Sportissa tuo pelaajatalenttien hautomisen taito on sen verran surkealla tolalla jo ihan juuria myöten, että siihen verrattuna jopa Tomek on selkeä upgrade nuorten kasvattajana.
Pitkällä tähtäimellä tilanne makaa epäterveellä pohjalla, ellei asiaan saada pian korjausta. Resursseja on yksinkertaisesti aivan pakko keskittää jatkossa ihan pelin ymmärtämisen ytimeen, tekniselle ja taktiselle puolelle. Sport tarvitsee erityisesti junioripuolelle runsaasti lajiosaamista. Valmennuspäälliköt ja valmennukset on laitettava uusiksi. Siitä lähtöasetelmasta ei voida lähteä, ettäkö joku vaasalainen kiekkoihminen voisi olla näissä asioissa ruoria kääntämässä. Kompetenssi ei yksinkertaisesti Mikko Mannerta lukuunottamatta kenelläkään riitä - ja onneksi Manner nyt saa loistaa muualla.
Kohta joku sanoo, että no onhan meillä jo Salo, Sund ja Saukkokin melkein... Niin on joo - mutta nyt ollaan liigassa eikä noi riitä mihinkään. Liiga-Sportin on kyettävä tuottamaan vuosittain laajalla rintamalla sellaisia pelaajia, jotka ovat taidoiltaan ja kypsyydeltään valmiita nousemaan edustukseen taistelemaan pelipaikoista. Vain sillä tavalla Sportin liigaunelma voi jatkua kestävällä pohjalla.
Meidän pitää osata päästää irti epärealistisista unelmista. Sellaista päivää ei vielä hetkeen tule, ettäkö kristiankuuselat sun muut tekisi sopimuksen Sportiin. Me ollaan pieni, köyhä seura syrjäisestä kaupungista. Hifkit, tapparat ja tepsit vie aina parhaat päältä ja Pori ja Raumakin on lähempänä ruuhka-Suomea kuin Vaasa. Nää on niitä realiteetteja joiden kanssa eletään ja ne on vain hyväksyttävä ja keksittävä muita keinoja menestyä.
Meillä oli 40 vuotta unelma - palata liigaan. Se oli se juttu, mikä ennen kiihotti porukkaa. Nyt kun ympyrä on tavallaan sulkeutunut, on päällä tietynlainen identiteettikriisikin, kun nahka on luotava uudelleen. Vaasassa on pelaajille loistavat harjoittelu- ja opiskeluolosuhteet. Sportilla on näihin seikkoihin nojautuen mahdollisuus olla todellinen pelaajahautomo. Se on vaan siitä valmennusosaamisesta kiinni.