Nykäsen aikaan olisi ollut kauden aikana nykyinen määrä maailmancupin kisoja, niin Nykäsen saldo olisi todennäköisesti vielä paljon komeampi. Kokonaisuutena Nykästä voi pitää kuitenkin kaikkien aikojen mäkihyppääjänä.

Jos unohdetaan pelkkä olympiamenestyksen painottaminen, niin kyllä Ahonen menee kuitenkin saavutuksissa kokonaisuutena reilusti Niemisen edelle. Tämä on varmaan se reilumpi tapa arvottaa heidän välistä paremmuuttaan.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Jos Nykäsen aikaan olisi ollut kauden aikana nykyinen määrä maailmancupin kisoja, niin Nykäsen saldo olisi todennäköisesti vielä paljon komeampi. Kokonaisuutena Nykästä voi pitää kuitenkin kaikkien aikojen mäkihyppääjänä.
Nykänen tosin osasi ihan parhaimpina vuosinaankin myös levon ja rentoutumisen taidon ja kisoja jäi väliin. Ei olisi paljon kummempaan kisamäärään pystynyt. Toisekseen joutui parhaimpina aikoinaan hyppimään ylipitkiä hyppyjä aivan liian kovilla vauhdeilla kun toiset olisivat jääneet auttamatta kumpuun ja kroppa olisi ollut aivan äärirajoilla enemmillä kisamäärillä. Oli jo noilla määrillä.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Joko on joku laskenut että kumpia on Tonilla enemmän, mitaleita vai kihlauksia?
 

Hexa

Jäsen
Nykänen tosin osasi ihan parhaimpina vuosinaankin myös levon ja rentoutumisen taidon ja kisoja jäi väliin. Ei olisi paljon kummempaan kisamäärään pystynyt. Toisekseen joutui parhaimpina aikoinaan hyppimään ylipitkiä hyppyjä aivan liian kovilla vauhdeilla kun toiset olisivat jääneet auttamatta kumpuun ja kroppa olisi ollut aivan äärirajoilla enemmillä kisamäärillä. Oli jo noilla määrillä.
Rentoutumisen osasi tosiaankin vähän liiankin hyvin. Tuo on totta, että Nykäsen kroppa oli aika hajalla välillä ja sen takia joutui myös lopettamaan mäkihyppääjän uransa hieman suunniteltua aikaisemmin.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
LKV tentin läpäisy on kyllä iloinen yllätys Tonin osalta. Hyvä Toni!
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllä Tonilla näköjään motivaatiota ja palikoita riittää muuhunkin kuin siitoshommiin. Iso hauiksen näyttö. Muistaakseni aika pieni osa kokelaista tuosta tentistä läpi pääsee.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers
Kyllä Tonilla näköjään motivaatiota ja palikoita riittää muuhunkin kuin siitoshommiin. Iso hauiksen näyttö. Muistaakseni aika pieni osa kokelaista tuosta tentistä läpi pääsee.
Mikä saattaa kertoa enemmän kokelaiden kuin tentin tasosta. En tiedä millainen koe on, mutta harvoin kiinteistönvälittäjistä mikään syvällinen älykkyys paistaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös