Toimitusjohtajia kotisohvilta – seurantaketju virtuaalimanagereille

[punasydän]

Noniin, lomaviikon kunniaksi alkoi projekti Florida Panthersin kanssa. Meneillään on toinen kausi.

Ensimmäinen kausi lähti katastrofaalisesti liikkeelle, kun yritin väkisin juurruttaa tuttua Huberdeau - Barkov - Jagr -kolmikkoa, enkä hyväksynyt liian vaatimattomia tehoja ja tehotilaston rujoa pakkasen puolelle laskua syiksi rikkoa, mutta ~20 pelin jälkeen oli pakko tehdä muutoksia. Jussi Jokinen tuli ykköseen Huben tilalle, Hube pudotettiin kakkoseen Bjugstadin vierelle ja kolmosesta tehtiin mallia Pirri - Bolland - Hayes. Ainoa ketju, joka toimi läpi kauden oli nelosketju Upshall - MacKenzie - Kopecky. Varsinkin Upshall oli liekeissä keräten kaudella 37 pinnaa ja tehotilaston +16.

Puolustuksessa suuri virhe oli peluuttaa niin ikään tuttua Ekblad - Campbell -kaksikkoa väkisin yhdessä. Muutos sinnekin, kun Ekblad siirrettiin todellisen mentorin rinnalle Mitchellin kanssa kakkoseen ja Gudbranson opettelemaan ykkösvastuuta ja varmistamaan Campbellia. Lopulta muutokset tuottivat tulosta ja lopulta jengi nousi pudotuspeleihin. Siellä vastaan tuli runkosarjan ykkönen Rangers, joka niputti Panthersin tyylikkäästi neljässä ottelussa maalierolla 7-0. Kaksi tappioista tuli vielä jatkoajalla, joten hyökkäyspelin toimivuutta ei voi kyllä kehua.

Kauden jälkeen sitten tapahtui pahin. Draftista mukaan tarttui etunenässä Provorov, Sprong, Rantanen, Meier ja Joni Tuulola. Mutta kun Jagr ja Mitchell ilmoittivat lopettavansa, oli katastrofin ainekset valmiina. Jagr oli ylivoimaisesti paras pistemies 64 pisteen potillaan ja Mitchell oli tehotilaston paras pakki.

Vapailta markkinoilta lyötiin surutta viisi kovan luokan tarjousta sisään. Ykkössuosikit olisivat olleet hyökkäykseen Justin Williams ja puolustukseen Barret Jackman. Lisäksi sopimustarjous laitettiin Z. Michalekille, Chris Stewartille ja Eric Fehrille. Heistä vain Michalek ja Stewart tarttuivat täkyyn, mutta kumpikin osoittautui kauden aikana totaaliseksi flopiksi ja on 50 ottelun jälkeen treidattu jo muualle.

Niin, siitä toisesta kaudesta. Kaikki meni juuri niin, kuin pahimmissa uhkakuvissa, kun ykköshyökkääjä ja paras puolustava puolustaja poistuu joukosta, eikä korvaajat pääse lähellekään. Stewart teki 21 ottelussa Jagrin "paikalla" seitsemän pistettä ja Michalek oli tehotilaston kärjessä, ikävä kyllä miinuspuolella. Kauden puolen välin jälkeen alkoi hallitsematon alasajo ja nuorille lupauksille peliajan takaaminen. Ja jumbosijoiltahan pääsee paremmin draftaamaankin. Alla vielä kaikki treidit tähän asti ja tämän hetken kokoonpano:

2015:
Dylan Olsen + 5 kierroksen varaus <----> Columbus 2. kierroksen varaus

2016:
Chris Stewart + Corban Knight + 4. kierroksen varaus <------> Michael Grabner + Eric Boulton
Jimmy Hayes <------> 2. kierroksen varaus Devils
Tomas Kopecky + 6. kierroksen varaus <--------> Trevor Van Riemsdyk
Zbynek Michalek <------> 2. kierroksen varaus Edmonton

Ja vielä kokoonpano tällä hetkellä:

Jokinen - Barkov - Boyes
Huberdeau - Bjugstad - Grabner
Pirri - Howden - Grimaldi
Upshall - Bolland - MacKenzie
Trocheck

Campbell - Gudbranson
Ekblad - Petrovic
Kulikov - Racine
Van Riemsdyk

Luongo
Montoya

Kuten joukkueesta näkyy, paljon on vielä matkaa. Ensi kesänä vapailta markkinoilta tähdätään mielellään oikean laidan tähtipelaajaa Boyesin tilalle ja puolustukseen mahdollisesti yhtä tähtitason pelaajaa, riippuen myös kundien kehityksestä ja Campbellin jatkosta. Tietysti oman mausteensa tuo varausvuoro, joka on näillä näkymin top5:ssä, vaikka meno on vähän piristynytkin nuoriso-osaston esiinmarssin myötä.

 

[punasydän]

Toinen kausi lopussa ja ei kauden päätöstä ilman pahoja menetyksiä lopettaneiden pelaajien vuoksi. Jos ensimmäisen vuoden Jagr ja Mitchell osoittautuivat korvaamattomiksi, nyt lopetti Luongo ja MacKenzie. MacKin paikka nelosen sentterinä menee Dave Bollandille, joka on ollut kyllä todella vaatimaton, vaikka sai pelata kaksi lähes täyttä kautta kolmosessa hyvien pelaajien kanssa eri koostumuksissa. Draftissa varattiin viidentenä ja matkaan tarttui Logan Brown, joka ei ole kyllä 3-4 kauteen näköjään NHL-valmis pelaaja, jos silloinkaan. Muutenkin toinen drafti meni huomattavasti pahemmin reisilleen, kuin ensimmäinen, jossa tuli monia hyviä vahvistuksia tulevaisuuteen.

Vapailta markkinoilta lähdettiin taas rohkeasti metsästämään useampaa isoa kalaa, mutta taaskaan ei tullut täyttäkättä, vaan kaksi paria. Maalin suulle yritettiin Reimeriä ja Andersenia, puolustukseen Yandlea, Coburnia ja Bieksaa. Hyökkäyksessä ei ollut laadukkaita pelaajia tarjolla Kesleriä lukuunottamatta, mutta jengin keskusta on jo niin tukossa, ettei tarjousta lähdetty edes heittämään. Viidestä isosta kalasta haaviin tarttui ainoastaan Bieksa, joka oli jälleen heikoin kaikista. Maalivahtia ei löytynyt ollenkaan, kun Reimerin ja Andersenin mentyä ohi ei ollut tarjolla LaBarberaa kummempaa ja eihän sillä pärjätä edes jatkosopparin tehneelle Montoyalle.

Rotaatioon/farmiin hankittiin kuitenkin vielä Matt Carkner, Danny Kristo sekä Tomi Karhunen. Jostain pitäisi löytää maalivahti vielä ennen kauden alkua.

 

[penkinlämmittäjä]

FM2014 edelleen alla ja vuoden 2030 toukokuun loppu. HJK on aivan suvereeni jengi maailmassa. Backup pelaajat liikkuvat suurseurojen avauskokoonpanoihin 15-20 miljoonan euron summilla ja parhaita pelaajia kiinnostaa tulla Veikkausliigaan pelaamaan. Kotimaan pelien yleisökeskiarvo muuten pyörii 35k paikkeilla. Europelit yleensä loppuunmyydyllä Olympiastadionilla. Viimeisin Euroopan tähdistökokoonpano sisälsi 8 HJK-pelaajaa. Veikkausliigan reputation on nyt jämähtänyt kahdeksannelle sijalle. Tuntuu, että muut jengit eivät osaa hyödyntää Europeleistä saatavia miljoonia ja kehitys on pysähtynyt. Hankkivat toki ihan hyviä pelaajia Euroopasta ja Etelä-Amerikasta, mutta silti eivät pääse riittävälle tasolle, että lohkovaiheista pääsisi eteenpäin. Muutamia poimintoja viime kausien tuloksista:

- ECC finaali 2030 ManC 2-3, laukaukset 6-42.
JJK - HJK taannoin 0-6, laukaukset 0-64.

 

[Parker27]

Pelinä uusi FHM 2 lätkämanagerointi.

Kausi 2015/16 pyörähti käyntiin ja joukkueeksi valikoitui Anaheim Ducks.

Harjoituspelit menivät seuraavanlaisesti:
Anaheim vs Montreal 1-2
St.Louis vs Anaheim 3-4
Anaheim vs Ny Islanders 2-3 ja
Anaheim vs Toronto 4-0
Carolina vs Anaheim 2-5
Anaheim vs Nashville 2-1
Boston vs Anaheim 2-5

Rekordi oli siis 5 voittoa ja 2 tappiota joten hyvinkin tyytyväinen pitää olla harjoituspeleihin. Nimimiehistä Ryan Getzlaf pelasi vain kahdessa viimeisessä harjoitusottelussa loukkaantumisen vuoksi mutta muuten vältyttiin pahemmilta loukkaantumisilta. Harjoituspelien parhaina pistemiehinä häärivät Carl Hagelin (1+7), Corey Perry (5+2) sekä Ryan Kesler (3+3).

Kauteen lähdetään seuraavanlaisella kokoonpanolla:
1. Carl Hagelin - Ryan Getzlaf - Corey Perry
2. Chris Stewart - Ryan Kesler - Jakob Silfverberg
3. Richard Rakell - Shawn Horcoff - Amdrew Cogliano
4. Pat Maroon - Mike Santorelli - Bryan McGrattan/Tim Jackman/Nate Thompson

1. Hampus Lindholm - Kevin Bieksa
2. Cam Fowler - Simon Despres
3. Clayton Stoner/Josh Manson - Sami Vatanen

1. Fredrik Anderssen
2. Anton Khudobin

AHL:stä pelipaikkaa isoon liigaan kärkkyy etupäässä nimet John Gibson (MV), Shea Theodore (P), Korbinian Holzer (P), Jiri Sekac (H), Max Friberg (H), Nick Ritchie (H), Kevin Roy (H) sekä Nick Kerdiles (H).

-----------------------------------

Joulutauolle kun mentiin niin tilastot näyttivät 14-17-2 30pts. Joten todellakin ala-arvoisesti on alkukausi mennyt. Varsinkin omassa päässä ollaan oltu pahoissa ongelmissa ja maalivahtipeli ei ole ollut mitenkään häikäisevää. Yhdessä vaiheessa mietin että laitan Khudobinin siirtolistalle ja nostan Gibsonin ylös mutta mietin että Gibsonille tekee hyvää pelata vielä tämä kausi isossa roolissa AHL:ssä. Gibson on kuitenkin se kenestä itse olen ajatellut tulevaisuuden ykkösvahtia. Loukkaantumisia ollut jonkun verran ja esim Sama Vatanen on missannut 33 ensimmäisestä pelistä 11. Vatasen tilalle nostettu tulevaisuuden tähtipuolustaja Shea Thedore ehti pelata 6 ottelua jonka jälkeen tuli paha loukkaantuminen ja mies on sivussa arviolta 6kk.

Tässä vähän tilastoja Anaheimista:

Pisteet:
1. Ryan Getzlaf 7+26=33pts
2. Hampus Lindholm 8+19=27pts
3. Corey Perry 15+9=24pts
4. Ryan Kesler 11+12=23pts
5. Jakob Silfverberg 8+13=21pts

Jäähyjä on kerännyt eniten Brian McGrattan joka on istunut 53min 24 ottelussa. Pahiten on pettänyt odotukset Carl Hagelin joka on kyllä kärsinyt loukkaantumisista mutta silti mies on viimeistellyt tehot 2+4 24 ottelussa.

Jos NHL liigaa katselee niin tässä tilastoja sen osalta:

Pts:
1. Alex Ovechkin 43pts
2. Tomas Tatar 41pts
3. Nik Bäckström 38pts
4. Jaden Shwartz 37pts
5. Anze Kopitar 37pts

Goals:
1. Logan Couture 20
2. Tomas Tatar 20
3. Radim Vrbata 20
4. Jeff Carter 19
5. Rick Nash 17

PIM:
1. Patrick Bordeleau 94min
2. Ryan Reaves 93min
3. Antoine Roussel 93min
4. Steve Downie 90min
5. Matt Hendricks 80min

 

[Parker27]

Ensimmäinen kausi Anaheimin puikoissa päättyi valtavaan pettymykseen ja runkosarjassa jäätiin sitten pudotuspelien ulkopuolelle. Sijoitus läntisessä konferenssissa oli sitten loppujen lopuksi 10. Tilastoilla 40-37-5 85pts. Kauden aikana ei mitään pahempia loukkaantumisia tullut joten senkään piikkiin ei voi perseilyä laittaa.

Parhaita Anaheim pistemiehiä olivat:
1. C.Perry 82g, 40+26=66pts
2. R.Getzlaf 73g, 19+44=63pts
3. H.Lindholm 82g, 18+41=59pts
4. R.Kesler 81g, 25+23=48pts
5. J.Silfverberg 82g, 21+26=47pts
6. C.Fowler 80g, 12+31=43pts
7. C.Stewart 82g, 15+23=38pts
8. S.Vatanen 71g, 9+28=37pts
9. K.Bieksa 80g, 8+26=34pts
10. C.Hagelin 73g, 8+25=33pts

Maalivahdit pelasivat seuraavilla tilastoilla:
F.Andersson 62g 27-29-5 2.98 2so 90.5%
A.Khudobin 23g 13-7-0 2.91 2so 89.7%


Mestaruuden vei: Detroit Red Wings joka kaatoi finaalissa St.Louis Bluesin voitoin 4-3

Palkinnot kauden jälkeen jaettiin seuraavasti:
NHL MVP: Alex Ovechkin, Washington Capitals
Playoff MVP: Nik Kronwall, Detroit Red Wings
Best Goalie: Sergei Bobrovsky, Columbus Blue Jackets
Best D-man: Duncan Keith, Chicago Blackhawks
Rookie of the year: Jack Eichel, Buffalo Sabres
GM of the year: Lou Lamoriello, Toronto Maple Leafs
Best defen.forward: Patrice Bergeron, Boston Bruins
Most goals: Alex Ovechkin, Washington Capitals (47)
Most points: Alex Ovechkin, Washington Capitals (100)
Best +/-: Duncan Keith, Chicago Blackhawks
Best save%: Sergei Bobrovsky, Columbus Blue Jackets (92,8)
Best gaa: Henrik Lundqvist, New York Rangers (2,19)

NHL Draftissa varattiin seuraavanlaisesti:
1. Auston Matthews, C, Arizona Coyotes
2. Jakob Chychrun, LD, New Jersey Devils
3. Jesse Puljujärvi, RW, Calgary Flames
4. Matthew Tkachuk, LW, Boston Bruins
5. Max Lajoie, LD, Edmonton Oilers
6. Sam Steele, C, Winnipeg Jets
7. Mikhail Sergachev, LD, Florida Panthers
8. Tyler Benson, LW, Buffalo Sabres
9. Logan Brown, C, Columbus Blue Jackets
10. Max Jones, LW, ANAHEIM DUCKS
67. Maxym Fontaine, C, ANAHEIM DUCKS
70. Ryan Dugger, LW, ANAHEIM DUCKS
100. Roman Chegahno, C, ANAHEIM DUCKS
160. Milan Peschl, D, ANAHEIM DUCKS
190. Keith O'Brien, RW, ANAHEIM DUCKS


1.7.2016 ja tulevan kauden Anaheim Ducks siirrot.

Poistuneet pelaajat:
Shawn Horcoff (H) UFA
Tim Jackman (H) UFA
Mike Santorelli (H) UFA
Charles Sarault (H) RFA
Harry Zolnierczyk (H) UFA
Joseph Cramarasso (H) RFA
Andrew O'Brien (P) RFA
Kevin Gagne (P) UFA
Shane O'Brien (P) UFA
Anton Khudobin (M) UFA

Saapuneet pelaajat+jatkosopimukset:
Chris Stewart, 3-vuoden jatko (3,900,000$ per kausi)
Richard Rakell, 3-vuoden jatko (1,010,000$ per kausi)
Brian McGrattan, 1-vuoden jatko (550,000$)
Max Jones, 3-vuoden tulokassopimus (925,000$/75,000$ per kausi)
Ryan Dugger, 3-vuoden tulokassopimus (925,000$/70,000$ per kausi)
Roman Chegahno, 3-vuoden tulokassopimus (560,000$/50,000$ per kausi)
Mike Halmo, 2-vuoden sopimus (550,000/70,000$ per kausi)
Stefan Noesen, 3-vuoden jatko (920,000$/70,000$ per kausi)
Michael Sgarbossa, 3-vuoden jatko (670,000$/70,000$ per kausi)
Chris Wagner, 2-vuoden jatko (660,000$/70,000$ per kausi)
Matt Bailey, 2-vuoden jatko (790,000$/75,000$ per kausi)
Simon Despres, 2-vuoden jatko (2,030,000$ per kausi)
Hampus Lindholm, 2-vuoden jatko (2,550,000$ per kausi)
Sami Vatanen, 2-vuoden jatko (1,950,000$ per kausi)
Chris Muller, 2-vuoden jatko (640,000$/70,000$ per kausi)
Joe Piskula, 1-vuoden jatko (650,000$/75,000$)
Korbinian Holzer, 1-vuoden jatko (870,000$/75,000$)
Fredrik Anderssen, 3-vuoden jatko (4,700,000$ per kausi)

Clayton Stoner, P --> Arizona Coyotes
Derek Daschke, P --> Anaheim Ducks


Uusia sopimuksia NHL:ssä:
Steven Stamkos, 7-vuoden jatko Tampa Bay:n kanssa (8,000,000$ per kausi)
Kyle Okposo --> Toronto Maple Leafs (3v, 4,240,000$ per kausi)
Milan Lucic --> Boston Bruins (3v, 3,470,000$ per kausi)
Steve Downie --> Buffalo Sabres (3v, 3,100,000$ per kausi)
Dan Boyle --> Chicago Blackhawks (1v, 4,740,000$)
Casey Cizikas --> Vancouver Canucks (2v, 2,300,000$ per kausi)
Brent Seabrook --> St.Louis Blues (4v, 5,820,000$ per kausi)
Eric Staal --> Los Angeles Kings (1v, 7,130,000$)
Troy Brouwer --> Arizona Coyotes (3v, 3,440,000$ per kausi)
Radim Vrbata --> New Jersey Devils (1v, 5,820,000$)
Alex Killorn --> Pittsburgh Penguins (3v, 3,000,000$ per kausi)
David Perron --> Carolina Hurricanes (5v, 5,860,000$ per kausi)
Keith Yandle --> Carolina Hurricanes (4v, 6,050,000$ per kausi)
Cam Talbot --> Arizona Coyotes (3v, 4,500,000$ per kausi)
Dan Hamhuis --> Washington Capitals (3v, 3,100,000$ per kausi)
Mattias Ekholm --> Ottawa Senators (1v, 1,500,000$)
Sven Bärtschi --> San Jose Sharks (3v, 590,000$ per kausi)
Jason Chimera --> Dallas Stars (1v, 3,370,000$)
Darren Helm --> Detroit Red Wings (3v, 3,400,000$ per kausi)
P.A.Parenteau --> Vancouver Canucks (3v, 3,370,000$ per kausi)
Kris Russell --> Winnipeg Jets (3v, 2,250,000$ per kausi)
Luke Schenn --> Buffalo Sabres (3v, 2,340,000$ per kausi)
Brandon Prust --> Boston Bruins (2v, 2,000,000$ per kausi)
Antti Raanta --> Edmonton Oilers (2v, 750,000$ per kausi)
Michal Raffl --> Washington Capitals (3v, 3,300,000$ per kausi)
Eddie Läck --> San Jose Sharks (3v, 2,200,000$ per kausi)
Matt Martin --> Boston Bruins (3v, 2,000,000$ per kausi)
Jamie McGinn --> San Jose Sharks (3v, 1,720,000$ per kausi)
Jarret Stoll --> Montreal Canadiens (1v, 2,010,000$)
Jared Spurgeon --> New York Islanders (3v, 1,500,000$ per kausi)
Shawn Horcoff --> Los Angeles Kings (1v, 1,330,000$)
Dale Weise --> Buffalo Sabres (3v, 1,530,000$ per kausi)


Seuraavat pelaajat lopettivat uransa:
Patrick Elias, Jaromir Jagr, Mattias Öhlund, Chris Pronger, Michal Rozsival, Marek Zidlicky, Stephane Robidas, Brad Richards & Dan Cleary

 

[Rapala]

NHL15 pelillä pistin tylsän vapaapäivän kunniaksi alulle operaation Stanley Cup Team Finlandille. Pohdin hetken miten rakennan joukkueen johon saan pelkästään suomalaisia nhl-pelaajia ja prospekteja ja lopulta päätin toteuttaa tämän Fantasia Draftilla GM-modessa. Suomalaisten valitseminen onnistui oikeastaan melko kivuttomasti ja ainoat pelaajat jotka vietiin nenän edestä olivat Mikko Koivu ja Rasmus Ristolainen. Käytin näiden kahden hankkimiseksi kaksi valintaa (Jonathan Drouin ja TJ Brodie) ja lopulta vaihtokauppojen yhteydessä sain pelaajat itselleni varsinaista kautta varten. Tällä hetkellä Toronto Maple Finlandissa onkin Ville Leinoa, Tuukka Raskia, Antti Niemeä, Antti Raantaa ja paria muuta maalivahtia vaille kaikki suomalaiset vakituiset pelaajat ja oikeastaan prospectitkin. Simuloin ensimmäisen kauden läpi tekemättä joukkueelle mitään, jotta saisin nuorille pelaajille vähän lisää lihasta luiden ympärille. Voittoja 41. Ei asiaa pleijareihin. Nyt toisen kauden alkaessa joukkue näin:

Filppula - Barkov - Pulkkinen
Granlund - Koivu - Teräväinen
Jokinen - Lehterä - Ruutu
Komarov - Haula - Ruutu
Granlund

Ristolainen - Timonen
Vatanen - Määttä
Jokipaikka - Lindbohm

Rinne
Rämö
Ortio

Timonen odottaa Lindellin, Hongan, Rissasen kehittymistä ja todennäköisesti lopettaa tähän kauteen.

Hauska projekti ja jos tällä jengillä jaksaa parikin kautta vetää niin nuorten kehittyessä tuloksiakin varmaan jo syntyy. Kaikenlaisia nuoria on kehittymässä Roope Hintzistä, Mikko Rantaseen ja Tommi Kivistöön.

 

[Rixa88]

NHL15 pelillä pistin tylsän vapaapäivän kunniaksi alulle operaation Stanley Cup Team Finlandille.

Erittäin hauska idea. Ei sitä tiedä vaikka menisi itsellänikin kokeiluun :D Joskus olen pistänyt NHL-pelin GM-modessa HPK:n jonkun NHL-joukkueen tilalle ja lähtenyt simuloimaan otteluita. Jostain syystä en kuitenkaan ikinä jaksanut keskittyä kyseiseen projektiin pitkään. Pitääkin varmaan NHL15:lla (koska 16:ta ei ole) lähteä rakentamaan uutta dynastiaa joko Suomella tai HPK:lla.

 

[Thompson]

NHL15 pelillä pistin tylsän vapaapäivän kunniaksi alulle operaation Stanley Cup Team Finlandille.

Tämä on kyllä hauska idea. Itsekin tein joskus aikaisemmassa versiossa samantapaisen projektin, mutta SM-Liigan parhaista pelaajista. Tein siis "SM-Liigan tähdistöjoukkueen" ja muokkasin pelaajien ominaisuuksia siihen suuntaan minkä tasoisena pelaajan näin (=siis minkä tasoisena näin pelaajan Liigatasolla). En ole vielä tähän uusimpaan versioon ehtinyt hirveästi tutustumaan, joten mahtaako enää muokkaaminen onnistua?

NBA 2K16 ja FIFA vievät oman pienen peliajan suurimmaksi osaksi, joten tälläinen rento Team Finland -projekti voisi olla ihan hyvä, että tulee Änäriäkin pelattua :)

 

[Rixa88]

Tämä on kyllä hauska idea. Itsekin tein joskus aikaisemmassa versiossa samantapaisen projektin, mutta SM-Liigan parhaista pelaajista. Tein siis "SM-Liigan tähdistöjoukkueen"

Pelkistä suomalaispelaajista? Sellainen joukkue tuli tehtyä pari vuotta sitten NHL 13:ssa, idea tuli siitä kun vuoden 2013 MM-joukkueeseen valittiin (jo silloin) paljon pelaajia SM-liigajoukkueista.

Tuli tehtyä änärissä Suomelle maajoukkue pelkistä SM-liigapelaajista. Valinnat tehtiin pelaajien numeroarvojen perusteella. 3 maalivahtia, 8 puolustajaa, 5 sentteriä, 5 vasenta ja 5 oikeaa laituria. Mielenkiintoiset ketjut tuli:

Jarkko Ruutu - Ilari Filppula - Ville Peltonen
Janne Lahti - Mikael Granlund - Teemu Pulkkinen
Jani Rita - Riku Hahl - Joonas Donskoi
Sami Kapanen - Petteri Wirtanen - Kimmo Kuhta

Ossi Väänänen - Arto Laatikainen
Antti-Jussi Niemi - Markus Kankaanperä
Olli Malmivaara - Jyrki Välivaara

Vesa Toskala
Niko Hovinen

Varalla:
Juha-Pekka Haataja, OLH
Martti Järventie, P
Perttu Lindgren, KH
Janne Pesonen, VLH
Toni Söderholm, P
Petri Vehanen, MV

Lähdin eilen toteuttamaan NHL 15:lla samanlaista projektia kuin Rapala. En korvannut mitään NHL-joukkuetta Suomen maajoukkueella vaan otin New York Islandersin. Jos ei maalivahteja lasketa, niin suurimmat menetykset, joita en draftin kautta joukkueeseen saanut, olivat Mikke Granlund ja Olli Määttä.

 

[Rapala]

Juu en minäkään korvannut Suomen maajoukkueella vaan kierros kierrokselta otin Fantasiadraftissa suomalaisen kärkinimen. Pari meni tosiaan ohi, mutta korvasin ne parilla kärkikaverilla kanadasta ja vaihoin yhdessä varausvuorojen kanssa tarvitut pelaajat itselleni. Lopulta onnistuin kaikki saamaan. Kehotan jo tässä vaiheessa @Rixa88 hommaamaan Määtän ja Granlundin jengiin jotenkin. On meinaan sen verran puukättä ja mikkihiirtä tuo oma jengi pullollaan. Ketjuja olen muokannut hieman ja Mikko Koivusta tehtiin köyhän miehen Rick Nash -tyyppinen powerforwardi Barkovin laitaan. Saman ketjun kolmas lenkki on Mikael Granlund ja tuo on joukkueen todellinen syömähammas. Kakkosketjussa Teräväinen ja Pulkkinen tuhlaavat Filppulan ominaisuudet olemalla täydellisiä mikkihiiriä ja kokoajan selällään. Puolustuksessa vain ykköspari pärjää edes kohtalaisesti ja koska oma maalinteko tökkii niin turpaan tuppaa tulemaan jatkuvasti. Etenin Ovechkin, Pacioretty, Perry yms tyyppiset isot hyökkääjät tekevät minua vastaan mitä haluavat. Maalivahdeista Rämö pelaa paremmin kuin Rinne ja pikkuhiljaa alan soittamaan puhelimella Raskin varanneen Anaheimin suuntaan.

Saku Kinnunen ja Joonas Lyytinen olivat muuten hyvät varaukset draftista. Pirun kovia näyttöjä AHL:ssä ja jälkimmäiselle avautunut paikka ylhäällä kolmosparissa. Julius Honka noussee kakkospariin jo ensi kaudeksi. Mikko Rantasen kaltaista isompikokoista kärkilaituria kaipaa joukkue kovin. Ei vaan taida olla NHL15 pelissä kaverista vielä sateentekijäksi.

 

[Ralph]

Tällä hetkellä minulla on menossa NHL 15 -pelissä neljäs kausi Winnipeg Jetsissä ja nyt ensi kertaa tulee fiilis, että tämä on liian helppoa. Pelkkä voittaminen on perkeleen kyllästyttävää ja usein silloin minulla menee täysin mielenkiinto koko peliin. Mutta tahallaan häviäminen on vielä turhempi vaihtoehto.

Meikäläisellä jatkuu sama tyyli kuin viime vuosina on ollut. Kokoan ennen runkosarjan alkua 23 pelaajan rosterin, johon en tee koko kauden aikana yhtään muutosta. Kaikki muutokset tapahtuvat aina kesäkaudella. Jos loukaantumisia on neljä eli pitää joku pelaaja ottaa farmista, tämä nosto ei pääse kuitenkaan pelaamaan. Pelaan mielummin siis niin, että joku pelaa kahdessa ketjussa ja farmipelaaja saa peliajaksi 0:00. Peluutukset hoidan itse ja kaikki pelaajat ovat lähtökohtaisesti saman arvoisia. Vaikka toisen overall on 77 ja toisen 86, se ei tarkoita, että jälkimmäinen pelaisi ylemmssä ketjussa, jos pelillisesti toinen sopii mulle paremmin ja pelaa paremmin.

2014-15:
- Ensimmäisen kauden saldo oli 55-21-6, jolla irtosi koko NHL:n runkosarjan ykkössija ja ensimmäinen palkinto kaappiin. Kausi oli tasaisen vahva, mutta muitakin kovia oli, joten taistelu oli kovaa Presidents' Trophysta. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kaadoin Wildin voitoin 4-1 ja toisella sitten putosin Predatorsille 4-2. Kauden päätteeksi Tyler Myers pokkasi Norris Trophyn.

2015-16:
- Tämän kauden saldo oli 44-32-6 ja nyt olin läntisen konferenssin parempi villi kortti -joukkue. Pitkään meno oli kuin edellisellä kaudella, mutta tätä kautta varjosti useat loukkaantumiset. Loppukaudesta tuli sitten paha notkahdus, peli oli paskaa ja tappioita tuli, jonka myötä sijoitus putosi. Pudotuspeleissä sama meno jatkui ja putosin Wildille heti voitoin 4-1.

2016-17:
- Alkukausi oli hieman vaikea, ei toki yhtä huono kuin edellisen loppu. Parani loppua kohden ja sijoitun divisioonan toiseksi saldolla 48-27-7. Pudotupeleissä voitin ensin Predatorsin 4-1 ja perään Blackhawsin 4-2. Konferenssifinaaleissa Kings oli kuitenkin parempi lukemin 4-1. Kauden päätteesi Nicolas Petan voitti Calder Trophyn.

2017-18:
- Kausi on ollut liian helppo ja johdan tietysti sarjaa, kun 38 ottelun jälkeen saldo on 30-6-2. Juuri tällä hetkellä menossa kymmenen ottelun voittoputki. Tämän kauden pelaajien saldot:

                        GP        G        A      PTS     +/-     PIM    SOG     HIT    ATOI
Nicolas Petan           38       15       26       41     +25      10     63      14   17:02
Alex Galchenyuk         38       21       11       32     +24      14     87      26   17:45
Bryan Little            38       19       12       31     +11       8     77      26   16:43
Mark Scheifele          38       13       16       29     +15      14     64      16   17:03
Tyler Myers             38        1       23       24     +28      55     37     113   22:02
Paul Stastny            35        7       15       22     +17       8     44      30   14:51
Jacob Trouba            38        3       18       21     +8        4     53      47   20:43
Scott Kosmachuk         31        9       11       20     +24      26     34      32   14:02
Blake Wheeler           34        8       12       20     +13       8     61      20   15:16
Brendan Lemieux         34        7       12       19     +15      12     65      25   14:07
Josh Morrissey          38        5       14       19     +15       9     54      42   20:08
Jarred Tinordi          33        2       14       16     +28      10     31      84   20:33
Jimmy Lodge             26        8        5       13     +8        6     52       5   13:07
Dylan Strome            31        6        7       13     +9       21     39      16   13:56
Eric O'Dell             26        4        8       12     +7        7     41      16   11:34
Andrew Copp             33        5        6       11     +10       4     50      23   13:07
Nikolaj Ehlers          30        4        7       11     +10       4     34      11   14:18
Jeremy Roy              21        1       10       11     +15       2     24      19   17:57
Andrew MacDonald        31        3        7       10     +25       6     22      49   18:00
Tobias Enström          29        0       10       10     +18       6     24      18   18:43
J.C. Lipon              24        4        5        9     +8        9     49      10   13:18

                        GS        W        SO     GAA    SV%
Connor Hellebucyk       17       15         4    1.64  0.907
Eric Comrie             21       15         3    2.32  0.887

Joukkueen kokoonpano seuraavassa ottelussa on seuraavanlainen. Suluissa ikä ja overall. Mainittakoon, että joukkueen kapteeni on Bryan Little ja varakapteeneina Tobias Enström ja Blake Wheeler. Littlen ollessa sivussa Paul Stastny saa kolmantena pelaaja A:n paitaansa.

Alex Galchenyuk (23v - 90) - Nicolas Petan (22v - 80) - Scott Kosmachuk (23v - 84)
Brendan Lemieux (21v - 77) - Paul Stastny (32v - 86) - Mark Scheifele (24v - 86)
Dylan Strome (20v - 75) - Jimmy Lodge (22v - 77) - Blake Wheeler (31v - 87)
Nikolaj Ehlers (21v - 82) - Eric O’Dell (27v - 80) - J.C. Lipon (24v - 75)

Jarred Tinordi (25v - 85) - Tyler Myers (27v - 89)
Tobias Enström (33v - 86) - Jacob Trouba (23v - 84)
Andrew MacDonald (31v - 84) - Jeremy Roy (20v - 76)

Connor Hellebuyck (24v - 79)
Eric Comrie (22v - 87)

Katsomossa:
Josh Morrissey (22v - 80) (viltissä ensi kertaa tällä kaudella, koska viime peleissä mennyt heikosti)
Andrew Copp (23v - 78) (vilttivuorossa)
Bryan Little (30v - 86) (loukkaantui viime ottelussa ja on sivussa noin kaksi viikkoa)

 

[Ralph]

Pitää näemmä heittää toinen osa viestistä uuteen viestiin, kun ei suostunut kaikkea lähettämään kerralla.

Tähän nopeat pelaajakuvailut. Pelinumeron ja nimen jälkeen suluissa monesko kausi menossa minun alaisuudessani.

#1 Eric Comrie (1)
- Tulokasmaalivahti, joka ensisijaisesti pelaa tasan Hellebuyckin kanssa. Ollut hyvä, mutta silti maalivahdeista huonompi. On toki pelannut enemmän.

#6 Josh Morrissey (2)
- Erittäin hyvällä laukauksella varustettu nuori puolustaja, joka voitti viime kaudella joukkueen pakkien maalipörssin. Teki yli kymmenen maalia ja 30 pistettä. Puhdas hyökkäävä puolustaja, hyvä luistelija. Ylivoimamies. Omassa päässä virheherkkä.

#7 Scott Kosmachuk (2)
- Ensimmäisellä kaudella oli vielä alaketjujen jyrä, mutta nyt kehittynyt hyväksi voimahyökkääjäksi ja onkin pelannut aina ykkösketjussa viime pelit. Tekee töitä, luistelee hyvin ja laukoo kovaa.

#8 Jacob Trouba (4)
- Joukkueen tärkein kiekollinen puolustaja. Tehnyt jokaisella kaudella vähintään 35 pistettä loukkaantumisista huolimatta. Pelaa ylivoimalla paljon. Laukaus uppoaa harvoin sisään, mutta usein hänen kuti ohjataan sisään, mikä on pakko mainita. On meinaan paljon ohjurimaaleja tullut Trouban viivakuteihin.

#9 Andrew Copp (2)
- Piti olla nelosketjun tunnollinen sentteri, mutta yllätti ekalla kaudella. Pelasi täyden kauden ilman vilttikomennuksia ja paukutti peräti yli 50 pistettä. Tämä kausi ollut heikko kiekollisesti, joten joutunut vilttikiertoon ja pelannut vähemmän. Hyvä alivoimapelaaja. Laukaus hyvä, suojaa erinomaisesti.

#11 Jimmy Lodge (1)
- Tulokashyökkääjä. Ihan alkuun oli vain nelosketjun työmyyrä, mutta sitten hänestä kuoriutui hyvä maalintekijä ja vakiinnuttaa paikkaansa kolmosen keskellä. Viltissä alkukaudesta paljon. Pelaa alivoimalla.

#13 Dylan Strome (1)
- Seuraava tulokaspelaaja. Ensimmäinen itse tekemä varaukseni, kun varasin kesällä 2015 ensimmäisellä kierroksella. Ei mitään suuria vahvuuksia, mutta on tasaisen hyvä hyökkäyspäässä. Keskellä tai laidassa, joskus ylivoimalla.

#14 Eric O'Dell (3)
- Hyvä alivoimapelaaja ja raataja muutenkin. Viime kaudella iski pisteitäkin yli 30, mutta tämä kausi mennyt lähes kokonaan nelosketjussa.

#18 Bryan Little (4)
- Kapteeni. Ensimmäisellä kaudella yli piste per peli, toisella loukkaantumiset pilasivat. Kolmas kausi tasaisen vahva ja yli 60 pistettä. Nyt ollut taas tehokas ja erityisesti maalinteko sujunut. Pelaa paljon ylivoimalla, tarvittaessa alivoimallakin.

#19 Nicolas Petan (2)
- Viime kauden suuri yllättäjä, kun iski 83 pistettä 82 otteluun tulokaskaudellaan ja voitti Calderin. Tämä kausi alkoi hieman heikommin, mutta viime aikoina ollut aivan liekessä ja taas yli piste per peli -tahti menossa. Viime kaudella enemmän Littlen laidalla, nyt keskellä. Pienikokoinen, mutta nopea ja hyvä syöttämään.

#21 Brendan Lemieux (1)
- Lisää tulokaspelaajia. Pelaa kovaa ja laukoo paljon. Tekee hyvin töitä ja on sellainen secondary-osaston mies, joka ei ole tärkeimpiä, mutta pelaa välillä sekä yli- että alivoimalla.

#24 Jarred Tinordi (4)
- Puolustuksen isäntä. Pelannut nyt hyvää kautta ja saanut ykkösparin vastuuta, vaikka normaalisti kolmosparissa ja paljon alivoimalla. Taklaa paljon, laukauskin yllättävän kova. Ei kuitenkaan kiekollista odotusarvoa.

#26 Blake Wheeler (4)
- Tasainen laituri kirkkaimman kärjen takaa. Nakuttanut aina yli 40 pistettä ja pelaa paljon ylivoimalla.

#27 Alex Galchenyuk (3)
- Joukkueen paras maalintekijä. Ensimmäisen kauden alussa oli loistava, mutta hyytyi ja kärsi loukkaantumisista. Seuraava kausi oli tasainen, molemmilla tullut yli 50 pistettä. Nyt iskee erityisesti maaleja erittäin kovaa tahtia. Nopea ja taitava.

#29 Paul Stastny (3)
- Varma suorittaja kärjen takana. Pelaa yli- ja alivoimalla paljon, tekee hyvin töitä ja pisteitä. Joukkueen kokenein hyökkääjä. Molemmilla ensimmäisellä kaudella yli 45 pistettä.

#34 J.C. Lipon (1)
- Joukkueen kädettömin hyökkääjä on tämä tulokaspelaaja. Neloskentän duunari enemmän, vaikka kokeilin välillä ylempänäkin. Voi hyvinkin jäädä yhden kauden kokeiluksi.

#37 Connor Hellebuyck (2)
- Ekalla kaudella jakoi vastuun Pavelecin kanssa, mutta pudotuspelit istui penkillä. Nyt jakaa vastuun Comrien kanssa ja tätä menoa on pudotuspeleissä maaleissa, koska on ollut parempi. Ollut oikeastaan loistava.

#39 Tobias Enström (4)
- Kokenein pelaaja. Tasaisen hyvä kiekollinen pelaaja, mutta jostain syystä tehoja tullut siihen nähden vähän. Viime kaudella innostui ja oli joukkueen tehokkain pakki, mutta nyt ei ole saanut edes maalihanoja auki. Kärsinyt joka kausi loukkaantumisista. Vastuu laskee, mutta käyttökelpoinen yli- ja alivoimalla.

#42 Nikolaj Ehlers (2)
- Eka kausi oli taitavalle tanskalaiselle loistava ja iskikin yli 60 pistettä. Nyt saanut taas vastuuta kärkiketjuissa, mutta peli ollut heikompaa ja pudonnut aika alas hyökkäyspaletissa. Kuitenkin edelleen vaarallinen ja tarvittaessa pelaa ylivoimalla. Toisen kauden kirous?

#47 Andrew MacDonald (3)
- Tasaisen hyvä kaikessa. Ei tärkeimpia kiekollisesti tai puolustuspäähän, mutta molemmissa tarvittaessa hyvä. Juuri sellainen kolmosparin pakki. Viime kaudesta jäi mieleen, kun teki avausottelussa kaksi maalia ja sitten oli maaleitta yli 60 ottelua putkeen. Alivoimamiehiä.

#55 Mark Scheifele (4)
- Parantanut kausi kaudelta ja viime kaudella tuli yli 50 pistettä. Hyvä laukaus, voi pelata keskellä tai laidassa. Ylivoimalla paljon viivamiehenä. Tärkeä pistemies.

#57 Tyler Myers (4)
- Kookas ykköspakki. Pelaa eniten, vaikkei ylivoimavastuuta tulekaan. Alivoimalla tärkeä ja aina kelpo valinta kentälle. Voitti jopa Norris Trophyn ekalla kaudella, kiitos aina hyvän tehotilaston ja helvetisti tulevien kakkossyöttöjen. Nytkin jo yli 20 syöttöpistettä, mutta lähinnä kakkossyöttöjä. Miksei näitä tule Enströmille, sitä ihmettelen. Hyvä ja kova laukaus, mutta ei tahdo millään ikinä upota.

#97 Jeremy Roy (1)
- Tämän tulokkaan piti olla seiskapakki, mutta pelannut niin vahvasti, että pelaa enemmän kuin odotin. Oli kuukauden sivussa loukkaantumisen vuoksi. Kuin MacDonald, että kaikessa tasaisen hyvä, mutta jo parempi kuin MacDonald.

Kolmella ensimmäisellä kaudella jengissä ovat pelanneet myös seuraavat pelaajat. Suluissa kaudet, joilla pelasi.

#2 Adam Pardy (1-2)
#5 Mark Stuart (1-3)
#6 Paul Postma (1)
#10 Joel Armia (2-3)
#12 Drew Stafford (1)
#12/15 Matt Halischuk (1-3)
#15 P.A. Parenteau (2)
#16 Andrew Ladd (1-2)
#17 Adam Lowry (1-2)
#19 Jim Slater (1-2)
#22 Chris Thorburn (1)
#30 Peter Budaj (1)
#30 Cedrick Desjardins (2)
#31 Ondrej Pavelec (1-3)
#33 Dustin Byfuglien (1)
#67 Michael Frolik (3)
#78 Pierre-Edouard Bellemare (1-3)
#85 Mathieu Perreault (1)
#91 Jiri Tlusty (1)

 

[Apheu]

Wildin peräsimessä

Osa 1 - Kauden 2015-2016 avaus

No niin. Lähden itse tuomaan Stanley Cupia vihdoin sinne Minnesotaan, katsotaan miten käy. Fanit ovat saaneet odottaa ja joukkue on iskukykyinen, mutta jokin siitä on aina puuttunut. Katsotaan mitä saan aikaan.

Ensimmäiseksi täytyy tietenkin ottaa selville rosteri. Sentteriosasto Koivu, Coyle, Granlund, Haula (87, 85, 85, 81) on tasaisen vahva, mutta on muillakin Centralin tiimeillä kovat keskustat, mutta heillä on myös se selkeä kärkisentteri useimmilla. Organisaation sisältä ei tällä hetkellä näytä olevan tulossa apuja lähivuosina. Muutamia lupaavia alakenttien jarrusenttereitä AHL:ssa vaikuttaisi olevan useampikin. Eriksson Ek vaikuttaisi näistä kaikkein lupaavimmalta.

Laituriosasto onkin myös melko vahva, ja ensimmäiseksi huomaan, että Jarett Stoll tulee aloittamaan kauden sentterinä, ei oikeana laiturina, mihin on listattu. Olen aika tyytyväinen laitureihini, joskin Pominvillen soppari näyttää todella pahalta (4v 5,465 milj), kun mies on jo 32-vuotias. Junnupuoli on myös laituriosastolla todella vaisu.

Pakistosta ei tässä haavaa ole erikoista kommentoitavaa. Suter on kova (93), mutta sen jälkeen taso tippuu ja kakkospariin kaipaisin kyllä kovempaa overallia, kuin 82 (Dumba, Scandella). Mike Reilly murtautunee ensikaudella rosteriin (kesk. top-6 pot), mutta muuten myös pakkiosastolla kuiva prospect pool. Gustav Bouramman, viime kesän 7. kierroksen varaus on vasta 58 kokonaisuudeltaan, mutta omaa pienen potentiaalin olla tulevaisuudessa top-4 pakki. Häneltä voimme odottaa jotain vastan neljän tai viiden vuoden kuluttua.

Maalivahtiosastollakaan ei ole hyviä prospecteja, mutta Dubnyk-Kuemper 87-83 -kaksikkona on ihan siedettävä.

Parise 90 - Koivu 87 - Vanek 87
Pominville 87 - Granlund 85 - Niederreiter 85
Zucker 83 - Coyle 85 - Haula 81
Porter 77 - Stoll 82 - Ryan Carter 80

Suter 93 - Brodin 86
Dumba 82 - Spurgeon 84
Scandella 82 - Prosser 79

Dubnyk 87
Kuemper 83

Selkeästi hieman syvyyttä kaivattaisiin hyökkäykseen ja yksi kakkosparin puolustaja. Annan kuitenkin kauden alkuun kaikille nykyisille pelaajille mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Coylelle pitäisi antaa enemmän vastuuta kuin kolmosketjua, mutta pistin miehen ykkösylivoimalle ja Koivun pois. Jos ei kulje, niin varmaan nopeasti lähtee vaihto takaisin. Muuten yv-kentät samat normaalien kanssa, mutta Suterin kanssa ykkösparissa on rightin Spurgeon, ja Dumba-Brodin sitten kakkosylivoimassa.

Kausi lähtee harjoituspeleillä käyntiin, joista vakuuttavat viisi voittoa ja vain yksi tappio. Koivu keräsi kuuteen peliin kahdeksan syöttöpistettä ja Niederreitter 5+3. Myös Vanek latoi viisi kaappia ja Granlundkin onnistui pelaamaan piste per peli tahtiin. Spurgeon - Dumba -pakkipari erottui hienoilla plusmiinussaldoillaan (+7 ja +8).

Ensimmäinen runkosarjan ottelu on vieraspeli Avalanchea vastaan. Kausi aloitetaan luonnollisesti Dubnykilla. Kausi lähtee komeasti käyntiin, kuin vain puolen minuutin pelin jälkeen Wild pääsee ylivoimalle. Charlie Coyle näyttää, että ansaitsee paikkansa ykkösylivoimalla ja sivaltaa kiekon Spurgeonin ja Parisen syötöistä häkkiin. Spurgeon kerää myös ensimmäisen viiden minuutin aikana tehot 1+1, tehden 2-0 maalin Ryan Carterin syötöstä. Peli päättyy lopulta Wildin 5-2 voittoon, vaikka Avalanche pääsikin jo tasoissa käymään. Ottelun kolme tähteä ovat jokainen 1+1 tehot tehneet Spurgeon, Granlund ja Niederreitter.

Seuraava peli onkin jo kauden kotiavaus, St. Louis Bluesia vastaan. Peli on kotijoukkueelta heikkoa suorittamista ja Blues kairaa 4-0 voiton. Miinuksilla on paljon jätkiä ja Suter-Brodin pari kellotti molemmat yli 27 minuuttia.

Seuraavat seitsemän peliä pelataan hyvin vaihtelevalla tasolla, ja yhdeksän matsin jälkeen recordi onkin 3-4-2. Ei surkea, mutta ei tuohon voi tyytyäkään. Tasakentällisin tulee turpaan oikein kunnolla, vahvasti on porukkaa miinuksilla peli toisensa jälkeen. Parhaana pistemiehenä toimii tällä hetkellä kakkoskentän konkari Pominville 5+6 tehoin. Kakkoskenttä pelaa muutenkin hyvin. Ykkösessä Parise on myös tehoillut mukavasti ja Vanek onnistunut viidesti iskemään kiekon reppuun, mutta Koivu on ollut surkea. Yhdeksään peliin yksi syöttöpiste. Harmittavasti Charlie Coylekin on avauspelin jälkeen saalistanut vain yhden syötön, joten hänenkään paikkansa ykköskentässä ei olisi oikeutettu. Kakkosketjuakaan ei viitsisi rikkoa, koska se on toiminut ainoana kenttänä hyvin. Maalivahtikaksikko on vetänyt aivan vihkoon.

Päädyn kuitenkin ratkaisuun, jossa Koivu ja Coyle vaihtavat paikkoja. Coyle kuitenkin menettää paikkansa ykkösylivoimasta, ja Mikko pääsee siinä näyttämään taitojaan. Edessä on kova ja tärkeä viikonloppu, kun peräkkäiset pelit Hawksia ja Bluesia vastaan.

Hawks peli alkaa duurissa, kun Koivu iskee toisella minuutilla kauden avausosumansa. Toinen erä on kuitenkin musta, sillä Hawks iskee viidesti. Peli päättyy lopulta 6-3. Coyle keräsi ykköskentässä kaksi syöttöä ja Koivu teki maalin, joten muutokset periaatteessa vaikuttavat hyviltä. Ylipäätään joukkue päästää vain aivan liikaa maaleja.

Hawks -pelin jälkeen tulee myös ikäviä uutisia, sillä Granlund on loukkaantunut. Justin Fontaine (80) nousee ylös ja samalla ovenavauksella Christian Folin myös pakistoa auttamaan. Fontaine menee kolmosketjuun, jonka laidasta Haula neloseen. Stoll kolmosen sentteriksi, Coyle Granlundkin paikalle. Koivu pääsee jälleen ykköskenttään. Pakistossa Folin (81) korvaa Prosserin.

Vapaista pelaajista olisi hyvä saada apuja, mutta kiinni palkkakatossa ollaan. Niimpä lähdin katsastamaan treidejä, joilla vapauttaa tilaa. Scandella lähes neljän miljoonan vuosipalkallaan sai lähteä ja tilalle lupaava seiskapakki Anaheimista nimeltään Andrew O'Brian. Mies lähtee farmiin ja Prosser pääsee kokoonpanoon.

WILD Marco Scandella D <-> DUCKS Andrew O'Brian D

Palkkakattoon saamallani tilalla lähestyn vapaista Alexander Seminiä toivossa, että kolmoskentästäkin voisi tehdä hyökkäävän. Vuoden soppari 2,5 miljoonalla lähti tarjouksena.

Aamupäivän tapahtumat heijastuivat positiivisesti Wildin peliin, kun se keräsi 3-0 voiton St. Lousista samana iltana. Uusittu kolmonen ja Fontaine olivat heti pisteillä ja Dubnyk torjui nollan.

Kauden ensimmäiset 11 peliä tuottivat recordin 4-5-2 ja Centralissa paikan sijalla 4 (edellä Hawks, Blues, Stars). Takana hönkii Nashville, jota vastaan onkin seuraava matsi - tärkeä peli siis tulossa. Lisäksi toimistolla odotetaan mielenkiinnolla sitä, tarttuuko Semin Wildin haaviin.

 

[Apheu]

Wildin peräsimessä

Osa 2 - Midseason ja täsmävahvistus

Urakka Wildin peräsimessä jatkuu.

Nashville onnistui kaatamaan Wildin rankkarikisassa loppuluvuin 5-4. Jason Pominville oli ottelun selkeästi kovin tähti, teki rankkarimaalin lisäksi hattrickin. Kauden maalimäärä nousi jo kahdeksaan. Marraskuun yhdeksäntenä joukkue sai odotetun vahvistuksen, kun Alexander Semin (83) suostui 2,5 miljoonan ja yhden vuoden sopimukseen. Semin istutetaan kolmoskenttään ja kentät ovat midseasoniin lähdettäessä muotoa (Granlund loukkaantuneena, käsivamma ja paluu vasta 9. tammikuuta):

Parise (90) Koivu (87) Pominville (87)
Vanek (87) Coyle (85) Niederreitter (85)
Zucker (83) Stoll (82) Semin (83)
Porter (77) Haula (81) Carter (80)

Suter (93) Brodin (86)
Dumba (82) Spurgeon (84)
Prosser (80) Folin (81)

Näillä kentillä mentiinkin iso kasa pelejä. Wild on selkeästi saanut juonen päästä kiinni. 35. pelatun pelin jälkeen recordi on 18-11-6 ja villikortissa ollaan kiinni. Edellä Centralissa aivan omissa luvuissaan painava Blackhawks, sekä yhden pisteen edellä olevat Predators ja Blues. Bluesilla on kolme peliä enemmän pelattuna, ja Nashvillelläkin yksi. Eli divarin kakkospaikassa ollaan hyvin kiinni. Tehdyissä maaleissa per peli (2,6) Wild on parempaa keskitasoa. Päästettyjä maaleja (2,5) on kuitenkin hieman liikaa, ainakin verrattuna pahimpiin kilpakumppaneihin Bluesiin ja Predatorsiin, joilla molemmilla 2,3. Ylivoimaan (19%) ja erityisesti alivoimaan (90%) olen tyytyväinen. Viimeisen kymmenen ottelun recordi on 7-1-2, kun taas edellä olevat P ja B 4-3-3 ja 4-6-0. Tilanne näyttää hyvältä.

Pisteissä Parise on ottanut joukkueen kantoonsa. 35 peliä, 14+22=36 ja selkeä sisäinen pörssikärki. Pominville ja Vanek seuraavat, ja Koivukin on saanut kautensa käännettyä (35 gp 7+17=24). Seminin tehoihin (21 gp 5+5=10) olen erittäin tyytyväinen, +4 tehotilastossa ja on tuonut kaivattua syvyyttä kolmoskenttään. Pakistosta ei ihmeempää kommentoitavaa, Spurgeon ja Suter keräävät ihan ok -tahtiin pisteitä. Dubnykin tilastot (2,3 ja 92,1%) ovat hyvät, mutta Kuemper vetää kyllä ihan vihkoon (4,5 ja 84,0%).

Koko NHL:n pistepörssiä hallitsevat Blackhawks -kaksikko Kane & Toews. Kanen tehot 37 gp 26+41=67 (+33) ovat hirmuiset. Tällä hetkellä suurimpana yllättäjänä pistepörssissä voisi pitää Devilsin Adam Henriqueta, on kymmenen parhaan joukossa tehoilla 36 gp 10+27=37. Myös pakkipörssissä näkyy Hawksin ylivoima; Keith johtaa 37 gp 7+25=32, toki Karlsson hönkii niskaan. Myös Calderissa näkyy Hawks, kun Artemi Panarin on tulokkaiden pistepörssin kärjessä tehoin 37 gp 14+16=30. McDavidilla on sama pistemäärä, mutta vähemmän maaleja ja myös Dylan Larkin on iskuetäisyydellä. Voi tulla todella mielenkiintoinen taisto Calderista.

En lähde tekemään tässä kohtaa mitään muutoksia. Odotan Granlundin paluuta ja sitten katsotaan mihin muotoon kentät vääntyvät.

Granlundhan palasi heti seuraavaan matsiin ja meni kakkoskenttään, Haula vilttiin ja Coyle-Stoll -pari tippuivat kentissä yhdet alaspäin. Revähtäneen vatsalihaksen vuosi Mikke joutui muutaman matsin jälkeen jälleen pari viikkoa olemaan sivussa, mutta All-Star -breikillä sai parannettua itsensä kuntoon.

Pian aletaan lähestyä trade deadlinea ja recordi näyttää siltä, että kepeästi playoffeissa ollaan. Vancouver Canucksin GM lähestyy minua tarjoamalla Dan Hamhuisia Wildiin. Vaihdossa hän pyytää 1. kierroksen varausta, Eriksson Ekiä sekä kolmoskierrosta. Wildin prospectpool on todella heikossa kunnossa ja kirpaisee todella lähettää yksi lupaava junnu sekä kaksi varausvuoroa ensi kesältä pois. Tarkemmin katsoen tajuan, että Canucks pyytää varauksia kesältä 2017. Sitä riskiä en ota, vaan haluan varaukset tulevalta kesältä, kun tiedän varmasti olevani poffeissa.

Canucksin kausi on ilmeisesti ollut heikko. Hamhuisin tehot ovat 52 peliin 4+7=11 ja plusmiinussaldo -17. Toisaalta mies on kokenut härkä ja puolustukseni kaipaisi apuja. 87 overall, kiekollinen puolustaja, 33 v ja yksi vuosi sopimusta jäljellä 4,5 miljoonalla.

WILD 1st round pick 2016 + Erikkson Ek, Joel, F + O'Brien, Andrew, D <-> CANUCKS Hamhuis, Dan, D + Prust, Brandon, F

Lopullinen vaihto muotoitui tuohon muotoon. Halusin kovuutta ja syvyyttä playoffeja silmällä pitäen, joten Prust on oiva palanen reserviin ja neloskenttään rouhimaan. Pakkiparit muotoutuivat nyt muotoon Suter - Hamhuis, Brodin - Spurgeron, Dumba - Folin.

Kaudessa ollaan nyt edetty siihen pisteeseen, että huomenna häämöttää trade deadline. Wild on vankistanut asemaansa Centralin toisena. Hawks on kärjessä 89 pisteellä, Wildilla on 82 pinnaa. Preds ja Blues ovat jääneet jälkeen, 75 ja 72 pistettä. Olen erittäin tyytyväinen recordiin, joka on nyt koko kauden osalta 37-18-8, kun 63 peliä on pelattu. Alkukauden 2,6 tehtyjen maalien keskiarvoa on parannettu niin, että se on nyt 2,9. Päästetyt maalit ovat kuitenkin pysyneet samassa (2,5). Hyökkäyspeli on löytänyt paremman vaihteen ja kenties Seminin hankinta oli juuri se, mitä kaivattiin. Toivottavasti Hamhuis saisi myös päästettyjä maaleja vähän alemmas tässä loppukaudesta. Ylivoima on pysynyt samana, mutta AV on pudonnut 90% -> 84%. Silti Centralin paras, joten ei tarvinne muuttaa mitään. Viimeiset kymmenen peliä 5-5-0, eli ei ihan millään ilotuksella ole peli Hamhuisin jälkeen kulkenut, mutta toisaalta onhan tuo recordi ihan ok.

Sisäisessä pistepörssissä Parise jatkaa kärjessä, 63 gp 25+35=60. Vanek on pelannut yllättävän hyvin kakkoskentässä, on vain kolmen pinnan päässä Parisesta ja tehnyt jo 28 kaappia. Pominville on vähän hyytynyt (63 gp 20+21=41) ja Koivu on noussut pinnoissa jo kolmanneksi (16+31=47). Muuta mainittavaa on Seminin yli 0,5 pistettä per peli tahti ja Granlundin vaikea kausi. 30 peliä, 3+14=17. Toki on ollut loukkaantumisia, mutta parempaa kaivataan keväällä. Pakistossa Hamhuis on yhden pykälän plussalla Wildin paidassa ja kerännyt 11 pelissään tehot 0+1. Vaisuhkoa suorittamista, mutta eipä ainakaan ole miinuksilla (kokonaiskaudelta toki komeilee -16 tilastoissa). Kuemper on parantanut vähän statsejaan ja Dubnyk jatkaa aika samoissa.

Kane dominoi NHL:ää tällä hetkellä, 64 gp 41+64=105. Kärjessä on Hawks -kolmikko, Kanea täydentää Toews ja Hossa (85 ja 72 pistettä). Pakkipörssissä on ruotsalaistaisto, kun Karlsson ja Ekman-Larsson ovat ohittaneet Keithin ja ovat tasapisteissä 53. Ryan Suter on hienosti kuudentena, 63 gp 6+30=36. Tulokkaiden pistepörssissä 90 overall McDavid on ajanut Panarinin ohi. 64 gp 21+28=59 on tulokkaalta käsittämätöntä jälkeä. Panarin on jo yli kymmenen pisteen päässä.

Trade deadlinelle lähden sillä periaatteella, että isoja muutoksia ei tarvitse tehdä. Voi olla, että ei itseasiassa yhtään mitään. Katsotaan, jos jotain sopivaa osuu kohdalle. Olin aika ajoissa liikkeellä, sillä Hamhuis oli juuri se täsmävahvistus mitä tarvittiinkin.

Ensi kerralla sitten trade deadline, runkosarjan loppu ja katsotaan sitten miten pitkälle playoffeita päästään. Hyvältä näyttää tällä hetkellä, mutta Hawks on ainakin todella paha este Stanley Cupia ajatellen...

 

[Apheu]

Jatkellaan sitten taas...

Wildin peräsimessä

Osa 3 - Patrick Kane dominoi kaukaloita

Yritin hakea vaihtokumppania, jolla saisi vähän lisää syvyyttä hyökkäykseen; mikäli playoffeissa käy niin, että Granlund ei pysty olemaan tasollaan kakkosen sentterinä, siirrän hänet laitaan. Tällöin Coyle nousisi kakkosen keskelle, mutta en halua Stollia kolmosen keskelle. Niinpä koitan nyt löytää jotain kolmossentteriveteraania, joka voisi aluksi pelata laidassa, mutta joka voisi ottaa kolmoskentän sentteröinnin haltuunsa mikäli näin vaaditaan. Tarjonta on kuitenkin sen verran heikkoa, että tämä treidi jää kyllä tekemättä. Sopivaa pelaajaa ei markkinoilta löytynyt.

Trade deadlinen ohi siis pyyhkäistiin, ja Hamhuis –treidi jäi ainokaiseksi loppukauden treidiksi. Joukkue pelaa kuitenkin erinomaisesti yhteen, joten ehkä ihan hyvä, ettei uutta hyökkääjää enää tuotu sisään. Runkosarja pelaillaan loppuun ja sehän päättyy hyvään tulokseen; recordi 82 pelin jälkeen on yllättävänkin hyvä – 51-22-9. Ainoa ikävä tilanne sattui pari matsia ennen päätöstä, sillä Niederreiter loukkaantui kuukaudeksi. Fontaine nostettiin kahdeksi peliksi hänen tilalleen, mutta playoffeihin varmaan Semin pääsee vetämään kakkoskentässä.

Ensimmäisellä kierroksella vastaan asettuu Dallas Stars, joka oli divarin kolmonen (Wild toinen). Lopulta Wild sai nostettua tehtyjen maalien keskiarvonsa 3,0, joten kokoajan hyökkäyksen teho vain parani kauden edetessä. Myös puolustuspeliä parannettiin ihan lopuksi, kun tehtyjen maalien keskiarvo tippui tulokseen 2,4. Ylivoima- ja alivoimaprosentit olivat myös oikein hyvät.

Parise nosti vain tasoaan vielä lopussakin ja pääsi jopa yli piste per peli tahtiin. 82 gp 38+49=87 ja sisäisen pistepörssin kärki. Olen erittäin tyytyväinen tähtihyökkääjääni. Vanek oli pisteissä toisena, laukoen 37 maalia ja yhteensä 73 pistettä. Koivukin pääsi 70 pinnaan ja Pominvillekin vähän paransi lopussa ja saalisti 61 pistettä. Niederreitter ylitti 50 pinnan rajan ja Coyle-Semin –kaksikko teki tasan samat tehot 13+21=34. Coylelle nämä tehot ehkä pieni pettymys, mutta Semin yllätti positiivisesti, sillä pelasi kuitenkin vain 68 peliä ja kolmosketjussa.

Granlund kuitenkin huolettaa. +/- lukema -8 joukkueen hyökkääjistä aika selvästi heikoin ja 49 peliä tuotti vain 6 maalia ja 23 syöttöä. Ei katastrofaalinen, mutta vaisuhko kausi. Pakistossa Suter napautti 51 pinnaa. Mainittavaa on se, että Hamhuis on enää kauden päätteeksi -3. Oli kaksi kuukautta ennen runkosarjan loppua, kun mies hommattiin Canucksissa 17 pykälää miinuksella. Todella kova suoritus, vaikka tehoja ei ihmeemmin tehnytkään. Maalivahtiosastolla Dubnykille ihan mukavat tilastot, mutta Kuemperilla heikot. Tuskin saa aloitustakaan poffeissa.

Koko NHL:n pistepörssin 2015-2016 vei näytöstyyliin Patrick Kane tehoin 52+72=124. Voitti samalla myös sekä maali- että syöttöpörssin. Tavares oli ainut, joka 40 maalin rajan pystyi rikkomaan Kanen lisäksi, tehden 43 kaappia. Parise oli pistepörssin viides. Adam Henrique pelasi kyllä läpimurtokautensa, tehden 82 peliin 26+47=73 pinnaa heikossa Devilsissä. Pakkien pistepörssin tilanne päättyi tasapeliin, kun OEL ja Karlsson tekivät molemmat 71 pinnaa. Karlsson toki teki peräti 27 maalia, OELin jäädessä vain 18:sta. Kuitenkin OEL on +18, Karlsson vain +1. Mielenkiintoista nähdä, kumpi vie Norrisin. Tulokkaiden pistepörssissä McDavid vei 77 pinnallaan ylivoimaisesti ja Panarin hyytyi jopa niin paljon, että Domikin meni ohi.

Ensi kerralla sitten playoffsarja Starsia vastaan. Kotietu on onneksi Wildilla, mutta kyllähän sieltä on tulossa kova hyökkäys Seguinin ja Bennin johdolla vastaan.

 

[punasydän]

Tein poikkeuksen ja aloitin HockeyGM:n Toronton peräsimessä. Haaste tuntui juuri sopivalta. Lupauksia on, mutta ei niitä kirkkaimpia ja toisaalta pitäisi suht tyhjästä luoda menestystie melko nopeasti, kun Torontossa ei jatkuvia välivuosia suvaita. Niinpä aloitinkin sitten ensimmäisen kauden sillä mentaliteetilla, että tarkastellaan sitä nykyistä kokoonpanoa ja katsotaan tilanteen edetessä oikeaa toimintatapaa. No, se kävi selväksi äkkiä, kun kauden alusta asti oli kolme ongelmakohtaa: Maalivahtipeli ei toiminut, puolustus vuoti ja maalinteko tökki.

Sitten pari viikkoa ennen TDL:ää tein strategisen päätöksen ja aina minulta ymmärrystä saanut kilpailu viimeisestä sijasta alkoi. Joukkueesta poistui kohtalaisen suuri määrä pelaajia, joista osa siirtyi tällä viikolla oikeassakin elämässä muualle. Kaikkiaan ulostettavien joukossa oli Spaling, Polak, Boyes, Greening, Matthias ja Robidas. Eli kaikki ketkä mihinkään suuntaan kelpasivat. Vastapainoksi tulikin sitten oikeastaan vain varausvuoroja, joista aikaisimpina yksi kakkoskieppi ja pari kolmoskierrosta. Viimeisen kierroksen tappio ja putoaminen jumboksi takasi parhaat asetelmat draftiin ja niinhän se ykkösvuoro sitten pärähti (ensimmäistä kertaa muuten mun vuosikausia kestäneellä HockeyGM-uralla) ja Austin Matthews pääsi uuden tulemisen kulmakiveksi.

Kaikkiaan varaustilaisuuteen oli 11 vuoroa ja mukaan tarttui kohtalaisen hyviäkin pelimiehiä, kuten 1. kierroksen lopulle pudonnut Patrik Laine tai toisen kierroksen puolessa välissä varattu Anton Nylander (joka tosin tuli sukulaiskortilla). Harmittavasti Sean Day meni ensimmäisellä kierroksella juuri ennen minun vuoroa, jolla nappasin Laineen.

Jatkosopimuksia solmittiin NHL-miehistön nimistä Parenteaulle, Grabnerille, Kadrille, Hollandille, Riellylle ja Reimerille. Merkittävimmät summat menivät Kadrille (3v / 5m) ja Riellylle (8v / 7m).

Vapailta markkinoilta päätähtäin oli asetettu ykkösketjun laituriin ja kärkipakkiin. Hätätilanteessa olisi kelvannut kakkoskorin ukotkin, mutta lopputuloksena DeKeyseriltä, Coburnilta, Laddilta ja oikeastaan kaikilta muiltakin tuli pakit sen takia, etteivät halunneet paskaan jengiin. Lopputuloksena Jarrett Stoll tuli uutena ja Luke Schenn uusvanhana alle miljoonan soppareilla.

Puutteita pelaajistossa ruvettiin paikkaamaan sitten farmin pojilla. Hyökkäykseen livahti suunnitellusti William Nylander ja takaportista Sam Carrick, joka oli ottanut edelliskaudella isoja harppauksia farmissa. Puolustuksessa Martin Marincin nousi vakiomiehistöön. Lupulin ulos treidaamista puolustajaan pohdittiin koko kesän ajan ja lopulta ennen kauden alkua asiat saatiin päätökseen. Carolinasta otettiin lyhyemmällä ongelmasopparilla James Wisnievski ja Lupul lähetettiin vastalahjana. Aivan yksi yhteen tämä ei edes Carolinalle kelvannut, joten mukaan pakettiin laitettiin Carolinan haluamat Peter Holland ja Andrew Campbell.

Seuraavana edessä uusi kausi ja odotukset on pudotuspelitaistossa. Alla vielä tämän hetken kokoonpano:

Van Riemsdyk - Matthews - Grabner
Michalek - Kadri - Komarov
Nylander - Bozak - Parenteau
Winnik - Carrick - Stoll

Rielly - Cowen
Gardiner - Wisnievski
Marincin - Schenn
Hunwick

Bernier
Reimer

Grabner pelasi loistavan edelliskauden iskien 51 tehopistettä kakkosketjussa ja kakkos-yv:ssä ja kun ei sieltä vapailta sitten löytynyt ketään, on pakko koittaa ukkoa tuolla vapaana olevalle ykkösketjun tontille. Michalek seikkaili välillä kokoonpanon ulkopuolella edelliskaudella, joten yhtä top6-hyökkääjää kyllä huutaa. Toisaalta Kadri pelasi niin ikään hyvän kauden iskien 66 pinnaa, vaikka laidalla viiletti kaiken maailman tuhnuja floppi-Lupulista Kasperi Kapaseen. Ensimmäisenä pudotuspelivauhdista putoavia jengejä härnätään kyllä rentalien toivossa heti, jos vain omat mahdollisuudet on. Keskitason prospecteja kuitenkin löytyy vaikka millä mitalla. Puolustuksen tilannetta pitää vielä tarkastella niin ikään todella tarkasti, joskin Marincin oli viime kaudella jo top3-pakin tasolla.

 

[Apheu]

Wildin peräsimessä

Osa 4 - Playoffit Starsia vastaan

Ensimmäisenä vastaan siis Stars, jonka record on 44-29-9. Mikäli lukiessa haluaa pitää jännityksen päällä, kannattaa lukea peli kerrallaan. Scrollaamalla alas näkee tietenkin lopputeksteistä heti, miten playoffsarjassa kävi.

Joukkueiden kokoonpanot:

Spoileri

Dallas Stars

Benn (95) Seguin (94) Sharp (88)

Hemsky (83) Spezza (87) Nichushkin (84)

Roussel (83) Eakin (85) Eaves (84)

Moen (81) Morin (81) Fiddler (82)

Goligoski (86) Klingberg (89)

Oduya (82) Demers (85)

Jokipakka (81) Benn (81)

Niemi (85)

Lehtonen (85)


Wild

Parise (91) Koivu (88) Pominville (87)

Vanek (87) Granlund (85) Semin (83)

Zucker (83) Coyle (85) Fontaine (81)

Prust (83) Stoll (83) Carter (81)

Suter (95) Hamhuis (88)

Brodin (87) Spurgeon (84)

Folin (81) Dumba (84)

Dubnyk (88)

Kuemper (83)

Niederreiterin puuttuminen tekee kipeää. Kakkoskenttä näyttää myös puolustussuuntaan vähän huolestuttavalta, mutta katsotaan miten lähtee kulkemaan. Starsin kärki on kova ja kolmoskenttä vaarallisen näköinen poffeja ajatellen, mutta pakisto ja maalivahtiosasto ei oikein vakuuta. Starsilla ei ole loukkaantumisia, joten tuo on paras kokoonpano. Starsin ykköskenttä huolettaa, samoin kolmonen, mutta muualla uskon oman joukkueeni olevan parempi.

Game 1

Spoileri

Stars johti 3-2 ennen kolmatta erää, mutta Wild nousi rinnalle ja ohi. Loppuluvut 5-3. Huomattavaa oli se, että Starsilla oli jopa 41 laukausta, eli Dubnyk pelasi kyllä hyvän matsin. Starsilta iski juuri ne joista olinkin huolissani; Jamie Benn, Sharp ja Eakin tekivät maalit. Wildillä osumia tuli laajalta rintamalta, erityisesti voisi mainita kakkoskentän Granlundin ja Seminin, jotka nappasivat kaksi tehopistettä mieheen.

Game 2

Spoileri

Ei muutoksia kakkospeliin. Ensimmäisen erän maaleilla Wildille 2-1 voitto. Zucker ja Pominville iskivät poffien toiset maalinsa. Dubnykilta jälleen hieno peli. Starsilta neloskenttä Fiddlerin maalatessa pääsi iskemään kerran. Wild painosti ja Niemi valittiin ottelun ykköstähdeksi, vaikka hävisikin.

Game 3

Spoileri

Tasainen peli, jonka Stars voitti jatkoajalla Jamie Bennin maalilla 3-2. Huomionarvoista on se, että Benn iski hattrickin. Ei pystytty siis pysäyttämään Starsin ykkösvitjaa Dallasin kotiluolassa. Suter ja Hamhuis pelaavat järkyttäviä minuutteja, lähes puolta tuntia per peli.

Game 4

Spoileri

Vähän oli semmoinen fiilis, että tarvitaan lisää fyysisyyttä näissä vieraspeleissä. Tarkoitukseni oli aluksi nostaa Chris Porter farmista rouhimaan neloseen, mutta ei sovi palkkakattoon tämä. Niinpä vaihdankin vain Fontainen ja Prustin paikkoja; Prust kolmoseen ja Fontaine neloseen. Toivottua tulosta ei tule, vaan Stars on kotiluolassaan karmaisevan kova. Ensimmäisessä erässä kolme maalia ja peli ohi. 3-1 loppuluvut. Seguin maalasi kahdesti ja Eakin kerran. Zucker onnistui Prustin ja Hamhuisin syötöistä. Sarja tasan 2-2, kun palataan Minnesotaan.

Game 5

Spoileri

Sarja on kyllä kääntynyt totaalisesti. Starsille 5-2 voitto, vaikka Wild johtikin peliä jo 2-0 toisessa erässä. Coyle iski kahdesti, Stars laajalta rintamalta. Seguin ja Benn ovat tehneet sarjassa jo yhteensä 8 maalia. Ei tunnu oikein löytyvän lääkkeitä heidän pysäyttämiseen.

Game 6

Spoileri

Muutoksia on tehtävä. Niederreitter ei valitettavasti pääse vieläkään kaukaloihin aivotärähdyksen jälkeen. Hän olisi ollut juuri se mitä olisi tarvittu. Jason Zucker on tehnyt 5 peliin 3+2 ja on eniten pisteitä tehnyt pelaaja. Vaihdan hänet ykköskenttään Pominvillen paikalle, joka menee Seminin paikalle, joka menee Zuckerin paikalle. Myös Fontaine ja Prust vaihtavat paikkoja takaisin. Pakistossa vaihdan parit muotoon Suter – Brodin, Hamhuis – Spurgeon. Game 6 on lopulta todellinen trilleri ja päättyy Wildin 6-4 voittoon. Vielä kolmanteen lähdettiin Starsin johtaessa 3-4. Benn ja Seguin tekivät jälleen tuhojaan ja meiltä onnistumisia tuli laajalta rintamalta. Pelin ykköstähti oli Ryan Carter tehoilla 2+1. Nelosen toinen laita, Brandon Prust oli kakkostähti tehoin 0+4. Uusi tutkapari on syntynyt?

Game 7

Spoileri

Ei muutoksia. Näihin kenttiin ja tähän joukkueeseen nyt luotetaan.

1 erä – 0-0. Tasaista peliä, vedot 12-10 Starsille. Stars fyysisesti edellä; paljon enemmän taklauksia

2 erä – 0-1. Zach Parise iskee tärkeällä hetkellä läheltä maalia. Nyt pitäisi vain pitää Seguinit pois tulostaululta.

3 erä – 2-2. Dramaattinen kolmas erä. Antoine Roussel tasoittaa pelin heti erän alkuun, ja Seguin vie puolessa välissä Starsin johtoon. Kapteeni Mikko Koivu kuitenkin astuu esiin neljä minuuttia ennen kesäloman alkua ja konferenssin puolivälierät ratkeavat game sevenin jatkoajalla.

1 jatkoerä – Ensimmäistä jatkoerää pelattu puolet ja Stars johtaa ikävästi laukauksissa 42-30. Wildille tarjottiin ylivoimaa, kun Nichushkin koukkasi itsensä boxiin, mutta ei saatu ratkaistua. Nyt sitä ratkaisijan roolia olisi tarjolla. Ja Hemsky sen viitan itselleen otti. 3-2 ja Wild kesälomille.

Vaikka Starsin hyökkäys näytti kovalta, niin uskoin, että pakisto ja maalivahtipeli vievät Wildin jatkoon. Hyökkäyksessä ei vain ollut sitten tarpeeksi tulivoimaa meillä. Jos eniten pisteitä tekee Brandon Prust (7 gp 0+7) niin jotain on pielessä. Maagiset playoffit kyllä Prustilta, vaikka iso osa pisteistä tulikin game kutosesta. Muuten Zucker keräsi myös yllättävän hyvät tehot, 3+3. Ninoa olisi kyllä kaivattu. Muuten on vaikea etsiä hyökkääjistöstä yhtä syntipukkia. Mikkekin teki 1+3 (oli tosin pakkasella kolme pykälää), mikä on kai ihan kelvollinen suoritus.

Pakistolta tuli yllättävän vähän offensiivista apua, ja tämä on kohta, mitä pitää ensikaudeksi parantaa. Spurgeon 2+1, mutta muilla vain yhtä pinnaa. Suterin varsinkin olisi pitänyt ottaa isompaa roolia offensiivisesti. Dubnykinkin tilastot ovat lopulta aika kurjat, vaikka sarjan aloittikin hyvin. 3,3 pmk ja 90,1 %. Kuemper vaihdettiin kahdessa matsissa maaliin, ja torjui kaikki 24 laukausta.

Seguin ja Benn dominoivat tätä sarjaa, tehden yhteensä 11 maalia ja 17 pinnaa…

Muualla Lännessä jatkoon menivät Chicago (4-3 vs Arizona), Anaheim (4-1 vs Nashville) ja Edmonton (4-3 vs San Jose). Välierissä Chicago voitti Starsin kuudessa pelissä kuten Edmonton Anaheimin. Lännen finaalissa Edmonton McDavidin johdolla yllätti Chicagon kuudessa matsissa. Idässä vakuuttavaa jälkeä tehnyt Tampa pöllytti konferenssifinaalissa Rangersia suoraan neljässä pelissä. Lopulta ei Edmontonista ollut mitään vastusta. Finaalitkin suoraan neljässä ja Tampa Bay Lightning on Stanley Cup mestari vuosimallia 2016. Recordi playoffeista mahtava 16-3. Poffien pistepörssin vei nimiinsä Stamkos-Kucherov –kaksikko, 22 pinnaa 19 peliin.

Kauden 2015-2016 palkinnotkin käytiin jakaisemassa tuossa kauden päätteeksi. Chicago vei Presidentsin. Kane luonnollisesti arvokkaiden pelaaja runkosarjassa (Hart). Norris Ekman-Larssonille, Calder McDavidille. Bishop sai Conn Smythen, mutta Vezina Lundqvistille. Kane keräsi kasan palkintoja.

Ensimmäinen kausi on nyt taputeltu ja kohti draftia mennään. Ykköskierroksella tippumiseen ei voi olla tyytyväinen, mutta runkosarja sujui hyvin. Toiveikkaana kohti ensi kautta.

 

[HockeyForLife]

En sano muuta kuin että loistavaa tekstiä @Apheu. Tämä ketju on seurannassa ja jännityksellä odotellaan, miten joukkue rakentuu ensi kaudeksi! Toisin sanottuna jatka kirjoittelua tänne :)

Let's Go Wild!

 

[Abdel]

Samaa olin tulossa kirjoittamaan, näitä on todella mukava lukea!

Ihan mielenkiinnosta @Apheu, simuloitko ottelut kalenterista vai joka pelin yksityiskohtaisesti erä kerrallaan vai miten? Ja jos simuloit erän kerrallaan niin teetkö sen nopeutetusti vai annatko pelin kulua rauhassa ja seuraat mitä jäällä tapahtuu?

 

[Apheu]

En sano muuta kuin että loistavaa tekstiä @Apheu. Tämä ketju on seurannassa ja jännityksellä odotellaan, miten joukkue rakentuu ensi kaudeksi! Toisin sanottuna jatka kirjoittelua tänne :)

Let's Go Wild!

Paljon kiitoksia! Mukava tietää, että ei tule kirjoitettua näitä raportteja tänne vain omaksi iloksi :)

Samaa olin tulossa kirjoittamaan, näitä on todella mukava lukea!

Ihan mielenkiinnosta @Apheu, simuloitko ottelut kalenterista vai joka pelin yksityiskohtaisesti erä kerrallaan vai miten? Ja jos simuloit erän kerrallaan niin teetkö sen nopeutetusti vai annatko pelin kulua rauhassa ja seuraat mitä jäällä tapahtuu?

Kiitos myös Abdelille! Runkosarjan peleistä suurimman osan simuloin suoraa kalenterista. Yksityiskohtaisesti erä kerrallaan simuloin kauden avausmatsit, tärkeimmät pelit ja jos/kun jotain suurempia muutoksia ketjuihin tulee niin on mukava katsoa pari matsia konkreettisemmin, miten uusilla ketjuilla lähtee kulkemaan. Runkosarjan yksityiskohtaisissa simuloin suoraa erät kerrallaan. Playoffeissa (joissa siis simuloin jokaisen pelin yksityiskohtaisesti) vedän yleensä kaksi ensimmäistä erää suoraa, ja kolmannen sitten hidastetusti (sillä x8 -nopeudella, joka pelistä löytyy).

Mielestäni tämä on aika sopiva simulointinopeus, kaudet eivät mene liian nopeasti, mutta jokaisen runkosarjamatsinkin yksityiskohtainen simulointi taas veisi liikaa aikaa. Playoffeissa taas jokaisesta pelistä pitää nähdä statsit ja maalintekijät yms., jotta voi sitten tehdä kokoonpanoon tarvittavia muutoksia sarjan aikana, joten yksityiskohtainen simulointi on niissä melkeimpä pakollinen.

 

[Abdel]

Ok, kiitos vastauksesta!

Pitänee koittaa itsekin edetä jatkossa kausia vähän rauhallisemmalla tahdilla.

 

[Apheu]

Wildin peräsimessä

Osa 5 - Kesäkausi

Draftia kohti mennään. Ihmeempiä muutoksia rosteriin ei ole tulossa. Luotan yhä tähän pelaajarunkoon.

Leafs voittaa lotteryn ja pääsee varaamaan ensimmäisenä. #1 overall 2016 on puolustaja Jakob Chychrun (kesk. eliitti) ja Jets valitsee toisena Auston Matthewsin (kesk. eliitti). Max Jones Phillyyn kolmantena, jälleen sama potentiaali. Huomaan tässä kohtaa, että Vancouver on treidannut Daniel Sedinin Detroittiin ja kaupittelee myös Henrikiä aggressiivisesti. Itselläni on vähän sellainen tuntu tuosta Wildin rungosta, että ensivuonna sen Cupin on tultava, muuten porukka vanhenee käsiin. Niinpä lähden Sedinin (88) perään. Viime kauden tehot (80 gp 16+42=58) ovat yllättävän vaisut, mutta toisaalta Canucks oli huono joukkue. Valitettavasti homma ei pelitä millään palkkojen suhteen, ja joudun luovuttamaan ajatukseni Sedinin hankkimisesta.

Poimintoja draftin kulusta; Boston onnistuu löytämään kesk. eliittitason Tkachukin #17 vuorolla. Myös Starsin valinta #21 Juolevi omaa pienen eliitin potentiaalin. Draft vaikuttaa tasokkaalta ja erityisesti syvältä, ja on todella harmi, että oma ensimmäinen vuoroni on vasta kolmoskierroksella. Puljujärvi ja Laine (kesk. top-6) menevät peräkkäisillä vuoroilla #39 ja #40 Kingsiin ja Hurricanesiin.

Vihdoin tulee Wildin ensimmäinen vuoro huutaa pelaaja organisaatioon. #73 overall, ja valinta kohdistuu Nolan Volcaniin, vasemman laidan 175 senttiseen työmyyrään. Potentiaali on kork. alin 6. #99 overall Wildin valinta kohdistuu Jake O’Donneliin, 185 senttiseen kanukkipakkiin, joka laukoo rightilta. Kiekollisen pakin potentiaali osoittautuu kork. 7. pakiksi. Neloskierroksella haaviin tarttuu venäläismaalivahti Alexander Zhamnov (kesk. täytealoittaja). Kutoskierros ja Will Bitten, pienikokoinen pelinrakentaja, jonka potentiaali on AHL-tasoa. Viimeisellä kierroksella yhdysvaltalainen Ron Sutherby, iso hyökkäävä puolustaja. AHL-potentiaalia myös. Seiskakierroksella on myös toinen vuoro Wildilla, ja valinta kohdistuu sveitsiläispakki Andrea Glauseriin, joka varataan yli-ikäisenä (20v). Myös AHL-potentiaalia.

Vähän oli vaisuhko draft. Loppuroundeilta ei oikein löytynyt mitään, ja kahdella ensimmäisellä taas olisi ollut syvyyttä vaikka muille jakaa, mutta Wild pääsi vasta kolmannella varaamaan. Volcan, O’Donnell ja Zhamnov olivat ihan hyviä varauksia, vaikkeivat nyt mitään hurraahuutoja aiheuttaneetkaan.

Sopimusten uusimiskausi on lähettyvillä, eikä ihan hirveästi ole sopimuksia rukattavana.

Jared Stoll pelasi ihan pätevän kauden, ja saa jatkon nelossentterin pestiin vielä 34-vuotiaanakin. Yhden vuoden jatko ja 1,5 miljoonaa. Jason Zucker pelasi kolmoskentässä erinomaisen kauden. Runkosarjassa 82 peliä, 15+16=31 +10 ja playoffeissa 7 peliä 3+3=6 ja +2. Jatkolappua seuraa ehdottomasti. 24-vuotiaalle hyökkääjälle haluan pitkän diilin tuonne alaketjujen laitaan. Toivoi kahta vuotta, mutta tarjoan neljää ja 2,4 miljoonaa per kausi. Myös Prust jatkaa joukkueessa halvalla diilillä. Semin pelasi hyvän kauden, ja tarjoan jatkoa. Vuosi kerrallaan kuitenkin haluaisin mennä, mutta palkkapyyntö yhdestä vuodesta on melko korkea (2,8 miljoonaa) ja päätän tarjota kahta vuotta ja 1,750 miljoonaa. Fontainelle en näe oikein käyttöä, ja hän saa jatkaa matkaa. Myös Ryan Carter saa lähteä uusiin haasteisiin.

Pakistossa täytyisi nyt saada Hamhuisille diili. Mies on 33 ja overall tippunut 88->86. Maksimissaan kahden vuoden jatko olisi tilauksessa, mielellään menisin vuosi kerrallaan. Toivon todella että Hamhuis säilyttää tasonsa ja pystyisi vähän enemmän auttamaan myös offensiivisesti. Tarjoan kahta vuotta ja 4,3 miljoonaa per kausi. Dumba niin ikään kaksi vuotta ja 2,3 miljoonaa. Kuemperin tilastoihin en ollut tyytyväinen, mutta hänet saa halvalla kakkosmolariksi. Kaksi vuotta ja 1,1 miljoonaa.

Kaikki hyväksyivät tarjoukseni, eikä lisäneuvotteluja tällä kertaa tarvittu kenenkään kanssa. Palkkakatossa on tilaa vain 1,120 miljoonaa, joten vapaista ei ole juurikaan tilaa ottaa ketään. Parhaimpina olisi tarjolla Yandlea, Perronia, DeKeyseria. Maalivahdeissakin vain kakkosmolareita, joten mitkään supermarkkinat eivät tänä vuonna todellakaan ole.

Katselen vähän ketä olisi siirtomarkkinoilla tarjolla. Thornton ja Marleau olisivat Sharksin listoilla, mutta ei sovi millään palkkoihin ja molemmat ovat niin vanhoja, että pelko on suuri että taso tippuu kauden aikana paljon. Toivon, että käytännössä sama joukkue veisi Wildin jälleen playoffeihin, ja sitten siirtotakarajalla katsellaan mahdollista täsmähankintaa.

Vapaista nappaan kuitenkin 2-suuntaisella pahvilla Jonathan Marchessaultin (81) tuomaan syvyyttä. Mies oli pelannut kovalla tasolla viime kauden AHL:ssä tehden 47 peliin 13+28=41 ja poffeissa 9 peliin 2+4=6. Aloittanee varmaankin farmin ykköshyökkääjänä, mutta katsellaan. Viime kaudella Starsin paidassa vetänyt Vernon Fiddler oli myös pelaaja, jolle tarjosin sopimusta reservissä, mutta hän ei enää sopinut edes kahden suunnan diilillä palkkakattoon.

Kokoonpano on aikalailla sama kuin viime kaudella. Mike Reilly nousee kuitenkin pakistoon. Nuori hyökkäävä puolustaja. Christian Folin näin reservipelaajaksi pakistossa.

Aloituskentät kaudelle 2016-2017 Minnesota Wild:

Parise (91) Koivu (87) Pominville (87)

Vanek (87) Granlund (84) Niederreiter (85)

Zucker (83) Coyle (84) Semin (82)

Prust (80) Stoll (81) Bulmer (76) – fyysinen alaketjun jyrä, viime kaudella AHL:ssä

Reservi: Haula (81)

Suter (93) Hamhuis (86)

Brodin (86) Dumba (85) – positiivinen yllätys oli se, että Dumban potentiaalista oli tullut korkea eliitti

Reilly (82) Spurgeon (85)

Reservi: Folin (81)

Dubnyk (87)

Kuemper (82)

Ylivoimissa viime kauden tapaan Vanek ja Pominville vaihtavat paikkoja tasakentällisiin nähden. Ykköspari on Spurgeon – Suter ja kakkospari Dumba – Brodin. Hamhuis oli vaisu offensiivisesti viime kaudella, ja saa taistella tiensä ylivoimaan takaisin jos sinne haluaa. Hamhuis toki myös pelaa ykköspakkiparissa, joten haluan vähän tasoitella vastuuta.

Uskon, että tämä rosteri pystyy uusimaan playoffpaikkansa ja sitten siirtorajalla todennäköisesti jotain kovaa hyökkääjää sisään, sillä viime kaudella emme offensiivisesti pystyneet millään vastaamaan Seguinin, Bennin ja Spezzan -tasoisiin pelaajiin. Pelit lähtee pian harjoitusotteluilla käyntiin, ja varmasti erittäin mielenkiintoinen kausi 2016-2017 on edessä.

 

[Apheu]

Wildin peräsimessä

Osa 6 - Vievätkö konkarit Wildin jälleen playoffeihin?

Harjoitusottelut sujuivat hyvin. 5-0-1. Niederreiter palaisi pitkän tauon jälkeen kentälle, ja näytti mitä osaa. 6 peliin 2+10=12 ja toivottavasti sama tahti jatkuu myös varsinaisten pelien puolella.

Runkosarjan avausmatsi pelataan St. Louisissa Bluesia vastaan. Wild hoitaa kolmannessa erässä homman kotiin, ja nappaa 2-1 voiton. Vanek ja Pominville maalintekijöinä.

Kotiavaus on vuorossa vasta New Jerseyn ja Washingtonin keikan jälkeen, josta Devilsille hävittiin, mutta Capitals voitettiin. Kotiavauksessa vastassa Crosbyn Penguins. Pelistä tulee melkoinen pannukakku Pittsburghin tehdessä viisi ensimmäistä maalia. Wild kirii 5-3 lukemiin Parisen kahdella ja Spurgeonin yhdellä osumalla.

Vanek loukkaantui pariksi matsiksi ja Haula kävi nappaamassa hänen paikallaan yhden syöttöpinnan. Wildin pelit kulkevat aika vuoristorataa, ja kunnon voittoputkia ei ole saatu päälle. Myös Hamhuis loukkaantui pariksi peliksi ja Folin sai näyttöpaikkaa.

20 peliä runkosarjaa takana ja recordi on 9-10-1 ja sijoitus Centralin viimeisenä, eli ei hyvin mene. Divari on kuitenkin todella tasainen sillä nelospaikkaan eli Jetsiin on eroa vain kolme pistettä. Blues paahtaa divarin kärjessä ja Blackhawksilla vaikuttaa olleen vaisu startti, ovat toisiksi viimeisiä. Tehtyjä maaleja per peli Wildilla on 2,6, joka ei ole surkea luku, mutta on liian vähän. Päästettyjä maaleja on 2,5, mikä sekään ei mikään katastrofaalinen ole. Kertoo juuri siitä, että divari on tasainen ja hätiköityjä ratkaisuja ei vielä kannata tehdä. YV-prosentti on ihan hyvä, mutta alivoima tuntuu sakkaavan. Viimeiset kymmenen peliä ovat 3-6-1, joten kyllä vähän huolestuttavalta näyttää.

Hyökkäyksessä viime kauden tapaan kauden aloittaa vahvimmin Jason Pominville, 20 peliä ja 8+11=19 ykköskentän laiturille. Parise on 18 pisteessä ja rikkonut 10 maalin rajapyykin. Pisteistä nousee vahvimmin esille kakkoskentän ongelmat; Vanekin tehot ovat vielä ihan kelvolliset 18 peliä 5+5=10, mutta Granlundin 20 peliin 2+5=7 ja Ninon 0+6=6 ovat kyllä heikkoa tekemistä. Granlund ei vain tunnu tuossa sentterinä pärjäävän millään ja pitää katsoa, josko ongelmien jatkuessa istutan hänet laitaan.

Pakistossa Suter kerää hyvin pisteitä (2+11) ja muilla on noin viittä tehopinnaa kasassa. Dubnyk pelaa huonoa kautta, mutta Kuemperin statsit ovat hyvät. Katsotaan nyt kuitenkin vähän pidemmällä otannalla uudestaan.

Jokatapauksessa kakkoskenttää piti nyt saada heräteltyä. Suhteellisen vahvasti kauden aloittanut Coyle siirtyy sentteröimään siihen ja Granlund tipahtaa nyt sitten Zuckerin ja Seminin kanssa kolmoseen. Saa jatkaa kuitenkin ylivoimalla.

Ensimmäinen matsi muutoksien jälkeen on kotipeli Kingsiä vastaan. 3-2 tappio ja Nino onnistui laukomaan kauden avausmaalinsa. Zucker toinen maalintekijä.

Kausi on nyt edennyt puoleen väliinsä (41 peliä) ja eihän tämä touhu nyt hyvältä näytä. 16-22-3 ja asema divarin pohjilla on vankistunut. Ero toiseksi viimeiseen, eli Blackhawksiin on peräti 14 pistettä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Wild on tällä kaudella myyjä siirtotakarajalla. Odottelin vähän, että veteraanit ottaisivat joukkueen kantoonsa, mutta sitä käännöstä ei tänä vuonna tullut. En myöskään koe, että mikään siirto enää saisi Wildia niin kovaan iskuun, että nousisi playoffpaikalle.

20 pelatun pelin jälkeen statsit näyttivät ihan kelvollisilta, mutta enää ei. TKM on 2,5 ja PMK 3,1, joka on aivan järkyttävä lukema. Ongelma lienee Dubnykin heikko kausi sekä liian heiveröiset että hyökkäävät puolustajat (Brodin, Reilly, Spurgeon..). Myös neloskenttä vaikuttaa ottaneensa turpaan oikein kunnolla, sen verran pahasti (~-15) kaverit ovat pakkasella.

Pominville johtaa sisäistä pistepörssiä tehoin 12+23=35 ja saanee jatkaa matkaansa johonkin seuraan, joka tavoittelee Cupia tänä keväänä. Myös Koivu ja Vanek ovat tässä porukassa. Granlundin 2 maalia 41 matsiin on luokaton suoritus, olkoonkin 19 syöttöä, mutta selvästi top-9 hyökkääjistä myös huonoin +/- -tilasto (-13). Coyle myöskin vetänyt aivan vihkoon kakkosen keskellä, sopii paremmin kolmoseen. Yksinkertaisesti huonoa suorittamista vähän jokaiselta, erityisesti siis noilta kakkos- kolmossenttereiltä.

Pakistossa Suter on onnistunut viimeisessä 21 matsissa keräämään ainoastaan tehot 2+2. Dan Hamhuis on ollut aivan katastrofaalinen. +/- lukema -25 (seuraavaksi huonoin, Suter -14) ja mies saa kyllä lähteä joukkueesta samantien, jos vain joku huolii. 9 tehopinnaa myös iso rimanalitus Hamhuisilta. Surkeaa. Dubnykinkin torjuntaprosentti alle 90, tällä kaudella tuntuu, että kaikki petti.

Nyt on luvassa kyllä treidejä, Hamhuis lähtee tällä päivämäärällä ja hyökkääjät sitten lähempänä deadlinea.

WILD Hamhuis, Dan, D <-> CANADIENS Juulsen, Noah, D + Bradley, Matt, F + Dietz, Darren, D

Saimme Hamhuisin pois ja nuoruutta tilalle. Juulsen oli tämän kaupan isoin palanen meille, 19-vuotias kiekollinen puolustaja, jolla top-4 potentiaalia. Bradley on puolestaan todennäköinen tulevaisuuden alakenttien pelaaja ja Darren Dietz paikkaa pakkipuutetta, jonka Hamhuisin lähtö aiheuttaa. Dietz on seiskapakki (78 overall).

Kovan kauden farmissa pelannut Marchessault nostetaan nyt ylös (33 gp 12+18=30). Pääsee kolmoskenttään Coylen ja Zuckerin kanssa näyttämään osaamistaan. Pakisto on nyt muodossa Suter-Brodin, Dumba-Spurgeon ja Reilly-Folin. Nyt mennään muutama viikko eteenpäin kohti deadlinea, jolloin sitten tuo konkarihyökkäyskalusto siirtynee.

Ihme kyllä seuraavista kuudesta matsista tuloksena on vain yksi tappio. Oilers tarjoaa meille Alex Tanguayta, mutta en innostu. En vain usko, että enää playoffeihin olisi mahdollisuuksia. Sabres myös tarjoaa Legwandia jatkuvalla syötöllä.

Deadline häämöttää 10 päivän päässä. Hamhuisin treidin jälkeen joukkue on pelannut hienosti, ja recordi on nyt 27-28-4. Valitettavasti eroa playoffpaikkoihin on yli kymmenen pinnaa, joten kiri alkoi liian myöhään. Pari päivää ennen deadlinea tulee viimeinen sinetti, kun Dubnyk loukkaantui. Tämä varmisti sen, että myyjiä ollaan.

Vanek, Pominville ja Koivu ovat etunenässä lähdössä. Kapteeni Koivu on jo 33-vuotias ja pääsee nyt yrittämään Cupia muussa organisaatiossa. Wildillä on edessä pieni rebuild alkamassa - tavoitteeni on kuitenkin olla heti myös ensikaudella playoffpaikasta taisteleva joukkue.

Ensi kerralla sitten katsotaan, mitä saan nyhdettyä irti tuosta konkarikolmikosta. Sääli treidata esimerkiksi monivuotinen kapteeni Koivu, mutta hän ei vain saa hommaa toimimaan Wildissa ja pääsee yrittämään Stanley Cupia johonkin tällä hetkellä kovempaan tiimiin.

 

[punasydän]

Noniin, toinen kausi Torontossa saatu päätökseen ja sen voi paljastaa heti alkuun, että jumbosijalle ei enää jääty.

Runkosarjan alku lähti käyntiin seitsemän ottelun voittoputkella, jonka aikana James Van Riemsdyk iski yhdeksän maalia ja ykkösvaraus Auston Matthews 16 pinnaa. Voitot tulivatkin oikeastaan kyseisen kaksikon ja maalin suulla elämänsä vireeseen äityneen Jonathan Bernierin avulla. Kokoonpanoa en kuitenkaan uskaltanut lähteä muuttamaan ennen kuin alkoi arki koittaa ja tappioita valua laariin.

Jo ennen kauden alkua oli selvää, että laituriosastolla Van Riemsdyk on ainoa varma pistelinko. Ykkösen toisella laidalla pelasi alunperin Michael Grabner, mutta vaatimattomat kaksi maalia ja viisi pinnaa ensimmäiseen 15 peliin pakottivat vaihtamaan Grabnerin ja kakkosketjussa pelanneen Milan Michalekin paikkoja keskenään. Näin homma rupesikin pelittämään ja sekä Michalek että Grabner löysivät peliinsä uutta syvyyttä ja Michalekin panos vakautti ykkösen omiin päästettyjä maaleja.

Kauden yllättäjä oli täysin ilman ylivoimavastuuta 41 pinnaa iskenyt alivoiman raataja ja tärkeiden hetkien mies Leo Komarov, joka iski 17 maalia, joista peräti viisi voittomaalia. P-A Parenteau oli ylivoimalla mies paikallaan kakkos-YV:n jakajana. Pettymys oli isoon rooliin suunniteltu William Nylander, joka ei pystynyt tuottamaan tarpeeksi pisteitä ja oikeastaan poikkeuksetta Nylanderin ketju kiskoi hirveitä miinuksia.

Miinukset olivatkin kauden sana. Voitot tulivat usein niukalla maalin erolla, hyvän ylivoiman turvin ja tappiot sitten runsaammin. Surkea suoritus tällä osastolla oli James Wisnievski, joka oli todella heikot -32 kauden aikana. Mies vain oli tärkeä osa sitä ylivoimaa, joten pudottakaan ei voinut. Vierellä Schenn oli yhtä kujalla, mutta jatkuvat loukkaantumiset pakottivat peluuttamaan. Kauden mittaan oli haku päällä pakiston muutokseen, mutta ei vain löytynyt riittävän hyviä nimiä tarpeeksi edulliseen hintaan.

Lopulta vaihtokaupoille kuitenkin jouduttiin, kun jo viime kaudella kiukuttelun aloittanut Jared Cowen kiukutteli itsensä ulos. Harmi sinänsä, koska Cowen oli noussut yllättäen koko jengin johtavaksi puolustajaksi, mutta sitten alkoi loukkaantumiskierre, jonka aikana Cowen kiukutteli, kun "joutui vilttiin", vaikka oma tarkoitus oli antaa hänen parantua kunnolla ennen peluutusta. Onneksi Islanders näki Cowenissa sen potentiaalin ja suostui vaihtokauppaan, jossa Islesiin lähti Cowen, prospekti ja kakkoskierroksen varausvuoro vaihdossa Travis Hamoniciin.

Runkosarjan hyvä alku ei kantanut sitten kuitenkaan kovin korkealle. Vielä seitsemän kierrosta ennen loppua joukkue viiletti divisioonan kakkosena muutaman pisteen marginaalilla perässä tuleviin. Sitten loukkaantui JVR ja viimeisestä kuudesta pelistä saldona kaksi pistettä. Samalla jaksolla Matthewsin pistetilissä kimalteli pyöreä nolla. Lopulta sitten pudotuspelipaikka irtosi lähes niukimmalla mahdollisella erolla, kun kolmesta tasapisteissä olevasta joukkueesta Toronto oli suoriutunut runkosarjassa parhaiten ja sijoitus oli 7.

Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli Buffalo Sabres ja tämä sarja olikin sitten Jonathan Bernierin show. Ryöstöretki alkoi heti ensimmäisistä vierasotteluista ja Bernier pelasi sarjassa viiteen peliin kolme nollapeliä, neljä päästettyä maalia ja Sabres laulukuoroon otteluvoitoin 4-1. Tehtyjä maalejakaan ei ollut kuin kahdeksan, joten tasan kivikova puolustus, erikoistilanne- ja maalivahtipelaaminen olivat avainasemassa tässä sarjassa.

Toisella kierroksella vastaan tuli sitten divisioonan voittanut Tampa Bay Lightnings. Runkosarjassa Tampa jäi hieman yllättäen Toronton jalkoihin yhtä vaille kaikissa kohtaamisissa, mutta realiteetit piti hyväksyä ja todella iso vuori oli kiivettävänä, jos voittoa halusi. Ensimmäisessä ottelussa kotiedun varastaminen oli taas lähellä, kun tappio tuli vasta toisen jatkoerän lopulla, Eipä sitten enää vierasvoitto ollut lähelläkään, vaan lauluun lähdettiin otteluvoitoin 4-

Van Riemsdyk (76, 32+33=65 -1) - Matthews (82, 22+47=69, -7) - Michalek (80, 18+22=40, +2)
Grabner (82, 17+28=45, +5) - Kadri (73, 23+34=57, +2) - Komarov (82, 17+24=41, +14)
Winnik (82, 10+11=21, -11) - Bozak (81, 12+23=35, -5) - Parenteau (79, 16+30=46, -17)
Carrick (76, 7+10=17, -21) - Leivo (49, 6+12=18, -5) - Stoll (82, 3+16=19, -17)
W.Nylander (54, 6+18=24, -18)
Lisäksi muutama parin pelin ukko, mm. Kasperi Kapanen 4 peliä, 0+0 ja -5.

Rielly (80, 14+29=43, +16) - Hamonic (17, 2+4=6, +6)
Gardiner (67, 7+21=28, -7) - Maricin (73, 8+4=12, -9)
L.Schenn (60, 1+5=6, -19) - Wisnievski (82, 7+18=25, -32)
Hunwick (44, 4+1=5, +15) - Nielsen (10, 0+1=1, -2)

Bernier (55o, 2,81, 91,0 ja 6 nollapeliä)
Reimer (34o, 2,89, 91,1 ja 3 nollapeliä)

YV-viisikot kaikkien ollessa terveenä:
JVR - Matthews - Grabner - Rielly - Wisnievsky
Michalek - Kadri - Parenteau - Gardiner - Marincin
​

Kauden jälkeen koitti tutusti varaustilaisuus. Tällä kertaa ei ollut ihan edelliskauden tasoista määrää (11) varauksissa, eikä ymmärrettävästi päässyt varaustilaisuutta aloittamaankaan, kun menestys oli hieman eri luokkaa. Lopputulos oli täydellinen pannukakku, joukossa on tuskin yhtäkään tulevaa NHL:n runkopelaajaa. Onneksi edelliskesältä on varastossa vielä jokunen prospecti.

Sopimustilanne oli mielenkiintoinen. UFA:ksi oli jäämässä hyökkääjistä Michalek, Grabner, Winnik, Parenteau ja Stoll ja puolustajistakin Schenn ja Wisnievski. Melkoinen summa käkkyä oli siis vapautumassa ja farmista oli nousemassa jo uutta verta NHL-miehistöön ainakin kahden miehen verran. Tämä tarkoitti sitä, että maksimissaan kolmelle UFA-laiturille oli NHL-paikka tarjolla. Kun soppaan lisättiin vielä fakta, ettei heistä kukaan ole ehdoton kärkiketjun pelaaja, ratkaisut tehtiin roolien ja palkkapyyntöjen perusteella. Pakeista alisuorittanut Wisnievski sai aivan suosiolla jatkaa matkaansa silläkin uhalla, ettei siirtomarkkinoilta löydy mitat täyttävää korvaajaa. Hunwick pelasi sen sijaan jokaisessa parissa kauden aikana ja jälki oli niin hyvää perustasoa, että halpaa jatkoa oli tarjolla. Ideaali, kokenut seiskapakki, joka ei kauden aikana liiemmin rutissut, vaikka vilttiin joutuikin jokusen kerran.

Jatkosopimuksia solmittiin lopulta seuraavasti:

Milan Michalek 3,000,000 / 1 vuosi
Michael Grabner 2,600,000 / 1 vuosi
Jarrett Stoll 1,600,000 / 1 vuosi
Brendan Leipsic 1,100,000 / 3 vuotta
Sam Carrick 1,000,000 / 1 vuosi
Joshua Leivo 900,000 / 2 vuotta *
Connor Brown 800,000 / 2 vuotta *
Byron Froese 650,000 / 3 vuotta *

Martin Marincin 3,900,000 / 3 vuotta
Stuart Percy 1,000,000 / 1 vuotta
Matt Hunwick 800,000 / 1 vuotta *
Frank Corrado 750,000 / 1 vuosi *
Viktor Loov 700,000 / 2 vuotta *

Jonathan Bernier 4,000,000 / 4 vuotta
Antoine Bibeau 750,000 / 2 vuotta
Garrett Sparks 650,000 / 1 vuosi

Vapailta markkinoilta hakusessa oli ykkös-kakkosketjun laituri ja puolustaja. No, ilman pakkia jäätiin jo toisena kesänä, mutta hyökkäys vahvistui senkin edestä. Justin Williams liittyi jengiin ensin ja pitkällisen väännön jälkeen myös Patrick Marleau saatiin ainakin vuodeksi Torontoon kovaan ylihintaan. Paine alkoi vain kasvaa ja kun ei haluttu pitkän ajan avioliittoa solmia suin päin, niin kalliiksi tuli. Williams 1 vuosi ja 3 miljoonaa, Marleau yksi vuosi ja 7 miljoonaa.

 

[Parker27]

Boston Bruinsin matkassa. Alustana uusin EHM.

Kausi 2015/16 alkamassa ja tavoitteena on tällä kaudella mennä pudotuspeleihin. Jos kuitenkin käy että jostain syystä pudotuspelit jäävät haaveeksi niin sitten on ollaan myyjiä siirtorajalla ja on tarkoitus aloittaa jonkun sortin rebuildia Bostonissa. Myöskin ensi kesä tuo omat haasteensa kun yhteensä 26 AHL/NHL pelaajan sopimukset loppuvat. Joten usealla pelaajalla on nyt näytön paikka ja tuleva kausi tulee olemaan todella tärkeä hyvinkin monen pelaajan kohdalla.

Harjoitusleirille otti osaa yhteensä 50 pelaajaa ja näyttöpaikkoja oli todellakin tarjolla. Jake DeBrusk, Zachary Senyshyn & Jakob Forsbacka Karlsson solmivat tulokassopimukset harjoitusleirin alussa ja heistä Forsbacka otti osaa leirille. Muutenkin suurennuslasin alla olivat nuoret pelaajat ja vähän kartoitettiin tulevaisuuden näkymiä organisaatiossa. Harjoitusleiri oli monellakin pelaajalla hyvin rikkonainen joka sotki vähän kauden alkuun valmistautumista. Mm. Rask, Connolly, Bergeron, Kemppainen, Chara & Seidenberg kärsivät loukkaantumisista ja joutuivat jättämään harjoituksia sekä pelejä väliin. Hienoja otteita harjoitusleirillä esittävät eittämättä nuoret kaverit kuten maalivahdit Subban & McIntyre. Puolustajat Zboril & Morrow sekä hyökkääjät Khokhlachev, Pastrnak & Karlsson. Joten vaikeita päätöksiä oli kauden alla että ketkä aloittavat ylhäällä ja ketkä passitetaan farmiin saamaan peliaikaa ja vastuuta. Myöskin palkka-asiat piti ottaa huomioon ja niidenkin takia kikkailuja oli vähän tiedossa. Kokeneemmista pelaajista pirteitä olivat: Matt Beleskey, Adam McQuiad, Brad Marchand & Loui Eriksson. Harjoitusleirin saldoksi jäi lopulta voittoa ja tappiota.

Kauteen lähdetään lopullisesti tälläisella kokoonpanolla:
1. Brad Marchand (4.500.000$) - Patrice Bergeron (6.500.000$)- David Pastrnak (925.000$)
2. Matt Beleskey (3.800.000$) - David Krecji (7.250.000$) - Jimmy Hayes (2.300.000$)
3. Brett Connolly (1.025.000$) - Ryan Spooner (950.000$) - Loui Eriksson (4.250.000$)
4. Zac Rinaldo (850.000$) - Chris Kelly (3.000.000$) - Seth Griffith (759.000$)
5. Tyler Randell (600.000$) - Joonas Kemppainen (792.000$)

1. Torrey Krug (3.400.000$) - Zdeno Chara (6.917.000$)
2. Dennis Seidenberg (4.000.000$) - Adam McQuaid (2.750.000$)
3. Joe Morrow (863.000$) - Kevan Miller (800.000$)
4. Matt Irwin (800.000$)

Tuukka Rask (7.000.000$)
Jonas Gustafsson (700.000$)

Palkoiksi jäi yhteensä: 64.730.000$ ja siihen päälle cappi penaltit 3.719.000$. Joten tuollaiset kolme miljoona on palkkakatossa tilaa eli ihan hyvillä vesillä ollaan kuitenkin. Chris Kelly on liipaisimella kovan palkkansa vuoksi ja riippuu paljon esim Kemppaisen otteista mitä Kellyn kohdalla tehdään kauden aikana. Kellyn sopimus myös loppuu tämän kauden jälkeen.

Eli loppujen lopuksi päädyttiin ratkaisuun jossa nuorille annetaan peliaikaa farmissa ja sitä kautta haetaan heidän kehitystään. Tämän vuoksi esim Malcom Subban, Anton Khokhlachev, Zach Phillips, Jakob Forsback Karlsson, Zach Trotman, Jakub Zboril (junioreihin takaisin) & Colin Miller aloittavat kautensa AHL:ssä. Jos loukkaantumisia tulee niin nuoret saavat kyllä näyttöpaikkoja myös ylhäällä.

Kausi 2015/16 pyöräistiin käytiin kotiottelulla Winnipegiä vastaan josta tuli tappio lukemin 4-1. Ainoan maalin tekijänä kunnostautui Matt Beleskey. Ottelu oli todella huono meiltä ja Winnipeg ansaitsi ehdottomasti voittonsa. Lokakuu siis pyörähti käyntiin huonoimmalla mahdollisella tavalla. Kuukausi eteni kuitenkin ja lopulta lokakuun saldoksi muodostui erinomainen 8-2-0 . Brad Marchand loukkaantui lokakuun 14.päivä ja sairasloman pituudeksi tuli kolme viikkoa. Farmista nostettiin Khoklachev tuuraamaan ja mies pelasikin loistavan loppukuukauden (6, 2+5). Myöskin Zac Rinaldo oli oma ihana itsensä ja keräsi kuukauden aikana 45 minuuttia jäähyjä. Mutta samalla väänsi loistavat pisteet 2+4. Muutenkin neloskentäksi on muotoutunut viime peleissä Rinaldo - Kemppainen - Randell joka on pelannut loistavasti yhdessä. Kuukauden paras pistemies oli kuitenkin Loui Eriksson joka tekaisi tehot 10+3. Myöskin Brett Connolly ansaitsee kehut. Teki vähäisellä peliajalla 10 ottelussa 4 maalia.

Marraskuun alkuun tuli heti huonoja uutisia kun Tuukka Rask loukkasi jalkansa harjoituksissa ja joutui olemaan poissa peleistä kolmisen viikkoa. Häntä korvaamaan nostettiin Malcom Subban joka jakoi vastuun Gustafssonin kanssa. Raskin loukkaantuminen sotki meidän paketin kyllä täydellisesti ja melkoiseen kurimukseen jouduttiin kun tähtivahti oli telakalla. Marraskuun saldo olikin loppujen lopuksi luvalla sanoen kehno 1-9-2 ja pudotuspelipaikka on karannut jo 8 pisteen päähän! Brad Marchand teki paluun kaukaloon kuukauden alussa ja tämä tarkoitti että hyvin pelannut Khoklachev lähti takaisin AHL:ään. Marchand oli kuitenkin aivan totaalisesti yössä ja sai väsättyä tehot 3+1 11 pelissä vaikka sai paljon vastuuta esim ylivoimalla.

Joulukuu lähti käyntiin heti kolmella vierasottelulla joten kurssin kääntäminen oli hankalaa mutta sitä lähdettiin tavoittelemaan. Ja yksi voitto saatiin vaan raavittua kolmesta pelistä joten haasteita tulee olemaan että kurssi saadaan käännettyä. Joulukuu sujui kuitenkin voitollisesti 8-5-1. Mutta tämä tahti ei oikein vielä riitä pudotuspelipaikan kiinni kuromiseen. Joten voittoja on tultava enemmän. Mutta suunta on oikea katastrofaalisen marraskuun jälkeen. Tällä hetkellä ero viivaan on 9 pistettä. Joulukuussa julkistettiin myös jatkosopimus puolustaja Joe Morrown (4v, 1.700.000$/kausi) kanssa. Morrow on pelannut hyvän kauden merkkauttaen 36 ottelussa pisteet 4+9=13.