Mainos

Toni Nieminen

  • 83 477
  • 313

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Siis mitä, eihän Tonilla ole kuin neljä lasta yhteensä kahden eri naisen kanssa. Tuohan on vielä ihan kohtuullinen määrä. Ketjun perusteella olisin odottanut, että Toni olisi ollut hiukan aikaansaavempi.

Esimerkiksi Marokon sulttaanilla Ismail Verenhimoisella oli 867 rekisteröityä lasta ja lisäksi arviolta kolmisensataa lehtolasta.

Plus ilmeisesti yksi vastasyntynyt kolmannen naisen kanssa, varmuutta ei taida ihan vielä olla mutta semmoinen vahva ehkä ainakin.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Plus ilmeisesti yksi vastasyntynyt kolmannen naisen kanssa, varmuutta ei taida ihan vielä olla mutta semmoinen vahva ehkä ainakin.
Juu, ja kai tässä nykysessäkin on jo hiivat muhimassa.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tonilla ihme naismaku kyllä. Puhkinussittuja yh-äitejä. Ottaisi oppia Dannylta.
Tästä uudesta pitäis nähdä enemmän kuvamatskua. Tuon ig kuvan perusteella hällä näyttäis olevan ihan ok hauis.

Näin yleisellä tasolla voisin heittää filosooffis- psykofyysisen analyysin, että ehkä noilta 30+ yh-tammoilta varmaan asiantuntevammat kyydit saa kuin joltain 19 v abilta. Noin keskimäärin.

Tai sitten vaan olen täydellisesti väärässä. Ehkä täällä Jatkiksen melamiehillä on heittää tilastollista näyttöä.
 
Suosikkijoukkue
Pelicans, Karhubasket KEspoo sekä Crocodiles
Tästä uudesta pitäis nähdä enemmän kuvamatskua. Tuon ig kuvan perusteella hällä näyttäis olevan ihan ok hauis.

Näin yleisellä tasolla voisin heittää filosooffis- psykofyysisen analyysin, että ehkä noilta 30+ yh-tammoilta varmaan asiantuntevammat kyydit saa kuin joltain 19 v abilta. Noin keskimäärin.

Tai sitten vaan olen täydellisesti väärässä. Ehkä täällä Jatkiksen melamiehillä on heittää tilastollista näyttöä.
Voihan se olla niin että Tonilla ei oo paljon markkina arvoa muissa sarjoissa kuin yh-äidit 30 +
Eihän nuo parikymppiset pissikset edes tiedä Tonin uroteoista mitään.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tästä uudesta pitäis nähdä enemmän kuvamatskua. Tuon ig kuvan perusteella hällä näyttäis olevan ihan ok hauis.

Näin yleisellä tasolla voisin heittää filosooffis- psykofyysisen analyysin, että ehkä noilta 30+ yh-tammoilta varmaan asiantuntevammat kyydit saa kuin joltain 19 v abilta. Noin keskimäärin.

Tai sitten vaan olen täydellisesti väärässä. Ehkä täällä Jatkiksen melamiehillä on heittää tilastollista näyttöä.
Vanha viisaus: Harjoittelu tekee mestarin ja ekat kisat menee aina tunnelmaa haistellessa. Viimeiset kisat menee sitten nauttiessa suorituksesta.

Parikymppinen vielä miettii, että minkä väriset alushousut laittaa jalkaan kun taas reilu kolmekymppinen miettii, että kannattaako alushousuja laittaa lainkaan.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vanha viisaus: Harjoittelu tekee mestarin ja ekat kisat menee aina tunnelmaa haistellessa. Viimeiset kisat menee sitten nauttiessa suorituksesta.
Paitsi Tonillahan tuo meni toisinpäin. Ekoissa kisoissa mestariksi, ja loppu-ura menikin sitten kisatunnelmaa haistellessa.

Parikymppinen vielä miettii, että minkä väriset alushousut laittaa jalkaan kun taas reilu kolmekymppinen miettii, että kannattaako alushousuja laittaa lainkaan.
Tämä on kyllä totta, ainakin osittain. Tulee ihan omakohtainen konkreettinen kokemus mieleen. Tämä menee aika pahasti off topiciksi ja sopisi paremmin joihinkin muihin ketjuihin, esimerkiksi johonkin mielenterveysketjuunkin, mutta laitetaan nyt tähän, vaikka tämä tässä aika kaukaahaettua onkin.

Joskus jo monta vuotta sitten, hiukan nuorempana ja vielä kovastikin naiivina, löysin jostain erotiikkachatista kivan 19-vuotiaan abitytön, jonka mielestä jostain syystä mä tunnuin niin kivalta, että se halusi uudestaankin jutella. Ja aina vaan uudestaan ja uudestaan. Monta tuntia kerrallaan, monena iltana viikossa, viikkokausien ajan. Sanoi aina joskus silloin tällöin käyvänsä siinä kaupungissa, jossa asuin. Oli kuulemma jotain tuttuja siellä tmv. Heitin sitten joku kerta, että voin tarjota mun luota yöpaikan, kun hän tulee käymään. Hiukan yllättäen tyttö innostui ideasta. Hän puhui, että kyllä hänellä yöpaikka olisi, mutta että tulisi mieluummin mun luo. Yritin ehdottaa, että mä voin nukkua sohvalla ja hän mun kapeassa sängyssä, mutta se sitten ei kuulemma käynytkään. "Kyllä me nukutaan samalla sohvalla tai sängyssä, enhän muuten pääse sun kainaloon", virkkoi tyttö. Lisäksi hän sitten töksäytti, hiukan jo tuskastuneen oloisena siitä, etten ollut mitenkään vongannut, "No saisinko ottaa suihin?" Lupasin antaa luvan, jos hän kiltisti kysyy. Hän puolestaan lupasi niellä kiltisti kaiken. Tunnuin kuulemma jopa kivemmalta kuin hänen vakipano, eikä minun ollut kuulemma tarpeen olla lainkaan mustasukkainen, koska "saat säkin sitten, kun nähdään", ja kun kysyin, että mitä saan, niin tyttö vastasi, että "saat mitä haluut." Tuon jälkeen se sitten menikin niin, että tyttö halusi aina puhua vaan tuhmia, paitsi kerran, kun kertoi parhaan ystävänsä itsemurhasta, joka oli tapahtunut vuotta aiemmin. Ja tyttö olikin muuten aina kauhean kiimainen. Kaiken aikaa hänen teki mieli päästä pussailemaan ja kainaloon, sekä tietysti ottamaan suihin. Ei kuulemma halunnut mitään niin paljoa koko maailmassa kuin päästä kainalooni ja sanoi olevansa valmis tekemään sen eteen "melkeinpä mitä vaan." Joskus kysyin, että miten siinä niin kävi, että juuri minun kainaloon niin ehdottomasti pitäisi päästä. "Tunnuit vaan niin kivalta", sanoi tyttö. Hän soittikin mulle kerran. Puhuttiin siinä joku puoli tuntia ja häntä tuntui kiinnostavan lähinnä mitä mä haluaisin, että hänellä on päällä sitten, kun nähdään. Erityisesti alusvaatteet kiinnostivat. Stringit, hipsterit, hotpantsit, mitä niitä nyt on. No, ok, ei hän sitä täsmälleen kysynyt, että minkä väriset alushousut halusin hänellä nähdä. Ja sitten toisaalta puhui hän joskus siitäkin, että tykkää kesäisin nukkua ilman alushousuja, mutta lupasi, että voi pitää pikkarit jalassa ja topin päällä, jos "et oo ennen nukkunut tytön kanssa, ettei peloteta sua heti ihan kuoliaaksi." Eli hän siis totta tosiaan pohti tuota millaiset alushousut laittaa jalkaan, mutta hieman myös tuotakin, että laittaako ollenkaan. Tätä tarkoitin tuolla, että tuo @WildCore :n heitto on osittain totta.

No tuliko tyttö koskaan käymään? Ei tietenkään, mutta hän selitti vielä yli kaksi vuotta myöhemmin sellaisella kuvitteellisella koiranpentuilmeellä, että hän kyllä haluaisi nähdä mut joskus ja haluaisi päästä mun viekkuun nukkumaan. Ja miksi tämä olisi mielenterveysketjun kamaa niin siksi, että vieläkin vituttaa koko juttu saatanasti, vaikka siitä on jo melkein vuosikymmen aikaa. Silloin kun nimittäin sain päähäni, ettei mikään olisi voinut olla niin kaunista ja romanttista kuin ajatus siitä, että jossain kaukana on joku kiva ja kiimainen 19-vuotias tyttö, joka haluaisi yli kaiken tulla läpi matkan ja esteiden suoraan kainalooni. Se olisi ollut jotain sellaista, mitä ei vaan oikeassa elämässä tapahdu ja juuri siksi niin kaunista – ja jos olisikin vastoin kaikkia todennäköisyyksiä mahdollista, niin vain joku aiemmin ujo, mutta sittemmin rohkaistunut ja uuteen rohkeaan itseensä tyytyväinen kiltti ja viaton 19-vuotias perhetyttö voisi olla niin naiivi, että tekisi jotain tuollaista – ja hän oli sellainen. Ja miksi vielä muuten se olisi minusta ollut niin kaunista? Siksi, että se olisi putsannut mielestä kaikki aiemmat massiiviset pettymykset. Se oli viimeinen kerta, kun uskoin enää mihinkään, ja se oli kaikki, mitä elämältä enää halusin, että olisin nähnyt hänet ja kokenut vain jotain kivaa.

Edit. Ehkä silleen tarina oli tämän ketjun kamaa, että minä en viitsi ihan hirveästi naureskella kenenkään naisjutuille.
 

Larbatchov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Etkö muuten sä ollutkin se tyyppi, jolla on tapana käydä maksullisissa naisissa Thaimaassa? Tuli vain mieleen.

Joskus kuulin yhdeltä vanhemmalta herrasmieheltä että "ethän sä nyt auton kansiremonttiakaan tekemään vaan koita suostutella ketä tahansa kännistä yksinhuoltajaa, vaan kyllä sä herranjumala maksat ammattilaiselle jos haluat että siitä tuleekin jotain". Tiedä sitten pitääkö paikkansa, ainakin kansihommien osalta luulisin että pitää.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Etkö muuten sä ollutkin se tyyppi, jolla on tapana käydä maksullisissa naisissa Thaimaassa? Tuli vain mieleen.
En tiedä miten liittyy Toni Niemiseen, mutta oli tapana juu. Sittemmin jopa asuin ko. maassa kolmisen vuotta ja olin ihan parisuhteessa melkein koko ajan, enkä käyttänyt ammattilaisten palveluja. Oliko muita kysymyksiä Toni Niemisestä, vai jatketaanko vaikka prostituutio-ketjussa, jos huorat ovat kiinnostavampi aihe?
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Tätä toivonee Suomen mäkihyppymaajoukkue. Aikanaanhan Toni sitä valmentajan paikkaa haki, ei tullut valituksi, joten kantaa kortensa kekoon muulla tavoin.
Lahjoja ei tosin hirveästi ollut. Ei lähelläkään verrattuna hetkelliseen menestykseen. Sattui juuri sopivaan rakoon v-tyylin tullessa. Tippui kerralla rivimiesten joukkoon kun muutkin oppivat tyylin. Hyvä tietenkin, mutta ei mikään erityislahjakkuus.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Lahjoja ei tosin hirveästi ollut. Ei lähelläkään verrattuna hetkelliseen menestykseen. Sattui juuri sopivaan rakoon v-tyylin tullessa. Tippui kerralla rivimiesten joukkoon kun muutkin oppivat tyylin. Hyvä tietenkin, mutta ei mikään erityislahjakkuus.
Miten paljon Nieminen olisi voinut saavuttaa, jos joku olisi lyönyt jarrua hurjimman menestyksen aikana? Albertvillen jälkeen Toni vielä väläytteli muutamaan otteeseen, vaikka elämässä kaikki olikin mennyt pahemman kerran päin helvettiä (harmillisesti ei jäänyt ainoaksi kerraksi). Ei Ahonenkaan jatkuvasti pärjännyt ensimmäisen uransa aikana, mutta hän jaksoi panostaa touhuun eikä Janne ollut ihan niin poika noustuaan tähdeksi kuin mitä Toni oli.

Saattaisi Niemisen elämä olla jotain aivan muuta tänä päivänä, jos V olisi kantanut muuallakin kuin vuoteessa.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Miten paljon Nieminen olisi voinut saavuttaa, jos joku olisi lyönyt jarrua hurjimman menestyksen aikana? Albertvillen jälkeen Toni vielä väläytteli muutamaan otteeseen, vaikka elämässä kaikki olikin mennyt pahemman kerran päin helvettiä (harmillisesti ei jäänyt ainoaksi kerraksi). Ei Ahonenkaan jatkuvasti pärjännyt ensimmäisen uransa aikana, mutta hän jaksoi panostaa touhuun eikä Janne ollut ihan niin poika noustuaan tähdeksi kuin mitä Toni oli.

Saattaisi Niemisen elämä olla jotain aivan muuta tänä päivänä, jos V olisi kantanut muuallakin kuin vuoteessa.
Ahonen nousi maajoukkueeseen Niemistä nuorempana, 15-vuotiaana ja voitti ensimmäisen cupin osakilpailun 16-vuotiaana -93 ja oli sen jälkeen huipulla yli viisitoista vuotta. Kymppisakissa maailmancupissa lukuunottamatta 2001-2002, jolloin viidestoista. Aikana jolloin kaikki hyppäsivät sisäistäneet v-tyylin. Ei noita kahta voi verrata samalla viivalla mäkihyppääjänä.

Niemisen lahjakkuus ei riittänyt ja pää ei sitä kestänyt kun alla oli hetkellinen menestys. Sukset lenteli ja turhautuneena homma meni aivan vituiksi.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Ahonen nousi maajoukkueeseen Niemistä nuorempana, 15-vuotiaana ja voitti ensimmäisen cupin osakilpailun 16-vuotiaana -93 ja oli sen jälkeen huipulla yli viisitoista vuotta. Kymppisakissa maailmancupissa lukuunottamatta 2001-2002, jolloin viidestoista. Aikana jolloin kaikki hyppäsivät sisäistäneet v-tyylin. Ei noita kahta voi verrata samalla viivalla mäkihyppääjänä.
No eihän nyt kukaan ole sitä mieltä, että Nieminen olisi Ahosen tasolla. Tulivat kuitenkin kutakuinkin samoihin aikoihin ja vielä samanikäisinä huipulle. Ahosella oli varmasti etunaan mm. se, että siihen aikaan Suomen urheilu eli uutta kultakauttaan, kun Toni taas nousi kertaheitolla lama-Suomen ykkösurheilijaksi.

Tonikin muuten oli maailmancupissa vielä voittaja -95, vaikka palkinto-Mersu taisikin olla jo laittanut hommat aika tehokkaasti vituiksi, sekä joukkuemäen voittaja vielä 2001. En väitä, että olisi arvokisoissa uusia kultamitaleja ottanut tai noussut Ahosen tasolle, sen sijaan vaikka Nikkolaan verrannollinen ura olisi hyvinkin ollut mahdollinen. Mäkihypyssä isotkaan notkahdukset kun eivät ole harvinaisia.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
No eihän nyt kukaan ole sitä mieltä, että Nieminen olisi Ahosen tasolla. Tulivat kuitenkin kutakuinkin samoihin aikoihin ja vielä samanikäisinä huipulle. Ahosella oli varmasti etunaan mm. se, että siihen aikaan Suomen urheilu eli uutta kultakauttaan, kun Toni taas nousi kertaheitolla lama-Suomen ykkösurheilijaksi.
Tulivat samoihin aikoihin mutta Nieminen pelasti lama-Suomen ja Ahonen tulikin samaan aikaan kultakauteen. Jep jep. Ei Suomen urheilu ollut tuohon aikaan minkäänlaisessa lamassa. Menestystä tuli varsin laajalla rintamalla niin kesä- kuin talvilajeissa.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Tulivat samoihin aikoihin mutta Nieminen pelasti lama-Suomen ja Ahonen tulikin samaan aikaan kultakauteen.
Taloudellisesti lama-Suomen. Jannen aikaan kuitenkin oltiin jo tilanteessa, jossa ei enää tarvinnut joka päivä pelätä, milloin tämä maa julistetaan konkurssiin. Ahonen toki menestyi myös laman aikaan, mutta ei silloin ollut vielä vastaavan tason supertähti kuin 2000-luvun puolivälissä oli. Tuolloin Ahonen oli varmasti Suomen seuratuin urheilija. Lähemmäs kolmekymppisenä. Aikana jolloin joka viikonloppu sai lumelta odottaa voittoja tai ainakin podiumeja - oli nimi sitten Ahonen, Manninen, Lajunen, Palander, Poutiainen tai Kuitunen.

Minulle Ahonen on The Sankari kaikista. Siitä ei ole kyse. Vaan siitä, että hänen ja Niemisen tarinassa on olennaisia eroja. Ahonen ei Niemisen tavoin suurin piirtein yhdessä yössä voittanut niitä mäkiviikkoja ja maailmanmestaruuksia, vaan ensimmäinen arvokisamitali tuli 95, kaksi vuotta ensimmäisen voiton jälkeen - vieläpä joukkuemäestä. Ensimmäinen henkilökohtainen maailmanmestaruus tuli samoissa kisoissa Myllylän kuninkuusmatkan kanssa, samoin yhdistetty painoi todella lujaa jne. Hän oli osa huikeaa ryhmää ja kasvanut urheiluun, jolle hän on valmis ollut omistautumaan. Niemisestä ei siihen tainnut olla kuin vasta liian myöhään.
 
Viimeksi muokattu:

topdog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Taloudellisesti lama-Suomen. Jannen aikaan kuitenkin oltiin jo tilanteessa, jossa ei enää tarvinnut joka päivä pelätä, milloin tämä maa julistetaan konkurssiin. Ahonen toki menestyi myös laman aikaan, mutta ei silloin ollut vielä vastaavan tason supertähti kuin 2000-luvun puolivälissä oli. Tuolloin Ahonen oli varmasti Suomen seuratuin urheilija. Lähemmäs kolmekymppisenä. Aikana jolloin joka viikonloppu sai lumelta odottaa voittoja tai ainakin podiumeja - oli nimi sitten Ahonen, Manninen, Lajunen, Palander, Poutiainen tai Kuitunen.

Minulle Ahonen on The Sankari kaikista. Siitä ei ole kyse. Vaan siitä, että hänen ja Niemisen tarinassa on olennaisia eroja. Ahonen ei Niemisen tavoin suurin piirtein yhdessä yössä voittanut niitä mäkiviikkoja ja maailmanmestaruuksia, vaan ensimmäinen arvokisamitali tuli 95, kaksi vuotta ensimmäisen voiton jälkeen - vieläpä joukkuemäestä. Ensimmäinen henkilökohtainen maailmanmestaruus tuli samoissa kisoissa Myllylän kuninkuusmatkan kanssa, samoin yhdistetty painoi todella lujaa jne. Hän oli osa huikeaa ryhmää ja kasvanut urheiluun, jolle hän on valmis ollut omistautumaan. Niemisestä ei siihen tainnut olla kuin vasta liian myöhään.

mut Ahonenkin hoopoillut kuin myös Palander tienaamansa rahat.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Taloudellisesti lama-Suomen. Jannen aikaan kuitenkin oltiin jo tilanteessa, jossa ei enää tarvinnut joka päivä pelätä, milloin tämä maa julistetaan konkurssiin. Ahonen toki menestyi myös laman aikaan, mutta ei silloin ollut vielä vastaavan tason supertähti kuin 2000-luvun puolivälissä oli. Tuolloin Ahonen oli varmasti Suomen seuratuin urheilija. Lähemmäs kolmekymppisenä. Aikana jolloin joka viikonloppu sai lumelta odottaa voittoja tai ainakin podiumeja - oli nimi sitten Ahonen, Manninen, Lajunen, Palander, Poutiainen tai Kuitunen.
Ahonen oli tähti jo 90-luvulla. Maailmancupissa kymppisakissa putkeen seitsemänä vuonna, arvokisoista kolme kultaa ja hopea. kovat on vaatimukset jos noilla saavutuksilla jotain muuta kun kuin tähti urheilu-Suomessa. Menestys toki jatkui samanlaisena sinne 2000-luvulle, mikä tekeekin ahosesta aivan eri luokan urheilijan kuin Niemisestä.

Minulle Ahonen on The Sankari kaikista. Siitä ei ole kyse. Vaan siitä, että hänen ja Niemisen tarinassa on olennaisia eroja. Ahonen ei Niemisen tavoin suurin piirtein yhdessä yössä voittanut niitä mäkiviikkoja ja maailmanmestaruuksia, vaan ensimmäinen arvokisamitali tuli 95, kaksi vuotta ensimmäisen voiton jälkeen - vieläpä joukkuemäestä. Ensimmäinen henkilökohtainen maailmanmestaruus tuli samoissa kisoissa Myllylän kuninkuusmatkan kanssa, samoin yhdistetty painoi todella lujaa jne. Hän oli osa huikeaa ryhmää ja kasvanut urheiluun, jolle hän on valmis ollut omistautumaan. Niemisestä ei siihen tainnut olla kuin vasta liian myöhään.
Nimenomaan on tarinassa eroja. Ahonen oli huippurheilija joka lahjakkuudellaan pystyi pysymään huipulla viidentoista vuoden ajan. Nieminen sattui taas juuri sopivaan väliin kun mäkihyppy koki aivan helvetillistä murrosta perinteisen tyylin vaihtuessa v-tyyliin. Hyvä hyppääjä Nieminen tottakai oli, ei olympialaisten palkintopallille mitkään keskinkertaisuudet nouse. Ura huipulla olisi varmasti ollut pitempi jos Albertwillen suonenisku olisi jäänyt väliin ja ei olisi asettanut itselleen niin hirmuisia suorituspaineita. Osasi niitä paineita tietenkin asettaa muutkin, mutta siinä omassa päässä ne pahimmat paineet oli. Ilman niitä hirmuisia odotuksia olisi kyllä pyörinyt pitkän tovin siellä jossain kymppisakin tuntumassa minne lahjat riittivät.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
mut Ahonenkin hoopoillut kuin myös Palander tienaamansa rahat.
Käsittääkseni Ahosella on viime vuodet mennyt paremmin. Nostaa liksaa yhdistetyn maajoukkueelta ja normaalioloissa kiihdytysautot tuottavat Jannelle kelpo massit. Hyvä niin, antaa ketjun nimikkohenkilön rypeä ongelmissaan, joita tämä on mestari kasaamaan. Ei tarvitse Ahosen mennä samaan listaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös