Vähän myöhässä tulee, mutta tulkoot. Pleijarien jälkeen omalla kohdallani tuli sellainen tauko, että aiemmin ei ehtinyt. Tai olisi ehtinyt, mutta lätkä ei vain kiinnostanut.
Ensinnäkin, kiitokset näistä kausista. Vaikka PPG ei päätä huimaa ja kausia jäi loukkien takia torsoksi, jo pelkästään parilla yksittäisen matsin kannalta tärkeällä maalilla saa paljon "anteeksi". Paitsi että Huhtalalla ei sinänsä ole mitään tarvetta pyydellä anteeksi. Jos tuolla asenteella pelaa, taklaa ja ajoittain iskee tärkeitä ja rumia maaleja, niin aina on paikka mun sydämessä. Arvostan suuresti tuota tunnetta, minkä Huhtala toi kentälle.
Toisekseen, onnea Saksaan. Kaikin puolin varmasti mahtava paikka pelata kaudella 2018-19: sarja ei ole "persaukinen", tunnelma halleissa on kuulema huikea, maa on itsessään mitä parhain ja sarja kehittyy jatkuvasti. Turha puhua mistään jäähdyttelystä, se on pelaajasta itsestään kiinni haluaako viimeistellä uransa tuolla vai jopa hakea uutta suuntaa peliuralle.
Pelillisesti Huhtala on täysin korvattavissa. Ei kahta sanaa, 0,38ppg KHL:ssa ei ole korvaamaton. Mutta noinkin monta vuotta meillä KHL-junassa mukana ollut kaveri on jo itsessään osa perhettä, eikä perhettä ihan helposti korvata. Ja se asenne, taistelutahto, tunne ja asenne (en kai mä tätä jo sanonut?) ovat jotain, mitä ei vain jollain villevirtasella tai mattimöttösellä korvata.
Kiitokset Huhtalalle näistä vuosista. Lämmöllä tulen muistelemaan niitä taklauksia, tärkeitä maaleja ja tunnetta kentällä. Näitä pelaajia ei ole ikinä liikaa.